Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen uusi toimitusjohtaja Aki Kangasharju sympatisoi Juha Sipilän politiikkaa ja olisi toivonut perussuomalaisia hallitukseen.
Vaalipäivän jälkeinen kaunis ja aurinkoinen maanantaiaamu saa unohtamaan vaalivalvojaisten aiheuttaman väsymyksen. Unelmasäästä huolimatta Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksella Töölössä, (entistä) kauppakorkeakoulua vastapäätä, ei päivää paljon paistatella. Kahvi on valmiiksi katettu pöytään, kun istumme alas tuoreen toimitusjohtaja Aki Kangasharjun kanssa. Keskustelu kääntyy heti edellisen illan tärkeimpään aiheeseen.
”Suomelta ryöstettiin maailmanmestaruus”, hän kommentoi edellisen illan tapahtumia mutta vakavoituu sitten. Hän on tyytyväinen, että useampien yllättävien äänestysten jälkeen gallupit osuivat tällä kertaa. Perussuomalaisten rooli jatkossa mietityttää häntä. ”Haluaisin, että perussuomalaiset otettaisiin mukaan hallitukseen, nähtäisiin että mitä he haluavat talouspoliittisissa kysymyksissä.” Kangasharju aloitti maaliskuussa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtajana. Pitkän uransa aikana hän on toiminut esimerkiksi Nordean pääekonomistina ja VATT:n tutkimus- ja ylijohtajana. Kangasharju paljastaa kiinnostuneensa taloustieteestä hyvinvointivaltion kirjastopalvelujen ansiosta. Jyväskylässä opettajaksi opiskellut sisko oli kehunut hänelle tapaamiaan taloustietelijöitä. Tämän houkuttelemana Kangasharju meni kirjastoon ja lainasi Jukka Pekkarisen ja Pekka Sutelan Kansantaloustieteen oppikirjan. ”Rakastuin heti”, hän kertoo ensikosketuksestaan tieteenalaan.
Toiveena tulevaisuudenuskon palautus
Kahvia siemaileva Kangasharju vastailee kysymyksiin tyynen rauhallisesti ja suurempia miettimättä. Se ei ole ihme, sillä erityisesti Nordean aikoinaan hän esiintyi usein julkisuudessa talouspoliittisia kysymyksiä pohdittaessa. Keskusteluun osallistuminen on siis hänelle tuttua.
Mitä mieltä hän on taloustietelijöiden osallistumisesta ylipäätään? ”Taloustieteellisen koulutuksen saaneet ovat usein esillä”, hän toteaa mutta jatkaa ”Tiedemiehet eivät ole tarpeeksi esillä, ja jos tiedemiehet eivät halua keskusteluun osallistua niin sitten mennään muiden taloustieteellisen koulutuksen saaneiden juttusille ja sen jälkeen pankkiekonomistit ovat joka paikassa koko ajan.” Saman ilmiön totesi esimerkiksi Aapo Parviainen Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa julkaisemassaan selvityksessä tutkiessaan taloustietelijöiden saamaa medianäkyvyyttä. Hänen mukaansa pankkiekonomistit saavat enemmän tilaa kuin esimerkiksi yliopistoprofessorit.
”Onko tämä Nordean Kangasharju edes todellinen henkilö, vai jostain satukirjan välistä livahtanut taruolento?” kyseli Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Kalle Hyötynen vuonna 2015. Ekonomistin kärkevät mielipiteet esimerkiksi sosiaaliturvasta ja verotuksesta ovat herättäneet mediassa runsaasti huomiota. Kangasharju vaikuttaa varsin todelliselta, mutta mitä mieltä hän on keräämästään maineesta? ”Taloustieteellä on vähän huono maine arroganttina tieteenä” hän toteaa. ”Ja pankissa ja rahoitusalalla se leima on vielä arrogantimpi, ihan työnkin puolesta.” Hän kertoo omantuntonsa olevan kuitenkin puhdas. ”Olen ollut totuuden puolella enkä ole sortunut populismiin tai vääriin väitteisiin eikä kukaan ole minulle sanonut, että valehtelen tai että asiat eivät ole noin.”
