Haastattelu | Teksti: Aleksi Pikka
LUT-yliopiston strategisen rahoituksen professori, kauppatieteiden tohtori Mikael Collan harrastaa postihistoriaa. Sen lisäksi hän on Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen uusi ylijohtaja. Kapitaali kysyi: kuka olet, Mikael Collan?
Töölön Arkadiankadulla Eduskuntatalon läheisyydessä sijaitsevassa Economicum-rakennuksessa toimii kaksi taloustieteellistä tutkimuslaitosta, Palkansaajien tutkimuslaitos ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Näistä jälkimmäisessä, Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa, harjoitetaan soveltavaa mikrotaloustiedettä. VATT arvioi esimerkiksi erilaisten politiikkatoimien, kuten taksilain uudistuksen tai sähköisen lääkereseptin vaikutuksia talouteen.
Mikael Collan on VATT:in uusi ylijohtaja, joten pyysimme hänet Kapitaalin haastatteluun. Collan vastasi kutsuumme myöntävästi, mutta emme puhu vielä tässä haastattelussa itse VATT:ista, sillä Collan aloittaa virassa vasta 1.1.2021.
Mikael Collan kertoo olevansa kotoisin Kuopiosta, jossa hän aloitti koulutiensä. Ylioppilaaksi Collan valmistui kuitenkin Turun klassisesta lukiosta, josta matka jatkui Turun ruotsinkieliseen yliopistoon Åbo Akademiin opiskelemaan kansantaloustiedettä 1990-luvun lopulla. Syy Åbo Akademille päätymiseen oli Collanin mukaan halu oppia ruotsia.
“Aluksi kielen kanssa oli paljon oppimista. Seurasin sen takia luentoja hyvin intensiivisesti, sillä sain hyötyä ruotsinkielisistä luennoista. Perusopintoja pitänyt Ralf Nars kävi asiat perinpohjin läpi”, Mikael Collan kertoo.
Åbo Akademilla toimi tuolloin kaksi taloustieteellistä ohjelmaa, joista toinen oli kauppatieteellisessä tiedekunnassa ja toinen yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Collan kertoo opiskelleensa jälkimmäisessä.
Åbo Akademin taloustieteen laitos oli tuolloin yleismaailmallinen ja pienehkö: opiskelijoita oli taloustieteen ohjelmalle tyypillisesti vähän. Professoreina taloustieteen laitoksella toimivat esimerkiksi Johan Willner ja Olle Anckar.
Sivuaineena Collan opiskeli tietojärjestelmätiedettä.
”Tietojärjestelmätiede, joka ei ole sama asia kuin tietotekniikka tai tietojenkäsittelytiede,” Collan kertoo, ”käsittelee tietojärjestelmien käyttämistä esimerkiksi yritysten ongelmien ratkaisuun esimerkiksi tiedon kulun automatisoinnilla.”
Åbo Akademista Collan valmistui nimikkeellä politices magister.
Ura Åbo Akademilla alkoi yliopistolla työskentelevän assistentin soitosta. Tuolloin ulkomaanreissulla ollut Collan kertoo saaneensa puhelinsoiton assistentilta, joka kertoi olevansa loukkaantunut. Assistentti ei kyennyt opettamaan piakkoin alkavaa rahoituksen Investment planning -nimistä kurssia, jonka Mikael Collan sitten päätyi luennoimaan.
Töitä yliopistolla riitti, kunnes tietojärjestelmätieteiden professori Christer Carlsson kysyi Collanilta, eikö tämä ole miettinyt väitöskirjan tekemistä.
Väitöskirja valmistui Christer Carlssonin ohjauksessa reaalioptioista. Carlssonilla oli tuolloin meneillään projekti, jossa tutkittiin erittäin suurten teollisten yritysten kannattavuuslaskentaa.
Väitöskirjan tarkoituksena oli saada vastauksia kysymykseen, miten voisimme paremmin ymmärtää suurten investointien riskejä ja kannattavuutta, sillä niiden onnistuminen on nimenomaan myös suurten yritysten tulevaisuuden kannalta merkittävää.
Monelle sana optio tarkoittaa arvopaperimuodossa olevaa johdannaissopimusta. Reaalioptio ei kuitenkaan ole sama asia kuin arvopaperioptio, eli johdannaissopimus, Mikael Collan kertoo.
Reaalioptio liittyy tyypillisesti johonkin reaalimaailman varallisuusesineeseen. Mikael Collan avaa reaalioption käsitettä paperikoneen avulla.
