Aluevaalit olivat floppi. Alle puolet äänioikeutetuista käytti oikeuttaan. Demokraattisessa järjestelmässä kansalta saatavan mandaatin hiipuminen on hälyttävää. Tämän vuoksi Pääomainen on valmistellut uuden poliittisen ohjelman, joka motivoi äänestäjiä ja tehostaa julkisen sektorin toimintaa.
Syyt aluevaalien heikkoon osanottoon olivat selvät: Ihmiset eivät ymmärtäneet mistä oli tarkoitus äänestää ja eivät olleet motivoituneita vaikuttamaan. Hyvinvointialueiden ja niiden toimintaa säätelevien aluevaltuustojen konsepti oli liian abstrakti, ja valtuutettujen vallan rajat jäivät epäselviksi.
Ongelmalle on onneksi selkeä ja looginen ratkaisu. Vaalien määrää täytyy lisätä. Pirstaloimalla hallintoa yhä pienempiin ja pienempiin poliittisesti valittuihin yksiköihin, saataisiin Suomeen äärimmäisen erikoistuneita päätäntäelimiä. Jo yksinkertainen mikrotalousteoria sanelee, että kilpailun lisääminen ja erikoistuminen parantavat hyvinvointia. Pilkkomalla hallintoa useampiin eri tasoihin, joilla ei kuitenkaan ole verotusoikeutta tai vaikutusvaltaa omaan budjettiinsa, äänestäjät viimein käsittävät jokaisen aluevaalin merkityksen.
Alla on muutamia uusia hallintojärjestelmiä, joita Pääomainen suosittelee otettavaksi käyttöön:
Oikeudenmukaisuusalueet
Turhauttaako sinuakin, ettei jokaisessa pitäjässä ole omaa käräjäoikeutta? Alueille kuuluu oikeus päättää omasta oikeusturvastaan. Suomi pitäisi siksi jakaa hajautettuihin oikeudenmukaisuusalueisiin. Alueiden oikeusvaltuutetut voisivat päättää, miten lainsäädännön toimeenpano järjestetään heidän alueellaan mahdollisimman hyvin. Kunta- ja aluevaaleissa on käynyt ilmi, että useat ehdokkaat ovat jo olleet tekemisissä oikeusviranomaisten kanssa, joten valtuustoihin saataisiin mukaan tärkeää käytännön kokemusta.
Alla on muutamia sloganehdotuksia puolueille:
”Oikeustakuu – jokaisen käräjät pystyyn kolmessa päivässä”
”Oikeusturva kuuluu kaikille”
“Hovioikeus on lähipalvelu!”
”Äänestäkää bensan hinnan korottajat pois vallasta!”
Maanpuolustusalueet
Geopoliittisten jännitteiden kiristyessä jokaisella täytyy olla vaikuttamismahdollisuus omaan turvallisuuteensa. On myös tärkeää, että kaikki mahdollinen julkinen toiminta on kietoutunut poliitikkojen valintoihin. Rajaamalla puolustusvoimien hallinnon omaksi vaaliksi, äänestäjillä on jälleen kerran parempi käsitys siitä, mihin eri vaaleissa vaikutetaan. Maanpuolustus on myös tunnetusti julkishyödyke, joten on vain loogista, että sen tuotantoon ohjataan enemmän julkista valtaa.
Puolueiden lähettämiä sloganeita:
”Varuskunta – joka kuntaan”
”Puolustus, se kotimainen”
”Äänestäkää bensan hinnan korottajat pois vallasta!”
Veroalueet
Kuten muissakin alueellisissa vaaleissa, äänestäjillä ei ole valtaa vaikuttaa verotukseen tai alueiden budjetteihin. Itse veroasteeseen voi vaikuttaa perinteiseen tapaan kunta- ja eduskuntavaaleissa. Veroaluevaaleissa sen sijaan äänestetään aluevaltuustojen jäsenistä, jotka määrittävät kuinka verot lopulta kerätään. Ideana on, että kun kansalaiset itse määrittelevät verokarhunsa, on verojen maksaminen mielekkäämpää.
Pääomaisen tietoon tulleita sloganeita vaaleihin:
”Enemmän veroja, vähemmän hallintoa.”
”Maalaisjärkeä veronkantoon”
”Äänestäkää bensan hinnan korottajat pois vallasta!”
Tämän lisäksi Pääomainen ehdottaa, että Suomi jaetaan kulttuurialueiksi, liikennealueiksi ja koulutusalueiksi. Kokonaisuuden hallintaa varten tarvitaan myös alue–aluevaalit. Kun nämä aikaisemmin kuntien vastuulla olleet alat leviävät ympäri Suomea, kuntavaaleissa pettyneet naapurit ja tuttavat viimein löytävät itselleen jonkin viran. Näin voitaisiin myös varmistaa, että aikaisemmin starttirahaan tukeutuneet poliitikot varmasti löytävät suojatyöpaikan jostain byrokratian kätköistä.
Lisäksi Pääomainen ehdottaa, että perustetaan uusi ministerin virka. Aluehallintoministeri vastaisi valtuustojen kokonaisuuden hallinnoinnin kokonaisuudesta.
