Haastattelu | Eino Haajanen
Moni taloustieteen opiskelija tuntee työn taloustieteen tutkimuksen peruspiirteitä ja -kysymyksiä. Mutta mitä tarkoittavat family economics ja economics of crime? Aalto-yliopiston professorina maaliskuussa aloittanut Kristiina Huttunen kertoo, mistä suuntauksissa on kyse.
Professorin työhuoneessa on sekalaisia matemaattisia muistiinpanoja valkotaululle luonnosteltuna. Työhuone sijaitsee Economicumilla Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) tiloissa. Aamupäivän Huttunen on ehtinyt käyttää seuraavien kysymysten pohtimiseen:
Jos mies menettää työpaikkansa, sekä hänen että hänen naispuolisonsa riski kuolla nousee. Jos nainen on se, joka menettää työpaikkansa, mitään ei tapahdu kummankaan riskille kuolla.
Nämä ovat aineistosta löytyneitä havaintoja.
“Tässä on tällainen jännittävä epäsymmetria siinä, miksi työpaikan menetys, joka molemmilla johtaa selvään tulon menetykseen, vaikuttaa näin”, hän selittää.
Miksi juuri miehien työpaikan menetys vaikuttaa noin vahvasti? Tutkimus on työn alla, eikä tyhjentävää vastausta voi saada, mutta Huttunen arvioi, että ilmiöön varmaankin monta tekijää, esimerkiksi sukupuoliroolit.
Kristiina Huttunen aloitti Aalto-yliopiston professorina maaliskuussa 2021. Sitä ennen hän on toiminut esimerkiksi Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) tutkimusprofessorina sekä tehnyt töitä tutkijana. Kansainvälistä kokemusta hänellä on muun muassa Englannista, Norjasta ja Ruotsista.
Työn taloustieteen kansainväliset kehitysaskeleet otetaan nimenomaan empiirisen mikrotaloustieteen parissa nykyään.
Huttusen matka nykyisiin tehtäviin on lähtenyt alun perin Helsingin yliopistolta 90-luvulla.
“On varmaan vähän sattumaa, miksi lähdin lukemaan kansantaloustiedettä. Muistan, että yhteiskuntaopin tunnilla lukiossa puhuttiin jotain vähän taloustieteestä ja makrokysymyksistä, elvytyksestä.”
“Päätin hetken mielijohteesta, että lähdenpä pyrkimään valtsikaan.”
Tieteenala viehätti. Huttunen kertoo, että huomasi todella nopeasti, että taloustiede tuntuu yhteiskuntatieteiden joukosta hänelle omimmalta.
“Taloustiede tuntui napakammalta kuin muut tieteet, mitä yritinkään opiskella.”
“Taloustieteessä on kivaa se, että pyritään selkeyteen ja ytimekkyyteen. Mietitään asioita sillä tavalla, että olisi selviä mekanismeja.”
Työn taloustieteen pariin päätymistä Huttunen kuvailee pitkänä matkana. Gradun aiheeksi hän valitsi rakenteellisen työttömyyden, mutta sanoo nyt, että lähestymistapa oli hyvin erilainen kuin nykyään. Gradussa oli enemmän makrotyyppinen kysymys, hän kuvailee.
Työn taloustieteen kansainväliset kehitysaskeleet otetaan nimenomaan empiirisen mikrotaloustieteen parissa nykyään, hän selittää.
Suomessa ja Pohjoismaissa on suhteellinen etu. Rekisteriaineistot ovat täällä nimittäin kattavat.
Sen hän kertoo huomanneensa aika nopeasti väitöskirjavaiheessa. Jatko-opinnoista hän kiinnostui gradun jälkeen ja piti työmarkkina-asioita kiinnostavana. Hän alkoi tehdä Helsingissä väitöskirjaa. Helsingistä matka on kulkenut Norjaan, Ruotsiin, Englantiin.
“Tutkimustyö tuntui koko ajan tuntui omammalta ja omammalta, ja juuri sellaiselta, jota haluan tehdä.”
Palataan perheen taloustieteeseen ja rikoksen taloustieteeseen.
Usein työn taloustieteilijät laajentavat tutkimusaiheita perheisiin ja jopa rikosteemoihin, Huttunen kertoo.
Hän näkee, että monet kysymykset työn taloustieteessä liittyvät perheeseen, eivätkä vain yksittäisiin toimijoihin. Ja silloin kun kyse on perheestä, on kyse jo family economicsista. Kyseessä on ikään kuin työn taloustieteen sisällä oleva ala.
Suomessa ja Pohjoismaissa on suhteellinen etu. Rekisteriaineistot ovat täällä nimittäin kattavat.
Henkilötunnuksen kautta ihmiset pystytään linkittää puolisoihinsa ja lapsiinsa. Tämä mahdollistaa sen, että aineistosta voidaan tehdä tarkempaa tutkimusta kuin sellaisten maiden aineistoista, joissa tarkkaa rekisteröintiä ei ole.
“Voidaan tehdä ylisukupolvista tutkimusta”, hän lisää.
Henkilötunnuksittain linkattava tieto on tietenkin anonymisoitua eli siitä ei voi tunnistaa yksittäisiä ihmisiä. Anonymisointi on tehty kuitenkin niin, että eri aineistot pystytään yhdistämään toisiinsa.
