Vuonna 2005 Nigeriaan myydään muutama hiustenkuivaaja. Nigeriassa kappalehinta on 3 800 dollaria, vaikka vastaava tuote olisi toisessa maassa maksanut vain 25 dollaria. Samoihin aikoihin maahan myydään golfsetti 4976 dollarilla, kun setin saa muualta alle 100 dollarilla. Näin räikeitä hintaeroja on vaikea ymmärtää tavallisen markkinatalouden viitekehyksestä, ja sille on hyvä syy: näitä kauppoja ei markkinoilla oikeastaan solmittukaan.
Vieraskynä | Juha Siltala Juha Siltala (s. 1957) on kirjoissaan Työelämän huonontumisen lyhyt historia (2004), Nuoriso – mainettaan parempi (2013), Länsimaisen keskiluokan nousu, lasku ja pelot (2017) sekä Pandemia – kiihdytysajon äkkijarrutuksesta uuteen normaaliin tarkastellut 1900-luvun jälkipuoliskon ja 2000-luvun muutoksia taloudessa, työelämässä ja yksilötasolla. Siltala luennoi 2023-2024 sekä varhaiskapitalismista että kapitalismista teollisen vallankumouksen jälkeen. Kun neuvostojärjestelmä romahti 1989-1991, kylmän sodan myötä loppuneeksi koettiin myös valtiokeskeinen sotatalous. Sotaa käyvät valtiot olivat niin ensimmäisessä kuin toisessakin maailmansodassa alistaneet markkinat hintasäännöstelyyn ja keskusjohtoiseen resurssien allokointiin. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen julkisten palveluiden laajentaminen ja sosialisointihankkeet oli kaadettu palaamalla kultakantaan työllisyyden ja palkkojen kustannuksella. Toisen maailmansodan…