HENKILÖT - ILMIÖT - KAPITAALI 3/2020 - Yleinen

Ennusteet, meteorologia ja taloustiede – haastattelussa Anniina Valtonen

Haastattelu | Teksti: Eino Haajanen

Matemaattisia opintoja Kumpulassa, empiirisistä havainnoista koostettuja ennusteita, suuren yleisön kiinnostusta tieteenalan tuottamiin tuloksiin. Kuulostaa kovin tutulta. Kyseessä ei kuitenkaan ole taloustiede vaan meteorologia. Ilmatieteen laitoksen ja Yleisradion meteorologi Anniina Valtonen kertoo lisää sään ennustamisesta ja meteorologiasta.

”Nämä kaikki havainnot syötetään tietokoneeseen, ja niistä luodaan mallin alkuhetki. Näin saadaan arvot erilaisille kaavoille, joilla kuvataan ilmakehän liikettä. Sitten kone lähtee raksuttamaan – kaavoilla kuvaamaan, mitä tapahtuu, kun aikaa kuluu eteenpäin.”

”Kun parametrit on syötetty ja supertietokoneet ovat laskeneet tätä tietoa, saadaan säämallista tulos”, havainnollistaa Valtonen yksinkertaistuksena.

Kyseessä on monimutkainen fysiikan lakeihin perustuva laskutoimitus, jota supertietokoneet toimittavat eri havaintoihin perustuen. Säämallejakin on olemassa erilaisia – eri tarkkuuksilla ja eri käyttökohteisiin. Lisäksi säätilaa tarkastellaan muun muassa satelliiteista ja tutkista. Meteorologin ammattitaitoon kuuluu näiden antamien tulosten yhdisteleminen ja tulkitseminen.

Anniina Valtonen on suomalaisille tuttu meteorologi Ylen uutislähetyksistä. Hän aloitti vuonna 2012 Nelosen uutisista, ja siirtyi myöhemmin Yleisradiolle. Työaika hänellä kuluu puoliksi Ylellä ja puoliksi Kumpulan mäellä, aivan Helsingin yliopiston kampuksen kupeessa, jossa hän työskentelee Ilmatieteen laitoksen sääpäivystyksessä.

”Näkyvin osa meteorologeista eli TV-meteorologit ovat lopulta aika pieni porukka. Suurin osa on tutkijoina.”, kertoo Valtonen.

Ammattilaisen työpiste Ilmatieteen laitoksella. Valtosen mukaan välillä työssä tuntuu siltä, että näyttöjä voisi olla vieläkin enemmän.

Ilmatieteen laitoksella Valtonen tekee nimenomaan päivystävän meteorologin työtä, jossa kerätään tietoa ajankohtaisesta säästä ja välitetään tätä tietoa kansalaisille, viranomaisille ja elinkeinoelämälle. Ilmatieteen laitoksella päivystyksessä työskentelee noin 70 henkilöä, loput noin 600 tutkijoina. TV-työtä tekee Suomessa muutama kymmen.

Meteorologian tutkimuskohteena on ilmakehä, sen nykyhetki ja lähitulevaisuuden muutokset – eli sää. Kaikki tuntevat jollakin tasolla meteorologian tunnetuimman sovelluksen, ennustamisen, mutta harva pintaa syvemmältä. Tulokset ovat kuitenkin esillä joka päivä televisiossa, radiossa, puhelimen aloitusnäytöllä, Internetissä. Kesäisin toivotaan poutasäätä pihajuhlille ja lomaviikoille.

Mistä nämä ennusteet lopulta koostuvat? Supertietokoneet raksuttavat, mutta mitä muuta?

Kaikki lähtee havainnoista. Näitä saadaan lukuisista lähteistä: satelliiteista, tutkista, pintasääasemilta, maa- ja tiesääasemilta, luotaimista, Valtonen luettelee. Päivystävä meteorologi vastaanottaa myös niin sanottuja kansalaishavaintoja, mutta nämä ovat vain pientä lisätietoa, eivät varsinaisen ennusteen osa.

