Teksti: Mikko Vanhala
Vuosikymmenen vaihtuessa tapahtui suomalaisen yksityissijoittamisen historiassa merkittävä käänne, kun vuosien ajan lobattu mahdollisuus säästämisestä osakesäästötilille tuli mahdolliseksi. Kymmenet tuhannet suomalaiset avasivat tilin, ja tammikuun puolivälissä meni rikki jo 50 000 tilin raja. Aihe on ollut jatkuvasti esillä mediassa ja keskustelupalstoilla, ja opiskelijaa tietysti kiinnostaa, voisiko juuri hän hyötyä uudenlaisesta tilistä.
Osakesäästötilin merkittävin ominaisuus on, että tilin sisäistä kaupankäyntiä ei veroteta ennen kuin rahaa nostetaan tililtä ulos ja silloinkin vain, jos tili on voitolla. Sen sisällä voi siis huoletta myydä omistuksia ja sijoittaa uusiin kohteisiin ilman, että joutuu välissä maksamaan niistä veroa toisin kuin perinteisellä arvo-osuustilillä. Osakesäästötili vähentää niin sanottua lukkiutumisvaikutusta, eli sitä, että sijoittaja ei halua tai hänen ei kannata luopua voitolla olevista omistuksistaan verotuksen takia. Myöskään saatuja osinkoja ei veroteta tilin sisällä, ellei niitä nosta tililtä. Uusien etujen ansiosta korkoa korolle pääsee kerryttämään aiempaa tehokkaammin.
Osakesäästötilissä on kuitenkin myös koko joukko huonoja puolia. Sinne ei voi siirtää vanhoja omistuksiaan, joten vanhat osakeomistukset täytyy joko myydä tai pitää vanha arvo-osuustili käytössä uuden osakesäästötilin rinnalla. Vanhojen omistusten myynti ja ostaminen uudestaan ei taas ole kovin järkevää, sillä siitä seuraa transaktiokustannuksia ja veroja. Yksi ratkaisu on hyödyntää ”verotonta tonnia”, eli sitä, että vuodessa saa myydä tuhannella eurolla omistuksia verovapaasti.
Toinen merkittävä rajoite osakesäästötilissä on, että siellä ei voi olla muita omaisuusluokkia kuin osakkeita. Vaikka taloustieteen opiskelijat lienevät keskimääräistä taloudellisesti valveutuneempia, ei kaikilla ole aikaa, kiinnostusta tai halua osakepoimintaan. Tällöin rahastot, erityisesti indeksirahastot, ovat hyvä vaihtoehto sijoittamisessa. Niitä ei osakesäästötilille saa kuitenkaan ostettua. Sijoitusomaisuutta ei siis pysty hajauttamaan omaisuusluokkien välille, eli siten sijoituksiin liittyviä riskejä ei voi pienentää. Hajauttamista voi kuitenkin tehdä sijoittamalla esimerkiksi maantieteellisesti eri maihin ja maanosiin tai toimialallisesti eri toimialojen yhtiöiden osakkeisiin.
Rationaalinen taloustieteilijä vertaa tähän kuluvaa
aikaa suhteessa veronpalautusten suuruuteen vaihtoehtoiskustannuksena.
Valitettavasti maantieteellinen hajautus ei ainakaan toistaiseksi onnistu kovin hyvin. Eri valtioiden kanssa tehdyt verosopimukset eivät koske osakesäästötiliä, joten omistaessaan ulkomaisia osakkeita osakesäästötilillä voi joutua maksamaan osingoista lähdeveron ennen niiden maksamista tilille. Kun myöhemmin nostaa varoja tililtä, joutuu niistä maksamaan veroa uudestaan.
Esimerkiksi, jos Timo Taloustieteilijä omistaa Coca-Colan osakkeita, hänen osinkojaan verotetaan ensin Yhdysvalloissa ja jos hän nostaa osinkotulonsa tililtä ostaakseen pizzaa, niitä verotetaan uudestaan Suomessa. Vaikka ylimääräisen lähdeveron pystyy joidenkin valtioiden kohdalla saamaan palautuksena takaisin, vaatii tämä vaivannäköä ja byrokratiaa. Rationaalinen taloustieteilijä vertaa tähän kuluvaa aikaa suhteessa veronpalautusten suuruuteen vaihtoehtoiskustannuksena.
Usein opiskelija voi maksimiopintolainan nostamisenkin jälkeen vasta haaveilla tällaisista summista, joten opiskelijan näkökulmasta tämä rajoite tuskin muodostuu suureksi ongelmaksi.