Vaaleja edeltäneeseen talouspoliittiseen keskusteluun hän ei ole aivan tyytyväinen. Keskustelussa puhuttiin hänen mielestään vääristä asioista, sillä poliitikot välttivät vaikeita aiheita. Näillä hän tarkoittaa esimerkiksi kestävyysvajetta. ”Kukaan ei oikein päässyt käsiksi siihen, että miten työllisyysastetta nostetaan, kaikki vain olettivat, että nyt se nostetaan.”
Esimerkiksi ilmastonmuutos on hänen mukaansa globaalin tason ongelma ja siitä puhuminen vie tilaa muulta keskustelulta. ”Vaikka ilmastonmuutos on tärkeä teema, Suomi ei voi yksin sitä ratkaista vaan se täytyy tehdä globaalilla tasolla. Silti kaikki halusivat puhua ilmastonmuutoksesta, aivan kuin olisi sillä haluttu viedä tila kipeiltä kysymyksiltä.”
Hän pitää edellisen hallituksen mainetta merkittävänä syynä keskusteluun painopisteeseen. ”Koko vaalikampanja oli vähän nyt Sipilän hallituksen vastainen kampanja, eikä haluttu puhua niistä asioita, koska olisi osoitettu, että itse asiassa Sipilä olikin oikeassa.”
Millaisia toimia Kangasharju kaipaisi seuraavalta hallitukselta? Tulevan hallituskauden tärkeimmäksi projektiksi Kangasharju nostaa (yllätyksettömästi) kestävyysvajeen kuntoon saattamisen. ”Selkeät suunnitelmat ja toimenpiteet kestävyysvajeen nujertamiseksi olisi ykkönen” hän toteaa. Tätä varten hän pitää työllisyysasteen nostoa olennaisena. ”Kaikkein vaikuttavinta työvoimapolitiikkaa on kilpailukyvystä huolehtiminen eli se, että vienti vetää.” Kaiken kaikkiaan hän toivoo tulevaisuudenuskon vahvistamista ja rohkeutta panostaa uuteen teknologiaan. ”Robotisaatio olisi pelastus, jos satsaisimme siihen ja uskaltaisimme katsoa tulevaisuuteen. Sellaista politiikkaa tarvittaisiin, joka palauttaisi tällaisen tulevaisuudenuskon”
Teknologian eturintamassa
Digitalisaatio tunkeutuu myös taloustieteeseen. Etla on ottanut viime aikoina askelia uuden teknologian hyödyntämisessä. Tutkimuslaitos on ollut mukana kehittämässä uudenlaisia ratkaisuja niin työllisyyden- kuin bruttokansantuotteenkin arviointiin. Kangasharju pitää esimerkiksi Big Data -pohjaisia ratkaisuja kiinnostavina, mutta opittavaa on vielä paljon. ”Ollaan eturintamassa menossa” Kangasharju pohtii. ”Mutta kyllä teknologian täytyy vielä kehittyä.”
Skynetin valtaannousua pohjustaen Etla ilmoitti tänä keväänä ottavansa talousraporttien teossa käyttöön ”robottiekonomistin” yhteistyössä Robonomist –startupin kanssa. Yhteiskunta, jossa robottiekonomistit päättävät verorahoista, kuulostaa suhteellisen kylmältä paikalta. Kangasharju ei kuitenkaan usko opiskelijoilla olevan syytä huoleen. ”Ylipäätään ajattelen robotisaatiosta niin, että se mullistaa meidän kaikkien työnkuvaa, mutta ei se meitä työttömiksi tee” hän arvioi. ”Varmasti työnkuva on tulevaisuudessa erilainen kuin tänään.”
Pitkien ennustusten tekeminen talouden pyörteistä on tunnetusti vaikeaa, mutta siitäkin huolimatta Kangasharjun näkemykset maailmantalouden tilasta kiinnostavat. ”Kiinan yritysten velkataakka”, hän nimeää kysyttäessä suurinta uhkaa maailmantalouden kehitykselle.
Entä miten Etla tutkimuksessaan huomioi ilmastonmuutoksen? Kangasharju myöntää, ettei erityistä tutkimusohjelmaa tällä hetkellä ole eikä lähitulevaisuudessa tulekaan, mutta ilmastonmuutos näkyy laaja-alaisesti tutkimuksessa. ”Se tietenkin tulee joka paikassa esiin epäsuorasti”.