Satelliittien avulla meteorologi saa tietoa muun muassa pilvisyydestä, kosteudesta ja jonkin verran myös maanpinnasta, lumisuudesta sekä merien jäätilanteesta. Tutkilla tietoa saadaan muun muassa sateista ja niiden liikkeistä. Tutkalta voidaan havaita myös vaikkapa lintujen muuttoliikkeet ja korkeita mastoja.

”Tutka ja satelliitti eivät itsestään ennusta yhtään mitään. Ne ovat havaintoja, mutta niiden pohjalta pystyy arvioimaan säätä ehkä pari tuntia eteenpäin.”

Sääasemat ja luotaimet mittaavat eri lailla dataa, muun muassa lämpötilasta, ilmanpaineesta ja kosteudesta lukuarvoina. Säähavaintoasemia on Suomessa monta sataa eli kattava verkko.

Näillä mitatuilla säähavainnoilla saadaan syötettyä tietoa säämalleille. Säämalli, monimutkainen fysikaalisiin yhtälöihin perustuva tietokoneohjelma, laskee parametrien mukaisesti tietoa, joka välittyy päivystävän meteorologin ruudulle.

Meteorologi käyttää näitä eri lähteistä ja malleista tulevia tietoja muodostaakseen kuvan siitä, millainen sää minäkin hetkenä on. Keskeinen osa ammattitaitoa onkin ymmärtää, miten mallit toimivat ja mikä tieto on olennaista ennusteen ja nykyhetken kannalta. Pitää ymmärtää, mitä tiedolla saavuttaa ja mitä sillä ei saavuta.

”Meteorologin kuuluu tietää, mikä on missäkin tilanteessa paras säämalli. Malli ei ole koko totuus. Laskuja joudutaan jonkin verran yksinkertaistamaan, esimerkiksi kaikkia maanpinnan muotoja ei pystytä huomioimaan. Meteorologin tuoma lisäarvo on sitä, että tietää, miten vaikkapa pinnanmuodot vaikuttavat tietyllä alueella ja mitä tapahtuu tietyllä tuulensuunnalla – mistä säämalli ei välttämättä saa kiinni.”

Valtonen esiintyy suorissa TV-lähetyksissä, joissa tulkinnoista pitää pystyä viestimään selkeästi ja ymmärrettävästi. Epävarmuudestakin pitää pystyä viestimään.

”Sääennusteeseen liittyy aina jonkin sortin epävarmuus. Se on erinäisten todennäköisyyksien pyörittelyä.”

Osumatarkkuus on kuitenkin parantunut vuosien saatossa. Siinä missä vielä 90-luvulla seuraavan vuorokauden sää ennustettiin 70 % tarkkuudella, on lukema nykyään noin 90 %. Tarkkuus on parantunut huimasti muun muassa paremman laskutehon ja osaavampien meteorologien myötä.

Kyse on samalla resoluutiosta – siitä, kuinka tarkalta alueelta malli pystyy laskemaan ja ennustamaan. Sekin on parantunut vuosien saatossa. Kuitenkin on hyvin paikallisia sääilmiöitä, kuten sadekuuroja, joita uudetkaan mallit eivätkä meteorologit pysty ennustamaan.

Ylen studioilla.

Valtonen sanoo, että pyrkii kertomaan lähetyksessä aina jotain ekstraa, eikä varsinaisesti selittämään vain karttoja auki.

”Jokainen katsoo varmasti oman alueensa symbolin ja lämpötilan, eikä sitä tarvitse varsinaisesti enää kertoa. Koitan kertoa, onko vaikka tavanomaista lämpimämpää tai kylmempää tai kuinka runsaita sateet ovat tai millä aikataulullla ne liikkuvat.”

Sääkarttojen tekeminen on pitkälle käsityötä.