Pitkäaikaisen omistajan harmiksi osakesäästötilillä ei voi myöskään hyödyntää hankintameno-olettamaa. Tämä tarkoittaa sitä, että omistettuaan osakkeen viisi vuotta voi myynnissä käyttää hankintameno-olettamana 20 prosenttia osakkeen myyntihetken arvosta ja siten pienentää maksettavaa veronalaista osuutta. Vastaavasti kymmenen vuoden omistuksen jälkeen hankintameno-olettamana voi käyttää 40 prosenttia osakkeen myyntihetken arvosta. Voimakkaan kurssinousun jälkeen hankintameno-olettama voi siis lisätä sijoittajan voittoa merkittävästi.
Tilin rajoitteisiin kuuluu myös, että sinne voi siirtää vain 50 000 euroa. Tilillä olevien omistuksien arvo saa kuitenkin nousta yli tuon rajan. Usein opiskelija voi maksimiopintolainan nostamisenkin jälkeen vasta haaveilla tällaisista summista, joten opiskelijan näkökulmasta tämä rajoite tuskin muodostuu suureksi ongelmaksi.
Opiskelijan näkökulmasta merkittäviä lienevät osakesäästötilin vaikutukset tukiin. Kelan linjauksen mukaan osakesäästötili vaikuttaa opintotukeen vain, jos tili on voitolla ja sieltä nostetaan rahaa. Jos tili on tappiolla, sieltä nostetut rahat eivät vaikuta tukeen. Osakesäästötilille maksetut osingot ovat kuitenkin heti yleiseen asumistukeen vaikuttavaa tuloa, jos osinkotuloa ruokakunnan jäsenellä on yli 10,87€/kk. Tämän rajan ylittyessä osinkotulot siis lasketaan kokonaisuudessaan tulona asumistukea määritettäessä samalla tavalla kuin ansiotulot. Osakesäästötilin osinkojen kohtelu tukia laskettaessa on samanlainen kuin tavallisen arvo-osuustilin.
Sopiiko osakesäästötili siis opiskelijalle? Kyllä ja ei. Jos rahastoihin sijoittaminen kiinnostaa suoraa osakesijoittamista enemmän, ei osakesäästötilistä ole hyötyä ja perinteinen arvo-osuustili on parempi vaihtoehto. Jos taas tavoitteena on omistaa erityisesti osakkeita tai aktiivinen kaupankäynti kiinnostaa, voi osakesäästötilin avulla hyötyä merkittävästi. Tilistä voi kuitenkin olla etua, vaikka kauppaa ei kävisikään. Suomen Osakesäästäjien laskelmien mukaan (Svenne Holmström, Viisas raha 1/2020) pitkällä aikavälillä perinteinen arvo-osuustili voittaa osakesäästötilin ainoastaan hankintameno-olettaman avulla, eli vain, kun omistettujen osakkeiden arvonnousu on niin suurta, että hankintameno-olettamaa pystyy hyödyntämään.
Useilla opiskelijoilla tavoitteena on pitkäaikainen sijoittaminen, mutta jos rahoja nostaakin tililtä usein, menettää suuren osan osakesäästötilin tuomista hyödyistä.
Holmströmin laskelmissa osinkostrategia (jossa tuotot ovat kokonaan osingoista), arvostrategia (tuotot puoliksi osingoista ja puoliksi arvonnoususta), aktiivinen kaupankäynti- eli treidausstrategia (tuotto perustuu vain kaupankäyntiin ja koko tuotto on vuosittain luovutusvoittoveron piirissä) sekä maltillinen kaupankäyntistrategia (jossa 20 % salkun arvosta myydään 5 vuoden välein ja sijoitetaan toiseen kohteeseen) tuottavat kaikki enemmän osakesäästötilin kuin arvo-osuustilin kautta sijoitettuina. Syy tähän on verotuksen ajoituksessa: jos omistuksia myydään arvo-osuustilillä, joutuu joka myynnin yhteydessä maksamaan veroa, kun taas osakesäästötilillä verot maksetaan kerralla vasta varoja tililtä nostettaessa, ei jokaisen myynnin yhteydessä. Tällöin korkoa korolle -ilmiö pääsee toimimaan kaikkein tehokkaimmin koko sijoitusajan.
Osakesäästötilin hyödyllisyyteen vaikuttava seikka on myös sijoitushorisontin pituus. Useilla opiskelijoilla tavoitteena on pitkäaikainen sijoittaminen, mutta jos rahoja nostaakin tililtä usein, menettää suuren osan osakesäästötilin tuomista hyödyistä. Toinen tuottoon suoraan vaikuttava tekijä ovat kulut, eli välityspalkkiot ja palvelu- tai säilytysmaksut. Osakesäästötiliä tarjoaa tällä hetkellä neljä eri palveluntarjoajaa: Danske Bank, Mandatum, Nordea ja Nordnet. Tilien palvelumaksuissa ja välityspalkkioissa on eroja, ja eri palveluntarjoajien tileissä on omat hyvät ja huonot ominaisuutensa. Kaupankäyntiaktiivisuus ja kertasijoitusten suuruus määräävät pitkälti, mikä kenellekin on sopivin vaihtoehto.