Etlan vanhaan linjaan ei suuria muutoksia
Etlan ja EVAn johdossa väki on viime aikoina hieman vaihtunut, tuoreimpana tutkimuspäällikkö Mika Malirannan siirtyminen Kilpailu- ja Kuluttajavirastoon. Onko tutkimuslaitoksen toimintaan tulossa suuria muutoksia Kangasharjun alaisuudessa? ”Suuressa kuvassa ei muutu mikään”, Kangasharju toteaa, eikä näe suurta tarvetta muutoksille Etlassa. ”Korkmanin ja Vihriälän linja oli hirveen hyvä.”
Etla ilmoittaa nettisivuillaan tavoitteekseen hyödyllisen tiedon tuottamisen päätöksenteon tueksi. Etla on yksityinen tutkimuslaitos, jota rahoittavat kannatusyhdistyksen kautta mm. Elinkeinoelämän keskusliitto, Finanssiala ry, ja Metsäteollisuus ry. Kysymys rahoituspohjan vaikutuksesta toimintaan ja tutkimukseen on siis tärkeä.
Esimerkiksi yritystuista Aki Kangasharjulta on aiemmin kuultu ajoittain kärkeviä lausuntoja. Kääntyykö takki nyt? ”Mielipiteeni on säilynyt täysin samana”, hän kommentoi. ”Ilman muuta täytyy uudistaa yritystukijärjestelmää, siitä säilyttävästä elementistä täytyy päästä pois, mutta niin että kilpailukyky säilyy.”
Kangasharju tunnustaa, että rahoitus vaikuttaa varmasti siihen, mitä tutkimuslaitoksissa tutkitaan. ”Tutkimusaiheisiin [vaikuttaa] kyllä, rahoittajan oikeus on määrätä mitä tutkitaan”, hän toteaa. Tulosten puolueettomuutta hän pitää kuitenkin elinehtona Etlalle ja muille tutkimuslaitoksille: ”Pakko olla täysin puolueetonta, jos sitä lähdetään kyseenalaistamaan, niin silloin voitaisiin saman tien laittaa lappu luukulle ja kaikki henkilökunta etujärjestöihin.” Henkilövaihdoksiin liittyneitä huhuja hän pitää perättöminä. ”Absurdi väite että Etlan toimitusjohtajan vaihdoksessa olisi joku sivujuonne, että Etlasta tehtäisiin jotain muuta kuin tutkimuslaitos”, hän kommentoi. ”Jos sellaista ruvettaisiin kulissien takana tekemään niin se söisi Etlan uskottavuuden saman tien.”
Uutta virtaa makrotaloustieteeseen
Kangasharju pitää uuden Helsinki GSE:n perustamista lupaavana askeleena. ”Aivan fantastinen juttu että tähän satsataan”, hän iloitsee, mutta muistuttaa kuitenkin, että muutos voi olla hidas. ”Kyllähän se vie aikaa, täytyy olla kestävyyttä ja sinnikkyyttä odottaa näitä tuloksia”.
Kangasharju uskoo myös, että Helsinki GSE ja sinne muodostuvat tutkimusryhmät määrittävät Suomen taloustieteellistä tutkimusta ja sen aiheita pitkäksi aikaa. Kenties eniten hän toivoo Suomeen lisää makrotaloustieteen osaajia. Toiseksi tärkeäksi alueeksi hän nostaa behavioristisen taloustieteen ja käyttäytymistaloustieteen ja uskoo, että niiden osuus tulee edelleen kasvamaan.
Entä mitä vinkkejä Kangasharju antaa nykyisille opiskelijoille? Kangasharju kehottaa muistamaan laaja-alaisuuden opinnoissa. ”Teknologisen kehityksen ja maailman muutoksen vuoksi tarvitaan laaja-alaista ajattelua, vaikka vain yhden asian osaaminenkin riittää johonkin saakka”, hän painottaa. Ja lisää sitten: ”Valmistukaa ripeästi, Suomi tarvitsee teitä.”
TEKSTI: Ossi Tahvonen
