Vuoden toisella Toiveuusinta-palstalla nähdään aikoinaan Kapitaalissa julkaistu Kandikatsaus-palsta laajemmassa muodossa.
Jessica Jokivuori
Mikä on aiheesi/tutkimuskysymyksesi?
Mun kandin aihe on “Evaluating the economic impacts of Chinese investment in Kenya” eli tutkin taloudellisia vaikutuksia Kiinan investointihankkeissa, erityisesti miten One Belt One Road -aloite on vaikuttanut Keniassa.
Miksi valitsit juuri tämän aiheen?
Tiesin alusta asti, että halusin tutkia jotain liittyen Keniaan koska halusin saada syitä niihin ilmiöihin joita mietin asuessa Keniassa. Usein pohdin, että miksi Kiinan infrastruktuuri projekteissa Keniassa käytetään pääosin Kiinalaista työvoimaa tai ylipäätään että miksi Kiina on päättänyt investoida niin paljon Keniaan. En siinä vaiheessa osannut hahmottaa tai huomioida kaikkia ulottuvuuksia asiaan, joita nyt olen oppinut!
Millaiselta kirjoitusprosessi on tuntunut?
Kirjoitusprosessi on tuntunut ajoittain yksinäiseltä, mutta myös todella palkitsevalta. Välillä turhauttaa, että on joutunut kirjoittaa koko projektin yksin kotona, eikä pääse kahvilaan tai kirjastoon – toki tilanne on mitä on, ja siihenkin on vaan sopeuduttava. Alusta asti tiesin, että se miten suunnittelen kirjoitusprosessin on erityisen tärkeä. Ihan ensimmäisenä tietenkin luin kirjallisuutta aiheesta, jonka jälkeen aloitin sisällysluettelon hahmottamisen. Itselle oli tosi tärkeä pilkkoa tämä prosessi pienempiin paloihin, jotta se ei tuntuisi ylivoimaiselta. Päätin sitten että joka viikko teen jonkun yhden pienen osion mikä on helposti hahmotettavissa. Ihan huomaamatta tutkielmasta tulikin valmis! Kandi on ollut loistava kokemus soveltaa omaa oppimista. Mun mielestä ei kannata ottaa siitä turhia ylimääräisiä paineita, koska tämä on monelle ensimmäinen laajempi kirjoitustyö ja ennen kaikkea harjoitusta ennen gradun kirjoittamista.
Eetu Mänttäri
Mikä on aiheesi/tutkimuskysymyksesi?
Tutkin kandityössäni ansiotuloverotuksen vaikutuksia. Tarkemmin sanottuna tarkastelen teorian ja empiiristen tutkimusten kautta sitä, miten ansiotuloverotuksen muutokset vaikuttavat työtätekeviin ihmisiin ja erityisesti heidän tulojensa joustoon veroasteen suhteen. Kyseessä on kirjallisuuskatsaus, eli varsinaista omaa tutkimusta en tehnyt.
Teoriaosuudessa käsittelen asiaa julkistalouden näkökulmasta, ja empiiristä tutkimusta tarkastelevassa osiossa vertailen yhtä suomalaista ja yhtä tanskalaista tutkimusta keskenään. Mukana on myös LSE:ssä julkaistu veronalennusten vaikutuksia käsittelevä tutkimuspaperi vuodelta 2020 ja hieman optimaalisen verotuksen teoriaa.
Miksi valitsit juuri tämän aiheen?
Idea aiheeseen syntyi julkista keskustelua seuraamalla. Koronan myötä on täytynyt elvyttää, mutta samaan aikaan julkinen sektori on kroonisesti kestävyysvajeinen. Uudenlaista, kenties kiristävää finanssipolitiikkaa tulisi pahimman kriisin ohi mentyä tehdä, mutta millä keinoilla? Jotkut ovat ehdottaneet leikkausten ja veronalennusten yhdistelmää reseptinä menestykseen. Minua kiinnosti selvittää, millaisia vaikutuksia juuri verotuksen muutoksilla on työmarkkinoihin, olivatpa kyseessä sitten elvytyksen vuoksi tehdyt veronalennukset tai julkisen talouden perusjäämää parantavat veronkorotukset. Lisäksi julkistalous on aina kiinnostanut minua, joten aihepiiri oli varsin luonteva ja omalta tuntuva.
Millaiselta kirjoitusprosessi on tuntunut?
Kirjoittaminen tuntui mukavalta ja opettavaiselta. Tuntuukin siltä, että akateemista kirjoittamista oppii parhaiten tekemällä – varsinkin, kun kandiopintojen varrella ei kovin montaa esseetä tullut väännettyä. Kirjoittaessa ja lähteitä etsiessä oppi koko ajan uutta, ja löysin jatkuvasti uusia näkökulmia aiheeseeni. Kirjoitettavaa olisi sen vuoksi riittänytkin vaikka kahteen kandityöhön, mutta olennaiset asiat täytyi kuitenkin tiivistää itse tutkielmaan. Tuntui kaikesta huolimatta siltä, että moni asia työssäni jäi pintaraapaisuksi, joten aiheen olisi voinut valita vielä spesifimmin. Oli kuitenkin mukavaa tehdä hieman laajempi kokonaiskatsaus ajankohtaiseen aiheeseen.
Tätä kirjoittaessa seminaarityöni on jo tosiaan palautettu ja opponoitu, ja olenkin varsin tyytyväinen lopputulokseen. Kokemuksen pohjalta on hyvä jatkaa, ja sain jo ideoita aiheisiin, joita voisin tutkailla jatkossa, vaikkapa tulevaisuudessa häämöttävässä gradussani.
Seminaarin aikana oli myös mukavaa huomata, miten kiinnostavia ja laadukkaita töitä kaikki muut olivat laatineet. Varsin hyvä kokemus siis.
Eemeli Peltola
Mikä on aiheesi/tutkimuskysymyksesi?
Kirjoitan gradua Suomen finanssisykleistä. Finanssisyklit ovat makrotaloustieteen kirjallisuudessa suhteellisen uusi, muttei täysin ennen kuulumaton näkemys, jonka mukaan luotto ja asuntojen hinnat ohjaavat rahoitusmarkkinoiden syklejä. Tutkimusten mukaan finanssisyklit ovat reaalimuuttujien syklejä huomattavasti pidempiä, keskihajonnaltaan suurempia ja niiden laskusuhdanteet ovat yhteydessä finanssikriiseihin.
Finanssisykli herättää jo pelkkänä terminä aika paljon kysymyksiä. Ensimmäisenä olenkin joutunut gradussani selvittämään, mitä finanssisyklillä tarkalleen ottaen tarkoitetaan ja mihin ajatus tällaisten syklien olemassaolosta perustuu. Näiden jälkeen olen tutkinut finanssisyklien ominaisuuksia suomalaisella aineistolla.
Miksi valitsit juuri tämän aiheen?
Teen gradua toimeksiantona Tilastokeskukselle, ja gradun aihe tuli ohjaajan ehdotuksesta. Jälkeenpäin katsottuna aihe on ollut täydellinen. Tästä huomasi todella hyvin sen, että professorit tietävät mitä kannattaa tutkia. En tiedä olisinko itse löytänyt yhtä mielenkiintoista ja toteuttamiskelpoista aihetta.
Millaiselta kirjoitusprosessi on tuntunut?
Kirjoitusprosessi on tuntunut yllättävän kivalta. Kandi oli paljon enemmän sekoilua, kun ei ollut vielä yhtään tottunut tieteelliseen kirjoittamiseen. Aineiston pyöritteleminen R:llä ei ole myöskään ollut niin paha, kuin mitä aluksi pelkäsin. Pitkä urakkahan tämä on, mutta kun tarpeeksi monta kertaa herää aamulla kirjoittamaan gradua ysistä viiteen, niin pikku hiljaa se valmistuu.
Teemu Pekkarinen
Mikä on aiheesi/tutkimuskysymyksesi?
Väitöskirjani koostuu kolmesta informaatiotaloustieteen tutkimuksesta. Työmarkkinapaperissani (tutkimus, jolla haen apulaisprofessuuria) tarkastelen yleisesti sopimusteoriaa, jossa sopimuksen laatija pystyy todentamaan, ovatko sopijapuolet noudattaneet sopimusehtoja. Jos jokin osapuoli syyllistyy sopimusrikkomukseen, hänelle voidaan määrätä sopimussakot.
Tämä jokseenkin yleinen sopimusteoreettinen kehikko soveltuu erilaisten instituutioiden ja valvontaviranomaisten tarkasteluun ja auttaa ymmärtämään niiden kannustinjärjestelmää ja täytäntöönpanoa. Esimerkkinä toimivat erilaiset vero- ja tukijärjestelmät, joissa valvotaan, että veronmaksajat maksavat oikean määrän veroja tai tuensaajat saavat heille oikeutetut tukiaiset. Myös yritysten päästöjen mittaaminen ja päästöoikeuskauppa on yksi merkittävä sovellutuskohde.
Kiinnostavat jatkokysymykset liittyvät tilanteisiin, joissa sopijapuolet voivat vaikuttaa kiinnijäämistodennäköisyyteensä (esimerkiksi kirjanpidon tai päästömittausten vääristely, korruptio, veropetos yms.). Tällaista käyttäytymistä havaitaan usein tilanteissa, missä eri osapuolilla on suuret kannustimet hyötyä sopimusrikkomuksista eikä riittävää valvontaa ole.
