Opiskelenko todella taloustiedettä? Tämä kysymys tulee helposti mieleen taloustieteen kandivaiheen kursseilla – eikä tämä johdu siitä, etten ymmärtäisi menetelmäopintojen tärkeyttä ja sitä, että ne vaativat luonnollisesti oman aikansa. Ei, kyse on pikemminkin siitä, että kandivaiheen taloustieteen runkokursseissa on varaa kehittämiselle. Väitän, etteivät kurssit palvele parhaiten tarkoitustaan, ja pienilläkin muutoksilla niistä voisi saada kokonaisuutena toimivampia. Miten sitten vastaisin muutostarpeeseen? Mikä olisi mielekäs ensiaskel opintojen vaatimustason kasvattamiseksi? Tällä hetkellä taloustieteen geneerisellä kandikurssilla on yhdeksän luentoa, mikä vastaa neljää ja puolta viikkoa. Periodin seitsemästä viikosta jää siis yli kolmannes käyttämättä. Mielestäni tämä käyttämätön aika pitäisi ottaa kursseilla käyttöön. Toisaalta tämä herättää kysymyksen: mitä…
-
-
Kommentti | Teksti: Eetu Mänttäri Koronakriisin puhjettua täysiin mittoihinsa tilasivat ministerit Katri Kulmuni (kesk.) ja Mika Lintilä (kesk.) suomalaisilta eturivin taloustieteilijöiltä raportin, jossa kartoitetaan Suomen mahdollisia teitä ulos pandemian aiheuttamasta talouskriisistä. Raportin julkistuksen aikoihin järjestettiin talouskriisejä käsittelevän erikoiskurssin huipentumana webinaari, jossa raportin laatineen työryhmän jäsenet Vesa Vihriälä, Roope Uusitalo, Sixten Korkman ja Suomen oma Nobel-mies Bengt Holmström keskustelivat koronakriisistä ja vastasivat yleisön kysymyksiin myös itse raporttiin liittyen. Raportti peräänkuuluttaa elvyttämistä, mikä ei varmasti kellekään vastasykliseen talouspolitiikkaan tutustuneelle tai ylipäätään talouskriisejä kokeneelle ihmiselle tullut yllätyksenä. Esiin nousee myös Suomen tarve sopeuttaa julkista taloutta tulevaisuudessa muun muassa rakenteellisista syistä. Varsin järkevän kuuloisia…