Yksi Helsinki Graduate School of Economicsin tavoitteista oli kaksinkertaistaa valmistuvien taloustieteen tohtorien määrä. Tämän edistämiseksi perustettiin muun muassa Research Track eli tutkimuksen opintosuunta, jonka tarkoituksena on valmistaa opiskelijoita jatko-opintoihin. Vasta syksyllä 2018 käynnistyneen ohjelman lopulliset ansiot paljastuvat vasta vuosien päästä, mutta mitä sanovat linjan opiskelijat?
Salaperäisestä maisterioptiosta on liikkeellä vain vähän tietoa. Heikko viestintä on johtanut siihen, että merkittävä osuus linjan maineesta opiskelijoiden keskuudessa muodostuu Jodelin anonyymeistä tunteenpurkauksista sekä anekdooteista. Pyrimme selvittämään, miten opintoihin todella suhtaudutaan.
Mistä opintosuunnassa on kyse?
Kun Helsinki School of Economics julkistettiin, vedottiin vahvasti siihen, että Suomi tarvitsee lisää kotimaisia taloustieteen huippuosaajia. Erityisesti sen hetkinen Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen toi vahvasti esiin huolensa siitä, että makrotaloustieteen ymmärrys päätöksenteossa on liian heikolla tasolla. Lisää laadukasta tutkimusta ja sen tekijöitä pyrittiin löytämään perustamalla keskukseen myös tutkimuksen opintosuunta.
Ero perinteisen ja tutkimuksen opintosuunnan kanssa syntyy erilaisesta opintokokonaisuudesta. Tutkijalinjalla aloitetaan tohtoriohjelman ensimmäisen vuoden opinnot suoraan maisteriin siirryttäessä. Tutkielma ja vapaavalintaiset opinnot ovat yhteisiä, mutta tutkijalinjaan kuuluu vähemmän valinnaisia opintoja. Vuosittain tutkimuksen opintosuuntaan valitaan maksimissaan viisitoista opiskelijaa, jotka ylittävät painotetun keskiarvon asettaman minimirajan.
Kapitaalin teettämässä kyselyssä (n=7) linjan opiskelijat nostivat suurimmaksi haasteekseen rajun siirtymän kandiohjelman opinnoista jatko-opintoihin. Eräs vastaajista kuvaili siirtymän haasteita: ”kuin menisi yliopistolle suoraan tekemään maisterin ilman kandia.”
Kapitaalin keräämästä rajustakin kritiikistä huolimatta suurin osa vastaajista on kohtuullisen tyytyväinen linjaan, kun sitä tarkastellaan kokonaisuutena. Erityisesti kandidaatin tutkinnon ja tutkijamaisterin yhdistävän väliaskeleen puute kuitenkin turhauttaa monia. Yleinen kokemus on, että akateemiset taidot ja matemaattinen osaaminen ovat jäljessä jo ennen kuin opiskeleminen on edes alkanut. Eräs vastaajista kertoo kokevansa, että linjan valinnasta rankaistaan motivoituneita opiskelijoita, jotka jäävät omilleen uuden työmäärän edessä.
Siis mikä “dynaaminen optimointi”?
Kurssien esitietovaatimukset ovat monille arvoitus. Vaikka runkokurssien koetaan valmistavan linjalle kohtuullisen hyvin, on esitiedoissa myös puutteita, joita on vaikeaa paikata ennakkoon. Esimerkiksi ekonometrian sekä makrotalouden mallien tuntemus pelkän kandin pohjalta koetaan erittäin haastavaksi.
Opiskelijan näkökulmasta on kannustavaa, että taloustieteen asiantuntijoille on kysyntää. On sekä lahjakkaiden opiskelijoiden, että päättäjien etu tarjota tutkijalinjan kaltainen reitti jatko-opintoihin. Tällä hetkellä vaikuttaa kuitenkin myös siltä, ettei kokonaisuus ole vielä opiskelijan näkökulmasta koherentti. Jatko-opinnot on pikemminkin liimattu syventävien tilalle, ilman tukevaa siltaa kanditutkinnosta.
Samaan aikaan linjalle hakevien opiskelijoiden näkökulmasta on vaikeaa tietää, millaisin opintokokonaisuuksin hakuun kannattaisi valmistautua. Eräs vastaajista “ei olisi selvinnyt ilman ylimääräisiä matikankursseja.” Koska kummaankaan tutkinnon runko tulee tuskin joustamaan, voisi linjasta kiinnostuneita opiskelijoita vähintäänkin ohjata vapaavalintaisten kurssien suuntaan, joista olisi hyötyä tällä reitillä.
Tällä hetkellä on epäselvää, kuinka paljon koronatoimet vaikuttavat kyseisiin kokemuksiin. Tiedotteiden mukaan Helsinki GSE pyrkii myöskin saavuttamaan tavoitellut vakanssien määrät vuoteen 2022 mennessä, mikä saattaa muuttaa opiskelijoiden saamaa tukea opintoihin.
Vastuunvapautus: Jutun ovat valmistelleet kandivaiheen opiskelijat. Epätarkkuuksista ja virheistä voi olla yhteydessä toimitus@kapitaali.fi