”Jos esimerkiksi paperikone pystyisi vaihtamaan tuotantonsa pinnoitetusta hienopaperista esimerkiksi kartonkiin ja päinvastoin, se pystyisi sopeuttamaan tuotantoaan sen mukaan, kumman paperilaadun tuottaminen kulloinkin olisi kannattavampaa. Tälläinen vaihtaminen olisi mahdollista, jos olisi olemassa sen mahdollistava teknologia. Teknologialla on hinta, joka on siis tämän mahdollisuuden reaalioptio”, Collan kertoo.
Väitöskirjan jälkeen Collan kertoo siirtyneensä ensin Turun Ammattikorkeakouluun yliopettajaksi sekä sen jälkeen erääseen konsulttiyritykseen. Tehtävät olivat moninaisia, ja muutaman vuoden konsulttiura tarjosi mahdollisuuden nähdä, miten yliopistoissa liiketaloustiedettä sovelletaan teollisuudessa.
”Suosittelen aina myös opiskelijoille, että kannattaa käydä kääntymässä teollisuudessa, jotta ymmärtää, miten asiat toimivat käytännössä. Yliopistoissa opiskeltavat asiat löytyvät taustalta, mutta lainsäädäntö, yritysten käytännöt sekä käytössä olevat järjestelmät vaikuttavat toimintaan”, Mikael Collan sanoo.
Paluu Åbo Akademille ja akatemiaan tapahtui, kun sama professori Christer Carlsson kertoi uudesta reaalioptioihin liittyvästä projektista.
Åbo Akademilta Collan päätyi Turun yliopiston kautta Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon strategisen rahoituksen professoriksi. Lappeenrannassa reaalioptioihin liittyvä tutkimus on jatkunut ja Collan on ryhmänsä kanssa tutkinut muun muassa kaivosteollisuutta.
Kaivosteollisuuden reaalioptioihin liittyen Collan käyttää esimerkkinään kaivosta, jossa käytettiin hydrometallurgista prosessia kaivannaistuotteen rikastamiseen. Hydrometallurgisen menetelmän erikoisuus on, ettei rikastamista voi keskeyttää nopeasti, vaikka metallin markkinahinta laskisi.
”Vaikka metallin maailmanmarkkinahinta laskisi voimakkaasti, ja saattaisi olla järkevää ajaa kaivostoiminta alas, menetelmä, jota rikastamiseen käytetään, ei anna myöten. Tuotantoa täytyy pitää käynnissä, vaikka se tuottaisi tappiota. Kysymys kuuluu, mitä jos rikastaminen perustuisi mekaaniseen murskaamiseen”, Collan kertoo.
Mekaanisen murskaamiseen perustuvan kaivostoiminnan voi joillain kustannuksilla ajaa hetkellisesti alas.
”Hyvin tarkalla mallintamisella voidaan saada käsitys siitä, mikä teknologisen option, joka kaivostoiminnassa antaa mahdollisuuden tuotannon keskeyttämiseen ja uudelleenkäynnistämiseen, arvo voisi olla”, Collan toteaa.
Harrastuksena postihistoria
Collan kertoo harrastavansa postihistoriaa. Postihistoriassa kiinnostuksen kohteena ovat muun muassa postin kuljetusreitit, tavat ja postimaksut.
Sodanaikainen posti muun muassa sisältää useita erikoisia postin kuljetusreittejä. Kun Saksa oli toisen maailmansodan aikana sodassa Englannin kanssa, ei Suomesta voinut lähettää postia Englantiin tyypillistä postireittiä pitkin Saksan kautta, Collan kertoo. Postilähetykset matkasivat Englantiin esimerkiksi Siperian kautta Japaniin ja sieltä Tyynen valtameren yli Yhdysvaltojen länsirannikolle ja sieltä laivalla Atlantin yli Englantiin. Collanin mukaan Suomesta lähtenyt postilähetys saattoi tehdä jopa maailmanympärysmatkan matkallaan Englantiin.
Postihistoria siis keskittyy tällaisten lähetysten tutkimiseen ja keräilyyn. Mikael Collan kertoo keskittyneensä itse vuonna 1930 ensimmäisen kerran julkaistun käyttösarjan M30-merkeillä kulkeneisiin lähetyksiin. Postihistorian ympärille on muotoutunut Suomessa yhteisö, ja Collan kertoo kirjoittavansa aiheesta blogia.
Economicumin kuva: Veikko Somerpuro (CC BY-SA 4.0)