Yksi perhetaloustieteen tutkimusasetelma on esimerkiksi ollut se, millaisia vaikutuksia siirtymisellä puolisoiden yhteisverotuksesta yksilöverotukseen on ollut. Puolisoiden yhteisverotuksesta luovuttiin Suomessa vuonna 1976.
Jotkut kysymykset liittyvät muun muassa siihen, kuinka tuottava ihminen on työmarkkinoilla ja miten tämä linkittyy varhaislapsuuteen.
Rikoksen taloustiede taas on jossakin määrin laajennus muiden tieteenalojen puolelle. Alalla on Huttusen mukaan paljon kiinnostavia kysymyksiä, joihin voi käyttää taloustieteen menetelmiä.
“Meillä on taloustieteessä paljon hyvää menetelmällistä osaamista isojen aineistojen käytössä”, hän sanoo.
“Taloustieteilijät ovat hyvin tarkkoja siitä, onko kyse pelkästä korrelaatiosta vai syy-seuraussuhteesta.”
“Syy-seuraussuhteen etsiminen on todella vaikeaa.”
Hän kuitenkin täsmentää, että kommenteilla ei ole tarkoitus halveksua muita tieteitä, vaan taloustieteilijöillä on hirveästi opittavaa muilta. Jos tutkitaan rikoksia, pitää olla ymmärrystä muistakin aloista.
Rikoksista aiheutuu kustannuksia monelle taholle. Myös rikoksien hyötyjä on perinteisesti pyritty mallintamaan. Taloustiede tutkii muun muassa näitä.
“Tämä on ala, jota tutkitaan koko ajan enemmän ja enemmän.”
Huttunen kertoo, että hän oli mukana juuri julkaistussa tutkimuksessa, jossa tutkittiin, miten kuolleisuus eroaa köyhien ja rikkaiden alueiden välillä ja miten trendit ovat muuttuneet ajan saatossa. Vertailu tehtiin Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä.
Havainto oli, että Suomessa on aika vähän eroja köyhempien ja rikkaampien alueiden välillä. Asetelma oli tarkalleen ottaen tutkia eroja alueen keskimääräisen tulotason mukaan.
Johdantoesimerkissä puhuttiin kuolleisuudesta työpaikan menettämisen jälkeen ja millaisia vaikutuksia tällä on puolisoihin. Siitä kiinnostavia nostoja on muun muassa se, että jos ihminen menettää työnsä syystä, joka ei johdu hänen omasta työpanoksestaan, kuolleisuus lisääntyy merkittävästi.
Erot sukupuolten välillä ovat myös yksi huomio, jota ei tyhjentävästi saada selitettyä.
Aihetta on yritetty lähestyä muun muassa tutkimalla, onko esimerkiksi eroja perheiden välillä, joissa mies tienaa selvästi enemmän kuin nainen verrattuna sellaiseen perheeseen, jossa nainen tienaa selvästi enemmän kuin mies.
Perustutkinto-opiskelijan ei kannata ujostella yhteydenottoa professoreihin.
Kuolleisuus tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että onko riski kuolla suurempaa kuin niillä, jotka eivät menettäneet työtä. Kuolinsyitä on muun muassa haitallisissa elämäntapamuutoksissa. Alkoholiin liittyvät sairaalakäynnit lisääntyvät.
Tutkimustyön lisäksi Huttunen tekee katsausta siitä, miten työpaikan menetyksen kustannukset erosivat naisilla ja miehillä koronapandemian aikaan Suomessa. Siinä vertaillaan muun muassa kuukausittaisia tuloja. Katsauksen on määrä valmistua myöhemmin, ensi keväänä.
Hän on tutkinut myös pitkään kotihoidontukea eli sitä, miten korkeampi kotihoidon tuki vaikuttaa pitkällä aikavälillä naisten työuriin ja tulotasoon. Myös vaikutusta heidän lastensa tulevaisuuteen tarkastellaan.
Opiskelijoille hän haluaa välittää viestiksi sen, että kannattaa priorisoida opiskeluja esimerkiksi työnteon edelle ja suorittaa ne järkevällä tahdilla.
Hän kannustaa globaaliin otteeseen:
“Jos tutkimus kiinnostaa, niin ehdottomasti suosittelen myös mahdollisuuksia ulkomailla. Tietenkin pidämme hyvät jatko-opiskelijat mielellään kotona, mutta kannattaa haistella tutkimuskenttää myös ulkomailla.”
Perustutkinto-opiskelijan ei kannata ujostella yhteydenottoa professoreihin. Esimerkiksi graduaiheesta voi tulla keskustelemaan, hän sanoo.
- Kristiina Huttunen
- Aalto-yliopiston taloustieteen professori, VATT:n osa-aikainen professori
- Valtiotieteiden tohtori, Helsingin yliopisto (2005)
- Tutkimuskohteina työn taloustiede, perhetaloustiede ja rikoksen taloustiede
- Harrastaa juoksemista ja lastensa jalkapallo-otteluiden seuraamista
- Kolme lasta ja aviomies, hän on myös tutkija
