Artikkeli | Veikko Uusitalo
Kesä- ja heinäkuun vaihteessa 2021 moni ulkomailta edullista tavaraa tilannut suomalainen oli erikoisessa tilanteessa. Jos tuotteen saapuminen jäi epäonnisesti heinäkuun puolelle, tuote saattoi jäädä tulliselvitykseen ja tuotteen hinta nousta arvonlisäveron verran. Tilanteen taustalla oli arvonlisäveron uudistus, jossa alle 22 euron arvoisista EU:n ulkopuolelta tilatuista nettiostoksista alettiin periä arvonlisäveroa. Usein ostaja oli odotellut pakettia jo viikkojen tai kuukausien ajan, sillä koronapandemia oli pidentänyt kuljetusaikoja huomattavasti.
Tuotteiden tilaaminen ulkomailta on monimutkaistunut viime aikoina suomalaisen kuluttajan näkökulmasta. Ensin koronavirus käytännössä pysäytti lentoliikenteen keväällä 2020, mikä viivästytti pakettien saapumista merkittävästi ja lisäksi heikensi monien tuotteiden saatavuutta. Vuoden 2021 alussa Iso-Britannia erosi lopullisesti EU:sta, mikä vaikeutti tuotteiden tilaamista Isosta-Britanniasta. Heinäkuun alussa 2021 otettiin käyttöön EU:n yhteinen alv-uudistus, jossa edulliset EU:n ulkopuolelta tilatut tuotteet asetettiin vero- ja tullausvelvollisiksi.
Halpojen tuotteiden tilaaminen EU:n ulkopuolelta Suomeen on erittäin yleistä. Erityisesti Kiinasta tilaaminen on suosittua, muun muassa verkkokauppa Aliexpressin kautta. Suomeen saapui ennen alv-uudistusta EU:n ulkopuolelta noin miljoona pakettia kuukaudessa. Näistä verollisia, eli yli 22 euron arvoisia, oli vain noin 20 tuhatta eli kaksi prosenttia. Mistään vähäpätöisestä uudistuksesta ei siis todellakaan ollut kysymys. Uudistuksen tavoitteena oli tasavertaistaa kilpailua paikallisten ja EU:n ulkopuolisten verkkokauppojen välillä. Ei ollut kovinkaan perusteltua, että EU:sta tilatuista edullisista tuotteista perittiin vero, mutta muualta tilatuista ei. Verovapautta käytettiin myös hyväksi, esimerkiksi jakamalla kalliimmat tilaukset useampaan halvempaan lähetykseen. Joskus pakettiin yksinkertaisesti merkittiin todellista matalampi hinta. Tasa-arvoistamisen lisäksi uudistus luonnollisesti myös lisäsi verotuloja.
Uudistukselle oli siis hyvät perusteet, mutta kuluttajan näkökulmasta se oli epäedullinen. Noin 90 % tuotteista kuuluu 24 prosentin arvonlisäverokantaan, eli useimpien alle 22 euron tilauksien hinta nousi 24 prosenttia. Useimmissa verkkokaupoissa vero laskutetaan jo nyt automaattisesti tilauksen yhteydessä, eikä tilaajan tällöin tarvitse huolehtia tullauksesta tai veron maksamisesta. Jos veroa ei kuitenkaan laskuteta automaattisesti, kuluttajan pitää itse tullata tuote.Tämä onnistuu Postin Omaposti-järjestelmässä, jossa tullaus maksaa 90 senttiä per lähetys. Postin mukaan palvelumaksun tarkoitus on kattaa tullauksesta johtuvat varastointi- ja käsittelykulut. Jos tullauksen haluaa hoitaa Tullin järjestelmän kautta, se maksaa 2,90 euroa. Veron periminen automaattisesti tilauksen yhteydessä tulee yleistymään tulevaisuudessa edelleen. Vaikka uudistus saattaa kuulostaa mutkikkaalta, useimmissa tapauksissa mitään uusia toimenpiteitä ei ostajalta vaadita. Jos tullaus täytyy tehdä itse, kuljetusyritys ilmoittaa siitä ostajalle.
Uudistus ei koskenut yli 22 euron arvoisia tuotteita, joten näiden kohdalla mikään ei muuttunut. Yli 150 euron arvoisia tuotteita EU:n ulkopuolelta tilattaessa kannattaa pitää mielessä mahdolliset tullimaksut. Alle 150 euron ostoksista ei edelleenkään, poikkeustuotteita kuten alkoholia lukuun ottamatta, tarvitse maksaa tullimaksua. Tullimaksu on valtion rajan ylittävästä tuotteesta perittävä maksu, jonka määrä on tietty prosenttiosuus tuotteen hinnasta. Jos tullimaksu täytyy maksaa, se nostaa tuotteen hintaa muutamasta prosentista noin kahteenkymmeneen prosenttiin. Tullimaksu on siis eri asia kuin yllä mainittu tullauksesta maksettava palvelumaksu. Tullimaksun määrän voi tarkastaa Tullin tullilaskurista. Esimerkiksi puhelimista ja tietokoneista ei kuitenkaan tarvitse maksaa tullimaksua.
