Vieraskynä | Teksti: Hanna Virtanen
Pitäisikö oppivelvollisuusikää nostaa? Entä opiskelijavalinnassa painottaa pääsykokeita vai ylioppilastodistusta? Minkälaisia seurauksia olisi korkeakoulutuksen lukukausimaksuilla? Koulutuksen taloustieteilijöillä on tyypillisesti paljon sanottavaa näihin ja moniin muihin koulutuspolitiikan polttaviin kysymyksiin.
Koulutuksen taloustieteen tutkimus tarkastelee koulutusvalintojen syitä ja seurauksia. Keskeisessä asemassa on politiikkatoimien ja politiikan muutosten vaikutukset siihen, kuka koulutukseen osallistuu. Lisäksi paljon huomiota kirjallisuudessa saa se, millä tavoin ja ketä koulutus erityisesti hyödyttää. Tämänkaltaiset tiedot ovat tärkeitä toimivaa ja tehokasta koulutuspolitiikkaa suunniteltaessa.
Taloustieteen uskottavuusvallankumous
Koulutuksen taloustieteen keskeisimpien teorioiden, inhimillisen pääoman ja signaaliteorian, kehittämisestä on kulunut jo noin puoli vuosisataa. Tutkimussuuntauksen analyysi rakentuu edelleen valtaosin sen perusajatuksen päälle, että koulutus tarjoaa opiskelijoille monenlaista osaamista, josta on hyötyä myöhemmin työmarkkinoilla tai vaikkapa parin muodostuksessa (koulutus tuottaa inhimillistä pääomaa). Toisaalta koulutus ja erityisesti tutkinnot mahdollistavat sen, että työnantajat havaitsevat ketkä yksilöt kykenevät oppimaan tuottavuuden kannalta keskeisiä taitoja (koulutuksella on signaaliarvoa).
Tämän päivän tutkimus keskittyy pääasiassa empiiriseen tutkimukseen, missä ihmisten valintoja ja valintojen seurauksia tutkitaan isojen aineistojen ja jatkuvasti kehittyvien menetelmien avulla. Tutkimuksessa käytetyt tilastolliset menetelmät ovat kehittyneet viimeisten vuosikymmenten aikana niin merkittävällä tavalla, että edistysaskelta on kutsuttu taloustieteen uskottavuusvallankumoukseksi.
Kehityksen seurauksena koulutuksen taloustieteen tutkimuksissa ei tarkastella enää vain yksinkertaista korrelaatiota (asioiden välistä yhteyttä) vaan asetelmat ja menetelmät mahdollistavat aidosti kausaalisuhteiden (syy-seuraussuhteen) tunnistamisen. Näin voidaan tarjota aiempaa luotettavampaa tietoa siitä, onnistutaanko politiikkatoimilla pääsemään niille asetettuihin tavoitteisiin.
Satunnaistettu koe aikuiskoulutuksesta
Luotettavimmaksi koettu asetelma on satunnaistettu koe, missä tutkijat itse satunnaistavat osallistujat koe- ja kontrolliryhmiin. Satunnaistetut kokeet ovat yleistyneet maailmalla vauhdilla, mutta Suomessa niiden toteuttamiseen on ollut melko vähän mahdollisuuksia. Yksi toistaiseksi harvoista koulutuksen taloustieteeseen liittyvistä satunnaistetuista kokeista Suomessa on käynnissä Vantaalla.
Hankkeessa Vantaalla toimivat yritykset jaetaan satunnaisesti koe- ja kontrolliryhmiin. Vuosina 2019—2021 koeryhmän yrityksille tarjotaan erilaisia aikuiskoulutukseen liittyviä palveluita, kun taas kontrolliryhmään kuuluvat yritykset jäävät ilman näitä ylimääräisiä palveluita. Asetelman avulla voimme luotettavasti arvioida sitä, miten tarjotut palvelut ovat muuttaneet aikuiskoulutukseen osallistumista eri yritys- ja työntekijäryhmissä sekä erityisesti sitä, miten osallistuminen on vaikuttanut näiden suorituksiin
Aikuiskoulutuksen tuotot tutkimusaiheena on nyt kovassa nosteessa. Työn murroksen on esitetty johtavan siihen, että uudelleen kouluttautumisen tarve kasvaa. Aikuisten koulutukseen liittyy kuitenkin monia piirteitä, joiden vuoksi se on yhteiskunnan kannalta huomattavasti kalliimpaa kuin nuorten kouluttaminen. Monet koulutukseen osallistuvat aikuiset käyttäisivät muutoin koulutukseen menevän ajan työelämässä ja näin ollen koulutuksen vaihtoehtoiskustannus voi heillä olla huomattava. Aikuisten työura on myös ilmeisistä syistä nuoria lyhyempi, joten koulutuksen hyötyjä ehditään kerätä lyhyemmältä ajalta. Aiheesta tarvitaankin huomattavasti lisää tutkimusta, jotta päättäjillä olisi riittävästi tietoa siitä, miten aikuisväestön osaamista voitaisiin kehittää vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti.
