Yhdysvalloissa useat akateemiset ekonomistit ovat järjestäytyneet Economics for Inclusive Prosperity -aloitteen taakse luomaan mukaan ottavampaa yhteiskuntaa taloustieteen avulla. Aloitteen takana on erityisesti Yhdysvalloissa nähty laaja eriarvoisuuden kasvu, josta ollaan huolissaan. Muutamat aloitteen takana olevista ekonomisteista, eritoten Dani Rodrik, Suresh Naidu ja Gabriel Zucman, vievät eriarvoisuuden kasvua hillitsevän ja mukaan ottavampaa yhteiskuntaa luovan aloitteen sanoman pitemmälle: heidän mukaansa on puhuttava uusliberalismin jälkeisestä taloustieteestä.
Yhdysvaltalaisten huippuyliopistojen taloustieteilijäyhteisöistä kuuluu siis kummia. Erityisen kummalta tämä tuntuu suomalaiseen uusliberalismikeskusteluun suhteutettuna. Meillä ei ainakaan laajasti taideta tunnustaa taloustieteen mahdollisia uusliberaaleja osia. Toisaalta keskustelu näyttää useimmiten pysähtyvän uusliberalismin määritelmästä keskustelemiseen. Aatehistoriallisesti keskustelu onkin hankalaa, sillä uusliberalismi nähdään enneminkin poliittisena ajatteluna kuin taloustieteeseen millään tavalla liittyvänä.
Uusliberalismikeskustelun liukkauteen nähden uusliberalismin jälkeisestä taloustieteestä puhuvan aloitteen sanoma on erityisen kiinnostavaa. Rodrikin, Naidun ja Zucmanin Boston Review -julkaisuun kirjoittamassa esseessään he nimittäin määrittelevät taloustieteen uusliberaalin olemuksen tarkasti. Heidän mukaansa taloustieteeseen on perinteisesti kuulunut jonkinlainen sisäänrakennettu markkinafetissi, josta se on vasta nyt vapautumassa.
Rodrik, Naidu ja Zucman ilmeisesti näkevät taloustieteeseen sisältyvän uusliberalismin perusteettomana markkinauskona. Ajatus on kiinnostava, mutta herättää kysymyksiä. Voiko aatehistoriallisesti näin laajan ilmiön kuvata yhdellä sanalla, vaikka hyväksyttäisiin uusliberalismin kuuluvan taloustieteeseen? Onko toisaalta jo tarpeeksi monta kertaa kuultua ja nähtyä käyttää markkinauskoa taloustieteen ongelmia kuvaamaan?
Markkinauskon vastakohtana Rodrik, Naidu ja Suresh esittävät mukaan ottavuuden lisäämistä taloudessa ja talouspoliittisssa visioissa. Tässä yhdysvaltalainen keskustelu muistuttaa hieman eurooppalaista: onhan Jean Tirole kirjoittanut yleisen hyvän taloustieteestä (economics for common good). Samainen lause on päätynyt Helsinki Graduate School of Economicsin nettisivuille.
Koska aloite vaikuttaa jännittävältä, Kapitaali päätti haastatella yhtä aloitteen tekijöistä. Haastattelimme Gabriel Zucmania, joka on tullut tunnetuksia verovälttelyä koskevilla tutkimuksillaan ja aktiivisilla talouspoliittiseen keskusteluun osallistumisellaan. Zucmanin haastattelun lisäksi vuoden viimeinen Kapitaali on tuttuun tapaan täynnä asiaa.
TEKSTI: Tom-Henrik Sirviö