Suomeen saapui ennen alv-uudistusta EU:n ulkopuolelta noin miljoona pakettia kuukaudessa. Näistä verollisia, eli yli 22 euron arvoisia, oli vain noin 20 tuhatta eli kaksi prosenttia.
Brexitin myötä Iso-Britannia on nykyään EU:n ulkopuolinen maa, myös nettishoppailun näkökulmasta. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että Isosta-Britanniasta tilatuista tuotteista peritään tullimaksuja kuten muistakin EU:n ulkopuolisista maista. EU:n ja Ison-Britannian tekemistä sopimuksista johtuen tässä on kuitenkin pari poikkeusta. Jos tuote on valmistettu Isossa-Britanniassa ja toimitetaan sieltä, tullimaksua ei peritä. Lisäksi Pohjois-Irlantia kohdellaan kuten EU-maata, eivätkä tullimaksut koske sitä. Näistä säännöistä huolimatta Brexit voi nostaa tietyissä tilanteissa tuotteen hintaa selvästi. Tullilaskurin mukaan esimerkiksi ennen Brexitiä 220 euroa veroineen maksaneet tennarit maksavat tullimaksun takia nykyään noin 250 euroa. Aikaisemmin 800 euroa maksanut teltta maksaisi nyt 875 euroa.
Mahdollisten tullimaksujen lisäksi Brexit aiheuttaa myös muita hankaluuksia Isosta-Britanniasta tuotteita tilaavalle suomalaiselle. Ensinnäkin tiettyjä tuotteita, kuten lääkkeitä ja kissan- tai koiranruokaa, ei voi enää tilata Britanniasta tai tilaaminen on hankalampaa kuin ennen. Lisäksi tuotteen palauttaminen on monimutkaisempaa. Palautuksen voi aiempaa useammin joutua maksamaan itse. Lisäksi tuotteen palauttamisesta on tehtävä Tullille vienti-ilmoitus, toisin kuin EU:n sisälle palautettavista tuotteista. Sama koskee tuotteen lähettämistä esimerkiksi huoltoon tai vaihdettavaksi. Maksettujen tullimaksujen tai arvonlisäveron takaisin saamisessa voi mennä aikaa.
Kolmas ulkomailta tilaamista viime aikoina muuttanut seikka on koronapandemia. Varsinkin pandemian alkuaikoina viiveet lähetysten saapumisessa olivat merkittäviä, etenkin lentoliikenteen vähenemisen takia. Edelleenkin toimitusajat ulkomailta ovat Postin mukaan pidempiä kuin ennen pandemiaa. Korona on myös aiheuttanut saatavuusongelmia tiettyjen tuotteiden kohdalla. Tällaisia ovat esimerkiksi polkupyörät ja monet tietotekniikan tuotteet, kuten tietokoneiden näytönohjaimet ja pelikonsolit. Tietotekniikan saatavuusongelmat johtuvat suurelta osin elektroniikassa käytettävien mikropiirien puutteesta. Korona pakotti monet mikropiiritehtaat sulkeutumaan, samalla kun tietotekniikan kysyntä kasvoi suuresti muun muassa etätyön yleistymisen takia. Esimerkiksi näytönohjainten saatavuus on edelleen heikkoa ja näytönohjainten hinnat ovat nousseet jopa yli kaksinkertaisiksi.
Koronapandemian vaikutukset tilausaikoihin ja tuotteiden saatavuuteen luultavasti häviävät koronatilanteen parantuessa, viimeistään muutamassa vuodessa. Brexit ja alv-uudistus ovat täällä jäädäkseen, ja jää nähtäväksi, millaisia vaikutuksia niillä tulee olemaan nettikauppaan. Kotimaisista alle 22 euron tuotteista tuli alv-uudistuksen myötä selvästi kilpailukykyisempiä, mutta Aasiasta tilattavat pikkupaketit tulevat varmasti olemaan suosittuja myös tulevaisuudessa. Monien tuotteiden hinta on edelleen Suomesta tilattuna moninkertainen verrattuna vaikkapa Kiinasta tilaamiseen. Voi kuitenkin olla, että uudistuksen myötä hintaero pienenee sen verran, että moni valitsee lyhyemmän toimitusajan ja paremman tuotesuojan ja tilaa tuotteen mieluummin Suomesta tai muualta EU:sta.
Korona, Brexit ja alv-uudistus ovat tuoneet hankaluuksia suomalaiselle nettishoppailijalle. Suurin vaikutus on ollut koronan aiheuttamilla pidemmillä toimitusajoilla. Toimitusaikojen normalisoituessa myös ulkomailta tilaaminen palaa lähelle aiempaa, suurimpana muutoksena alle 22 euron arvoisten tuotteiden muuttuminen verollisiksi. Toivon mukaan Brexitin tapainen kansainvälisen kaupan vaikeuttaminen jää yksittäistapaukseksi, ja ulkomailta tilaaminen pysyy helppona myös tulevaisuudessa.
