Teksti | Mikko Vanhala
Viittauksilla on akateemisessa maailmassa paljon merkitystä. Ne kertovat tehdyn tutkimuksen vaikuttavuudesta: artikkelin viittausten määrä kertoo sen vaikutuksesta myöhempään tutkimukseen. Kapitaali vertaili yliopistoja ja selvitti, ketkä ovat Helsinki Graduate School of Economicsiin kuuluvien laitosten viitatuimmat tutkijat.
Aineisto professoreista ja lehtoreista on kerätty Helsinki GSE:n nettisivuilta. Viittaustiedot ovat peräisin näiden henkilöiden Google Scholar -profiileista. Mikäli Scholar-profiilia ei ole (näin on 16/50 henkilön kohdalla), viittaustiedot puuttuvat. Tiedot on kerätty 20.1. On tärkeää huomata, että Scholar-viittaukset eivät ole täysin “tarkkoja”, vaan niihin sisältyy myös jonkin verran opinnäytetöitä ja ei-akateemisia viittauksia, mutta Googlen tietokanta on tästä huolimatta helpoimmin ja kattavimmin saatavilla.
Kuviossa 1 esitetään tutkijoiden lukumäärä yliopistoittain ja uraportaittain. Uraportaille on käytetty englanninkielisiä nimiä, sillä Assistant Professor ja Associate Professor -nimikkeille ei ole vakiintuneita erillisiä suomenkielisiä vastineita. Vasemmassa paneelissa on esitetty kaikki tutkijat ja oikeanpuoleisessa ne, joilta löytyy Scholar-profiili. Hankenin taloustieteen laitos erottuu pienimpänä koostuen neljästä professorista ja kahdesta apulaisprofessorista. Helsingin yliopiston taloustieteen laitos puolestaan erottuu suhteessa vähäisimmällä määrällä Google Scholar -profiileja.
Kuvio 1. Henkilökunnan lukumäärä yliopistoittain ja uraportaittain.
Kuviossa 2 esitetään viittauksien keskiarvo ja mediaani uraportaittain ja yliopistoittain. Uraportaissa ei ole juurikaan yllätyksiä: viittausten määrä selkeästi kasvaa uran edetessä. Laitosten väliset erot ovat melko pieniä, mutta Viikin ympäristö- ja luonnonvarataloustiede selviytyy niukasti voittajaksi.
Kuvio 2. Viittauksien keskiarvo ja mediaani uraportaittain ja yliopistoittain.
Pelkästään viittausten lukumäärä ei kuitenkaan vielä kerro kaikkea vaikuttavuudesta. Saattaa olla, että tutkijalla on yksi tai muutama valtavasti viitattu artikkeli (tai kirja), mutta julkaisujen määrä onkin pieni tai suurella osalla julkaisuista on niukasti viittauksia. h-indeksi on mittari, joka mittaa samanaikaisesti sekä julkaisujen määrää että niiden vaikuttavuutta: tämän mittarin arvo on h, kun tutkijalla on h julkaisua, joihin kuhunkin on viitattu vähintään h kertaa. Esimerkiksi h-indeksin arvo 5 kertoo, että tutkijalla on 5 julkaisua, joihin on viitattu vähintään 5 kertaa. Mittarin arvoa ei siis pysty kasvattamaan pelkästään julkaisemalla paljon tai julkaisemalla vähän. Korkea indeksi edellyttää vaikuttavia julkaisuja. Teknisesti ottaen tutkija pystyy kasvattamaan indeksiään esimerkiksi viittaamalla uusissa artikkeleissaan aina omiin aikaisempiin artikkeleihin.
Kuviossa 3 on esitetty h-indeksien keskiarvo ja mediaani uraportaittain ja yliopistoittain. Uraportaissa ei ole tässäkään kuvassa juuri yllätyksellisyyttä: h-indeksi kasvaa urapolulla etenemisen myötä. Yliopistojen välillä Viikin ympäristö- ja luonnonvarataloustiede johtaa myös h-indeksissä. Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston taloustieteen laitokset puolestaan vaihtavat paikkaa kuvan 2 oikeanpuoleiseen paneeliin verrattuna: tämä kuitenkin selittynee sillä, että Aallon apulaisprofessorit ovat Google Scholar -profiileissa paremmin edustettuja, kuten kuvasta 1 nähdään.
Kuvio 3. h-indeksien keskiarvo uraportaittain ja yliopistoittain.
Lopuksi täytyy tietenkin vastata otsikon kysymykseen: kuka on GSE:n viitatuin tutkija? Kuvio 4 esittää yhteenlasketut viittaukset henkilötasolla. Punainen palkki esittää viittaukset vuodesta 2018 alkaen, eli kertoo viimeaikaisesta vaikuttavuudesta. GSE:n viitatuin tutkija on Aalto-yliopiston Ritva Reinikka. Nykyisistä professoreista kärkisijoille yltävät myös Olli Tahvonen (HY Viikki), Ari Hyytinen (Hanken) ja Roope Uusitalo (HY). Ari Hyytinen on myös kerännyt eniten viittauksia vuodesta 2018 alkaen.
Kuvio 4. Viittaukset henkilöittäin yhteensä ja vuodesta 2018.
Lopuksi täytyy vielä muistuttaa, että vaikka viittaukset ovat tärkeä ja helposti vertailtavissa oleva tilasto, akateemisessa maailmassa on monia merkityksellisiä tapoja vaikuttaa. Laadukas ohjaus- ja opetustyö eivät jätä jälkeensä tilastomerkintöjä, mutta vaikuttavat yhtälailla alan tulevaisuuteen.
