Analyysi | Teksti: Veikko Uusitalo
Koronapandemialla on suuria vaikutuksia yliopistojen toimintaan Suomen lisäksi myös ulkomailla. Monet yliopistot ovat taloudellisissa vaikeuksissa pandemian takia. Luentosalit ovat tyhjentyneet, ja etäopetukseen siirtyminen uhkaa opiskelijoiden jaksamista ja mielenterveyttä. Millaisia vaikutuksia pandemialla on ulkomaisten yliopistojen tulevaisuuteen?
Pandemia on aiheuttanut taloudellisia ongelmia monille yliopistoille. Hakijoiden määrä on vähentynyt monessa paikassa maailmantilanteen takia, ja etenkin vaihto-opiskelijoiden määrä on romahtanut. Yliopistoja voivat uhata myös huonon taloustilanteen aiheuttamat budjettileikkaukset. Vaarassa ovat etenkin pienet yksityiset yliopistot ja ne, joilla suuri osuus tuloista tulee vaihto-oppilailta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa eräät pienet korkeakoulut ovat jo joutuneet sulkemaan ovensa tai yhdistymään muihin kouluihin. Näihin kuuluu esimerkiksi 174-vuotias Illinoisin osavaltiossa sijaitseva MacMurray College, joka sulkeutui keväällä 2020. Sulkemisten taustalla on usein koronan lisäksi myös entuudestaan huono taloustilanne.
Pienten yliopistojen yhdistymisiä ja jopa sulkemisia tullaan luultavasti näkemään lisää, mutta mitään yliopistojen massasulkemisia ei näytä olevan tulossa. Etenkään suuret ja maineikkaat yliopistot eivät ole vaarassa. Pandemian päättyminen ja normaaliin opiskelijaelämään palaaminen luultavasti lisäävät yliopistoihin hakijoiden ja vaihto-opiskelijoiden määrää nopeasti, mikä on lupaavaa korkeakoulujen taloustilanteen kannalta. Monet vanhat yliopistot ovat myös selvinneet pahemmastakin: esimerkiksi 1300-luvun ruttoepidemia, joka tappoi arviolta 45-50 prosenttia Euroopan väestöstä, pakotti Euroopan 30:stä yliopistosta vain 5 sulkemaan ovensa.
Opiskelijoiden kasvanutta stressiä ja mielenterveysongelmia on käsitelty mediassa Suomen lisäksi myös muualla maailmassa, muun muassa Saksassa, Yhdysvalloissa ja Ranskassa. Tilanteeseen vaikuttaa erityisesti sosiaalisten kontaktien puute. Lisäksi etäopetus koetaan usein työläämmäksi ja raskaammaksi kuin normaali lähiopetus, ja monien opiskelijoiden työllistymisnäkymät ovat heikot maailmantilanteen takia. Samansuuntaisiin päätelmiin ovat tulleet myös aiheesta tehdyt tutkimukset. Esimerkiksi Ljubljanan yliopiston tutkimuksessa syksyltä 2020 tutkittiin yli 30000 opiskelijaa 62 eri maasta. Tutkimuksessa todettiin, että opiskelijoiden suurimmat huolenaiheet olivat heidän tulevat uransa ja opintonsa, ja he kokivat olonsa turhautuneeksi ja ahdistuneeksi.
Etäopetuksesta on esitetty erilaisia näkemyksiä. Osa näkee etäopetuksen myönteisenä, ja onkin todennäköistä, että etäopetus tulee yleistymään. Se sopii etenkin massaluentojen tyyppisiin opetustapoihin, joissa interaktiivisuus ei ole keskiössä. Interaktiivisuus ja keskustelu ovat kuitenkin oppimisen kannalta keskeisiä, ja vaikuttaa siltä, että niiden toteuttaminen on hankalampaa etäopetuksessa. Ennen koronapandemiaa tehdyt tutkimukset viittaavat siihen, että opiskelijoiden osallistuminen ja aktiivisuus on vähäisempää etä- kuin lähiopetuksessa. Lisäksi lähiopetuksen yhteydessä tapahtuvat sosiaaliset kontaktit ovat opiskelijoiden motivaation, oppimisen ja mielenterveyden kannalta tärkeitä. Kuten Suomessa, myös ulkomailla monet opiskelijat ovat tyytymättömiä etäopetukseen, ainakin siinä muodossa kuin se on pandemian aikana toteutettu. Esimerkiksi australialaisen korkeakouluista vastaavan viraston TESQA:n raportin mukaan jopa puolet Australian yliopisto-opiskelijoista olivat tyytymättömiä yliopistojen etäopetukseen koronapandemian aikana. On siis selvää, että lähiopetus ei ole tulevaisuudessa poistumassa yliopistoista.
Pandemia voi vaikuttaa myös tutkimukseen. Heikentynyt taloustilanne voi vähentää tutkimusten rahoitusta ja siten hankaloittaa tutkimusta. Maailmantilanne voi myös siirtää tutkimuksen painopisteitä: suurempi osa tutkimuksista voi kohdistua aiheisiin, joita pidetään yhteiskunnan kannalta erityisen tärkeinä ja ajankohtaisina. Tällaisia aiheita ovat erityisesti koronavirus ja siihen liittyvät ilmiöt. Esimerkiksi Nature-lehdessä on kirjoitettu siitä, kuinka virukseen keskittyminen voi uhata muiden alojen tutkimusta. Maailmanlaajuisilla kriiseillä on aiemminkin ollut tapana vaikuttaa tutkimusaiheisiin. Samaan tapaan kuin esimerkiksi toinen maailmansota lisäsi keskittymistä fysiikkaan ja insinööritieteisiin, myös koronapandemia voi lisätä kiinnostusta ja rahoitusta tartuntatauteihin liittyvään tutkimukseen myös pidemmällä aikavälillä.
Koronan vaikutus yliopistoihin ulkomailla lienee samankaltainen kuin Suomessa: lyhyellä aikavälillä vaikutukset ovat huomattavia, mutta pitkän aikavälin vaikutukset jäävät melko pieniksi. Pandemian jälkeen opiskelijat palaavat luentosaleihin, mutta kenties harvemmin kuin ennen. Etäopetus luultavasti yleistyy, jolloin lähiopetuksessa voidaan keskittyä massaluentojen sijasta interaktiiviseen opetukseen. Kriisin päättyminen luultavasti parantaa korkeakoulujen taloustilannetta nopeasti. Pandemia vaikuttaa tutkimusaiheisiin, mutta tämäkään vaikutus tuskin jää ikuiseksi. Tulevaisuuden yliopistot ovat onneksi muutakin kuin koronatutkimuksia ja Zoom-luentoja.
