Teksti: Aleksi Pikka
Kuvat: Vilppu Rantanen
Dataa käsitellään ja tulkitaan nykyään lähes kaikkialla. Startup-yrittäjien Juha Itkosen (kuvassa oikealla) ja Otto Laosmaan mukaan analysointia vaivaa kuitenkin kertaluontoisuus ja mekaanisuus. Heidän missionsa on analyysin parasta ennen -ajan pidentäminen ja tiedon demokratisoiminen. 
Päätöksenteon tukena käytetään huomattavia määriä erilaisia data-aineistoja ja raportteja. Yritykset hyödyntävät investointipäätöksissään tietoa esimerkiksi makrotaloudellisista ilmiöistä, kuten keskuspankin ohjauskoron tai maailmantalouden kehityksestä. Poliittisten päätösten tueksi arvioidaan työllisyyskehitystä, tutkitaan väestöennusteita ja tehdään vaikutusarvioita. Koronaviruksen leviämistä pyritään estämään tulkitsemalla tilastoja viruksen leviämisestä.
Datan hankintaan, käsittelyyn ja analysointiin käytetään huomattavia resursseja. Suuri kysyntä on luonut markkinat datan myynnille ja analysoinnille. Esimerkiksi verkkokaupat voivat olla kiinnostuneita kuluttajien yhteystiedoista tai internetkäyttäytymisestä, kuten selaustiedoista. Tätä dataa käsitellään ja lopuksi se julkaistaan hyödynnettäväksi, verkkokauppojen tapauksessa usein organisaation sisällä.
Juha Itkosen ja Otto Laosmaan mukaan tällä hetkellä eri data-aineistoista luotavia raportteja vaivaa kertaluonteisuus. Mekaanisesti tehtävät raportit ovat ajankohtaisia vain lyhyen hetken, kunnes data ja tilastot päivittyvät ja sisältö vanhenee. Kertaluontoisuuden lisäksi raportit valmistetaan usein manuaalisesti, joten korkeakoulutetut ihmiset käyttävät työaikaansa aineistojen käsittelyyn Excelissä. Itkosen ja Laosmaan mielestä koko ketjun datan hankinnasta ja tulosten julkaisemiseen voisi tehdä halvemmalla, nopeammin ja avoimemmin.
Sekä Itkonen että Laosmaa ovat opiskelleet taloustiedettä Helsingin yliopistossa ja toimineet opiskeluaikanaan muun muassa taloustieteen opiskelijoiden ainejärjestö KTTO:n ja Kannunvalajien hallituksissa sekä olleet elvyttämässä erästä ainejärjestölehti Kapitaalia. Ennen startup-yrittäjyyttä Juha Itkonen teki väitöskirjan verkostojen taloustieteestä ja ilmastonmuutoksesta sekä toimi Suomen Pankissa ekonomistina. Otto Laosmaa toimi kansanedustaja Pia Kauman avustajana, data-analyytikkona Bisnode Finlandilla sekä yrittäjänä data-analyysin parissa omassa yrityksessä.
Suomen Pankissa työskennellessään Itkonen huomasi, että tietoteknisten välineiden kehittymisen myötä perinteistä ekonomistin työtä voisi automatisoida. Ekonomistin työhön liittyviä asioita, kuten raporttien laatimista ja raporteissa käytetyn datan käsittelyä voisi tehostaa ja skaalata automatiikan avulla, eikä raporttien tarvitsisi olla kertakäyttöisiä ja nopeasti vanhenevia. Lopulta Itkonen irtisanoutui Suomen Pankista. Samana päivänä Otto Laosmaa pyysi Itkosen lounaalle, ja lopputuloksena syntyi Robonomist.
Robonomistin tuote on kustomoitu robotti, jonka avulla tiedon käsittely tapahtuu automaattisesti pilvessä. Pilvessä raportit päivittyvät automaattisesti datan muutosten myötä, jolloin ne pysyvät ajankohtaisina. Käytännössä robotit eivät ole fyysisiä, vaan ne ovat puhdasta R-koodia. Yrittäjät kehuvat R-kielen julkaisupuolta, esimerkiksi graafien ja kuvaajien luominen ja julkaisu on helppoa.
Laosmaan ja Itkosen tausta taloustieteessä näkyy heidän roboteissaan. Robottien luominen ei ole vain ohjelmointia, vaan mallinnuspuolen taustalla on Itkosen mukaan esimerkiksi tietoa taloudellisista rakenteista ja ekonometriaa, eli tilastotiedettä sovellettuna taloustieteellisin menetelmin. Tarkasteltavia ilmiöitä tulee ymmärtää, jotta oikeiden muuttujien valinta ja aineiston tulkitseminen on mahdollista.