Luonnollinen koe ammatillisen ja lukion hyödyistä
Satunnaistetut kokeet eivät ole useinkaan mahdollisia niiden korkeiden kustannusten tai eettisten kysymysten vuoksi. Näiden tilaisuuksien puuttuessa tutkijat pyrkivät hyödyntämään ns. näennäisiä tai luonnollisia koeasetelmia, joissa satunnaisuuden aiheuttaa jokin muu kuin tutkijan luoma kokeellinen tilanne. Luonnollisen koeasetelman voivat muodostaa esimerkiksi koulutuksen sisäänpääsyrajat, jotka jakavat rajan läheisyydessä keskimäärin samankaltaisia nuoria koulutukseen ja sen ulkopuolelle. Tämän regressioepäjatkuvuus asetelman avulla voidaan tarkastella vaikkapa sitä, miten lukio- vs. ammatillinen koulutus vaikuttavat yksilön myöhempään menestykseen työmarkkinoilla.
Tutkimuskirjallisuudessa on esitetty, että lukio johtaisi ammatillista koulutusta parempaan työllisyys- ja palkkakehitykseen erityisesti pitkällä aikavälillä. Näkemys perustuu siihen, että yleisluontoinen lukio tarjoaisi paremman pohjan jatkaa opintoja korkeakoulutuksessa sekä päivittää osaamista myöhemmin. Toisen asteen koulutusvalinnan seurauksista on kuitenkin hyvin vähän luotettavaa tietoa. Tutkimuksellisesti haasteena on ollut erityisesti se, että ammatilliseen ja lukiokoulutukseen valikoituvat nuoret ovat myös lähtökohdiltaan eli jo koulutuspolun valintahetkellä varsin erilaisia.
Tutkimuksemme ottaa aiempaa paremmin huomioon erot nuorten lähtökohdissa. Tutkimus keskittyy nuoriin, jotka hakivat sekä lukioon että ammatilliseen koulutukseen, ja joiden koulutusalan lopulta ratkaisivat käytetyt sisäänpääsyrajat. Tulokset osoittavat, että ammatillinen koulutus voi johtaa lukiota parempaan työllisyys- ja palkkakehitykseen myös pitkällä aikavälillä. Ammatillisesta hyötyivät tulosten mukaan erityisesti ne nuoret, jotka hakivat ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen.
Koulutuksen taloustiede laajentaa reviiriään
Ammatillista koulutusta koskeva tutkimuksemme on hyvä esimerkki koulutuksen taloustieteessä yleisemminkin tapahtuneesta tutkimuskysymysten jalostumisesta. Pitkään keskiössä olivat koulutuksen määrän tuotot eli se, kuinka paljon yksi koulutusvuosi lisää nostaa ansiotuloja. Vastaus tähän riippuu kuitenkin paljon muun muassa koulutuksen sisällöstä. Nykyään tutkimuksessa tarkastellaankin ennemmin sitä, miten opiskeluala tai oppilaitoksen laatu vaikuttavat koulutuksesta saataviin hyötyihin.
Tärkeään rooliin ovat nousseet myös koulutuksen ei-tuotannolliset vaikutukset sekä ulkoisvaikutukset eli se, minkälaisia vaikutuksia koulutuksella on yhteiskuntaan laajemmin, esimerkiksi alentuneen rikollisuuden, parantuneen kansanterveyden tai lisääntyneen yhteiskunnallisen osallistumisen muodossa. Näillä kysymyksillä koulutuksen taloustiede menee alueille, joiden on katsottu tyypillisesti kuuluvan muille yhteiskuntatieteille. Näin on varmasti myös jatkossa, mikäli muissa tieteissä ei nähdä vastaavaa menetelmien mullistusta kuin mitä taloustieteessä on käyty läpi. Koulutuspolitiikan suunnittelun tueksi tarvitaan nimenomaan tietoa toimenpiteiden kausaalivaikutuksista, eli siitä, miten koulutusvalintoihin ja niiden hyötyihin voidaan vaikuttaa.
Lisää tietoa:
Tutkimusraportti Urbaania Kasvua Vantaa -hankkeesta julkaistaan keväällä 2022. Etla ja Palkansaajien tutkimuslaitos vastaavat hankkeen vaikuttavuusarvioinnista. Lisää tietoa saatavilla osoitteessa https://urbaaniakasvua.fi/.
Hanna Virtasen ja Mikko Sillimanin (Harvard) ammatillisen koulutuksen tuottoja koskeva tutkimus “Labor Market Returns to Vocational Secondary Education” on hyväksytty julkaistavaksi ”American Economic Journal: Applied Economics” – journaalissa. Aikaisempi työpaperi tutkimuksesta löytyy osoitteesta https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Working-Papers-65.pdf ja tutkimuksen pohjalta kirjoitettu suomenkielinen muistio osoitteesta https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Muistio-Brief-81.pdf.
Kirjoittaja on Etlan tutkimuspäällikkö.