Miksi valitsit juuri tämän aiheen?
Kiinnostuin informaatiotaloustieteestä ohjaajani Juuso Välimäen kurssilla. Aloin sen jälkeen lukea kirjallisuutta (kuten esimerkiksi Bengt Holmströmin papereita) ja huomasin, että sopimusteoria on mielenkiintoinen kun mukaan otetaan sakkojärjestelmä ja valvontaviranomainen. Miten sopimusrikkomuksia tulisi ajatella taloustieteellisestä näkökulmasta? Kuinka sopimuksen laatijan sakotusoikeus vaikuttaa sopimusten laadintaan ja eri osapuolten kannustimiin? Nämä olivat kysymykset joihin halusin löytää vastauksia.
Millaiselta kirjoitusprosessi tähän mennessä on tuntunut?
Tutkiminen on parasta mitä ihminen voi tehdä. Kysymysten etsiminen ja itsensä uteliaana pitäminen tuottaa valtavasti mielihyvää. Peliteoreetikon työ on suurelta osin kaavojen pyörittelyä ja erilaisten loogisten ketjujen selvittelyä. Loppu on mallien tulkintaa ja tarinankerrontaa – tämä on yhteiskuntatieteilijän tärkein osuus. 6/5
Salla Kalin
Mikä on aiheesi/tutkimuskysymyksesi?
Väitöskirjani koostuu kolmesta artikkelista julkistaloustieteen alalta. Työn alla tällä hetkellä on väitöskirjani ensimmäinen artikkeli, joka käsittelee verotuksen ja muuttoliikkeen välistä yhteyttä Suomessa. Työstän artikkelia osana tutkimusryhmää, johon kuuluvat Ilpo Kauppinen (VATT), Kaisa Kotakorpi (Tampereen yliopisto) ja Jukka Pirttilä (Helsingin yliopisto ja VATT). Päätavoitteenamme on selvittää rekisteriaineistoja käyttäen, reagoivatko suomalaiset veronkorotus Suomessa muuttamalla alhaisemman verotuksen maihin. Lisäksi tutkimme myös sitä, reagoivatko suomalaiset veroalennuksiin muissa maissa.
Toisessa ja kolmannessa artikkeleissani tutkin sosiaaliturvan ja työn tarjonnan välistä dynamiikkaa. Näistä toinen käsittelee sosiaaliturvan suojaosien vaikutusta työn tarjontaan (yhteistyössä Tuomas Matikan (VATT) ja Tomi Kyyrän (VATT) kanssa) ja toinen korkeakouluopiskelijoita koskeneen asumistukireformin vaikutuksia opiskelijoiden työn tarjontaan.
Miksi valitsit juuri tämän aiheen?
Jo perustutkintovaiheessa olin kiinnostunut julkistaloustieteen kysymyksistä. Näihin kysymyksiin pääsin perehtymään käytännön tasolla VATT:lla ensin kesäharjoittelijana ja myöhemmin apulaistutkijana. Pidin tutkimustyöstä ja tutkimistani aiheista, joten tuntui luonnolliselta jatkaa saman projektin parissa väitöskirjan muodossa.
Millaiselta kirjoitusprosessi tähän mennessä on tuntunut?
Väitöskirjan työstäminen on tähän saakka ollut enemmän aineistojen käsittelyä ja analysointia kuin kirjoittamista. Tämä ei ole kuitenkaan ollut huono asia lainkaan, koska pidän tilastollisesta ohjelmoinnista ja data-analyysistä. Kirjoittamistyötä on lähinnä ollut apurahahakemuksien muodossa.
Väitöskirja-artikkelin työstäminen osana tutkimusryhmää on ollut mielestäni hyvä tapa aloittaa väitöskirjatyö. Tutkimusryhmässä työskentely on tuonut työskentelyyn rakennetta ja suunnitelmallisuutta. Lisäksi tutkimusryhmässä on mahdollista saada kokeneilta tutkijoilta enemmän ohjausta omaan työhön ja tutkimuksen tekemiseen.
Koronatilanne on tehnyt työstäni selvästi rankempaa. Väitöskirjatyö sisältää paljon itsenäistä työskentelyä, joka on yhä korostunut pandemiatilanteen myötä. Lisäksi satunnaiset kohtaamiset kollegoiden kanssa ovat jääneet vähälle ja kasvaminen osaksi tutkijayhteisöä on vaikeutunut pandemian seurauksena. Etätyössäkin on puolensa, mutta uusia ideoita on vaikeampi pohtia yhteisössä kuin ennen.