Yrittäjät kertovat robotin vapauttavan asiantuntijatyötä tulkitsemiseen ja analysointiin Excelin pyörittämisen sijaan. Toisaalta samalla robotti poistaa myös kokonaisia työvaiheita. Laosmaan mukaan robotin avulla tehdään koko ketju tiedon hakemisesta julkaisuun.
”Normaalisti vaaditaan, että tietojärjestelmäasiantuntija ensin laittaa yhteydet kuntoon, jotta dataa saadaan. Sitten asiantuntija hakee datan, luo kuvat ja lopuksi julkaisutekijä tuo kuvat julkisuuteen”, Laosmaa kertoo.
Laosmaan mukaan ihmisellä kestää koko prosessissa eri työvaiheineen päiviä, kun robotilla siihen menee sekunteja. Robotin avulla Robonomist luo päivittäin yli 800 sivua talouskatsausta kaikista maailman maista Elinkeinoelämän keskusliitolle. Itkonen mainitsee, ettei tällaista maaraporttia olisi manuaalisesti mahdollista tehdä raportin laajuuden takia.
Esimerkiksi väestöennuste voitaisiin Itkosen mukaan päivittää kuukausittain, jolloin tieto muutoksista olisi poliittisessa päätöksenteossa havaittavissa aikaisemmin. Tällä hetkellä uusi väestöennuste julkaistaan muutaman vuoden välein, vaikka siinä käytetty data päivittyy kuukausittain.
”Robotin avulla ennuste voitaisiin päivittää joka kuukausi. Silloin signaali politiikkaan saataisiin paljon aikaisemmin”, Itkonen kuvaa.
Yrittäjyys
Robonomistin toimisto on Maria 01 -startup-keskuksessa, joka sijaitsee entisen Marian sairaalan tiloissa Kampissa. Itkosen ja Laosmaan mukaan startup-yhteisöön liittyy synergiaetuja, vaikka liiketoiminnallista yhteistyötä ei Robonomistilla muiden alueen yritysten kanssa ole. Edut liittyvät pääosin ulkopuolisen rahoituksen hankintaan. Robonomist eroaa yhteisön muista yrityksistä siten, että sillä ei ole lainkaan ulkopuolista rahoitusta, mutta tarpeen vaatiessa Maria 01 -keskuksessa toimisi useita startup-yritysten rahoitukseen keskittyneitä organisaatioita.
Startup-yrittäjyydestä on olemassa monenlaisia mielikuvia ja oletuksia. Moni tuntee mielikuvan huppariasuisista kooditaitureista. Startup-yrittäjyys on kuitenkin Itkosen ja Laosmaan mukaan vastannut odotuksia. Riskien kanssa on huomattavasti enemmän tekemisissä kuin ansiotyössä, mutta Itkonen ja Laosmaa kertovat tienneensä mihin olivat ryhtymässä. Yrittäjänä on myös vapaa päättämään itse, mihin haluaa keskittyä, jolloin elanto on kiinni liiketulosta kasvattavien asioiden tekemisestä. Startup-yrittäjän arki ei ole kuitenkaan pelkkää visiointia ja suunnittelua, vaan keskeinen osa sitä on esimerkiksi nykyisten ja tulevien asiakkaiden kanssa yhteyksissä olemista.
Yrittäjyys on Itkosen mukaan tarjonnut uudenlaista kuvaa talouteen ja yhteiskuntaan. Tuotteen myynti ei ole vain Nash-tasapainon etsimistä taloustieteen peruskurssilla esitellyn kysyntä-tarjonta-mallin avulla, vaan tuotteen myyminen vaatii myös oikeanlaista tuotteistamista, kuten hinnoittelua ja markkinointia.
Mitä tämä kaikki tarkoittaa ekonomistien tulevaisuuden kannalta? Robonomist haluaa tarjota ekonomisteille työkaluja, joiden avulla poistaa toistuva mekaaninen työ, jotta ekonomistit voivat keskittyä analysoimiseen ja tulkitsemiseen.
Mukana on myös yhteiskunnallinen missio. Laosmaa ja Itkonen haluavat demokratisoida tietoa, jotta myös laajemmalla yleisöllä olisi ajankohtaista tietoa saatavilla ja hyödynnettävissä.
”Startupien tehtävä on muuttaa maailma. Me olemme myös muuttamassa maailmaa siltä osin, että haluamme päätösten perustuvan tietoon, jota on helpommin saatavilla ja hyödynnettävissä. Näin tehdään parempia päätöksiä, ja ihmiset voivat paremmin vaikuttaa yhteiskunnassa”, Itkonen sanoo.
Talous kasvaa, kun rakennuspalikoita laitetaan uuteen, entistä parempaan, järjestykseen. Robonomist pyrkii osaltaan luomaan ja kasvattamaan tuottavuutta. Vain uusien menetelmien ja tekniikoiden myötä Suomen talous kasvaa, sillä vanhojen asioiden toistaminen vain ylläpitää taloutta, Itkonen muistuttaa haastattelun lopuksi. 