”Pohjana saattaa olla Ilmatieteen laitoksen malli, jota on editoitu aikaisemmin. Periaatteessa kuitenkin sääkartta on tyhjästä piirretty ja animoitu piirtotyökalulla. Kaikki käydään läpi ja muokataan itse.”

TV-julkisuuden myötä Valtosesta on tullut myös näkyvä hahmo sosiaalisessa mediassa. Hänellä on tällä hetkellä yli 16 000 seuraajaa Twitterissä. Twiittaaminen alkoi Nelosen ajoilta.

”Silloin Twitter oli aika uusi juttu Suomessa, ja Nelosella päätettiin, että kaikkien TV:ssä esiintyvien tulisi luoda tili ja twiitata vähintään kerran päivässä. Jossain vaiheessa seuraajia tuli lisää ja pikkuhiljaa huomasin, että tämä seuraajien kanssa keskustelu on aika kivaa.

Huomasin myös, että pystyn pitämään samalla ikään kuin sääpäiväkirjaa twiittaamalla sääilmiöistä. Ymmärsin, että asioista kannattaa kertoa niin kuin niistä itse kertoisin: rennosti, kansantajuisesti, ehkä jopa hauskasti.”

Taloudessakin on ajoittain myrskysäätä. Sään ja talouden tunnuslukujen mittaaminen eroavat luonnollisesti toisistaan perustavanlaatuisesti, mutta kahden alan välillä on yllättävän vahvoja yhtymäkohtia. Ennusteita tehdään molemmilla aloilla matemaattisiin malleihin tukeutuen ja niiden tulokset saavat osakseen merkittävää julkista kiinnostusta.

Taloudessa ennustehorisontti on pidempi ja päivän ajankohtaistiedon sijasta pyritään usein saamaan arvio pitkän aikavälin tulevaisuuden näkymistä ja päätöksenteon tueksi. Molemmissa tieteenaloissa kuitenkin ennuste on lopulta tietoja yhdistelevä, valistunut asiantuntija-arvio, ja työn tuloksiin liittyy julkista mielenkiintoa.

Olisi vaikea kuvitella nykyistä maailmaa ilman jatkuvia uutisia sääilmiöistä ja talouden näkymistä.

Opinnoissakin on yhtymäkohtia. Molempiin tutkintoihin kuuluu matemaattisia aineita Kumpulassa.

Anniina Valtonen kertoo, että meteorologian opinnot ovat haastavia ja opiskelijoita on vähän. Kyse on oikeastaan puhtaasti matematiikan ja fysiikan opinnoista, ja vain harva lopulta päätyy opiskelemaan juuri meteorologiaa – tai valmistuu. Ammattinimike on suojattu. Hänen vuosikurssillaan oli noin kymmenen opiskelijaa.

TV-meteorologin toinen työpiste.

Valtosen tie TV-lähetyksiin alkoi alun perin Helsingin yliopiston matematiikan opinnoista, mutta pääaine vaihtui kuitenkin varsin pian meteorologian pääaineopintoihin. Hän luki kuitenkin sivuaineena laajan matematiikan kokonaisuuden. Oman alan työt Ilmatieteen laitoksella alkoivat ennen kandiksi valmistumista.

Valtonen on Ylellä työskentelyn ja sosiaalisen median kautta yksi näkyvimmistä nykymeteorologeista. Hän pyrkii sosiaalisessa mediassa viestimään selkeästi ja olemaan oma itsensä.

”Mulle on alusta asti ollut tärkeää kertoa asioista niin, että ne ymmärretään.”

”Mun mielestä asiantuntijan tehtävä on kertoa vaikea asia niin, että ihminen ymmärtää, eikä niin, että alkaa hienostelemaan sanoilla ja pudottaa kuuntelijan kärryiltä. Pitää osata kertoa vaikea asia simppelisti, jotta siitä olisi apua. Se on ollut mun tehtävä ja siitä nautin edelleen. Sitä aion jatkossakin tehdä.”

Kuvat: Anniina Valtonen

Jatka keskustelua: