• DIGI-KAPITAALI 2020 - KULTTUURI - Yleinen

    Arvostelu: Kilpailun pitkä linja

    Arvostelu | Teksti: Tom-Henrik Sirviö Kirjassa Kilpailu ja sääntely – Institutionaalinen näkökulma Suomen taloushistoriaan (Vastapaino 2019) käsitellään kilpailun historiaa pitkän aikavälin näkökulmasta. Taloustieteen näkökulmasta teos on kiinnostava, mutta välillä kiusallinen. Mika Kallioinen käy kirjassaan läpi kilpailun pitkän linjan yhteiskunnan, yritysten ja osittain kansalaistenkin näkökulmasta. Perinteisesti markkinoista ja kilpailun rajoituksista puhuttaessa tunnutaan hakevan esimerkkejä viime vuosisadalta ja ainakin Yhdysvaltojen kontekstissa myös 1800-luvulla luoduista suuryrityksistä. Kallioinen kuitenkin ulottaa tarkastelunsa aina keskiajalle asti. Huikean pitkä tarkasteluväli luo kirjaan positiivisesti yllättävän kerronnan, sillä varhaisajoista kuulee harvoin puhuttavan kilpailun tai sääntelyn näkökulmasta. Vaikka näitä teemoja tuotaisiin esiin, on pääpaino tuntunut aiemmin olevan toisaalla.  Toisaalta tarkasteltavan…

  • DIGI-KAPITAALI 2020 - VIIHDE - Yleinen

    Matikkapähkinä: Pirkon ja Markon visaiset pulmat

    Matikkapähkinä | Koonnut: Mikko Vanhala Kryptografi Pirkko tutki salaperäistä koodia. Juotuaan pannullisen kahvia ja käänneltyään niin paperia kuin päätäänkin hän vihdoin keksi, mitä lukua koodin viimeinen rivi vastaa. Keksitkö sinä? 067377231 = 2 803117235 = 3 212229630 = 3 808863211 = 8 777315293 = 1 000608032 = ? Pirkon kollega Marko pohti toista visaista ongelmaa. Hänellä oli seuraavanlainen numerosarjaongelma: SV154967328 SU823647591 EN????????? Osaatko sinä auttaa Markoa?

  • KTTO - Yleinen

    Helsingin yliopiston taloustieteelle pysyvästi lisää opiskelijoita — vuoden 2020 syksylle 25 uutta aloituspaikkaa

    Uutinen | Teksti: Eino Haajanen Valtiotieteellinen tiedekunta lisää aloituspaikkoja 55 kappaleella, joista lähes puolet on taloustieteen kandiohjelmaan. Taloustieteen opinnot aloittavien määrä kasvaa noin puolella. Suomen hallituksen neljännessä lisätalousarviossa korkeakouluille on osoitettu 124 miljoonaa euroa aloituspaikkojen lisäämiseksi vuosille 2020–2021. Tämän myötä ammattikorkeakouluihin tulee 2200 ja yliopistoihin 2048 uutta aloituspaikkaa tälle syksylle, käy ilmi opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteesta. Helsingin yliopiston osalta päätös tarkoittaa 420 uutta opiskelijaa enemmän kuin kevään yhteishaussa on ilmoitettu. Yliopisto tiedotti asiasta viime viikon torstaina. Valtiotieteelliseen tiedekuntaan lisäaloituspaikkoja tulee 55. Näistä huomattava osuus, lähes puolet, tulee taloustieteen koulutusohjelmaan. Todistusvalinnalla taloustieteelle otetaan aiemmin valittujen lisäksi 23 opiskelijaa, joista 16 on…

  • NÄKÖKULMA - Yleinen

    Tutkimus ei ole päätöksentekoa

    Kommentti | Teksti: Eetu Mänttäri Koronakriisin puhjettua täysiin mittoihinsa tilasivat ministerit Katri Kulmuni (kesk.) ja Mika Lintilä (kesk.) suomalaisilta eturivin taloustieteilijöiltä raportin, jossa kartoitetaan Suomen mahdollisia teitä ulos pandemian aiheuttamasta talouskriisistä. Raportin julkistuksen aikoihin järjestettiin talouskriisejä käsittelevän erikoiskurssin huipentumana webinaari, jossa raportin laatineen työryhmän jäsenet Vesa Vihriälä, Roope Uusitalo, Sixten Korkman ja Suomen oma Nobel-mies Bengt Holmström keskustelivat koronakriisistä ja vastasivat yleisön kysymyksiin myös itse raporttiin liittyen. Raportti peräänkuuluttaa elvyttämistä, mikä ei varmasti kellekään vastasykliseen talouspolitiikkaan tutustuneelle tai ylipäätään talouskriisejä kokeneelle ihmiselle tullut yllätyksenä. Esiin nousee myös Suomen tarve sopeuttaa julkista taloutta tulevaisuudessa muun muassa rakenteellisista syistä. Varsin järkevän kuuloisia…

  • ARTIKKELIT - HENKILÖT - Yleinen

    Datan maailmaa muuttamassa

    Teksti: Aleksi PikkaKuvat: Vilppu Rantanen Dataa käsitellään ja tulkitaan nykyään lähes kaikkialla. Startup-yrittäjien Juha Itkosen (kuvassa oikealla) ja Otto Laosmaan mukaan analysointia vaivaa kuitenkin kertaluontoisuus ja mekaanisuus. Heidän missionsa on analyysin parasta ennen -ajan pidentäminen ja tiedon demokratisoiminen. Päätöksenteon tukena käytetään huomattavia määriä erilaisia data-aineistoja ja raportteja. Yritykset hyödyntävät investointipäätöksissään tietoa esimerkiksi makrotaloudellisista ilmiöistä, kuten keskuspankin ohjauskoron tai maailmantalouden kehityksestä. Poliittisten päätösten tueksi arvioidaan työllisyyskehitystä, tutkitaan väestöennusteita ja tehdään vaikutusarvioita. Koronaviruksen leviämistä pyritään estämään tulkitsemalla tilastoja viruksen leviämisestä. Datan hankintaan, käsittelyyn ja analysointiin käytetään huomattavia resursseja. Suuri kysyntä on luonut markkinat datan myynnille ja analysoinnille. Esimerkiksi verkkokaupat voivat olla kiinnostuneita…

  • ILMIÖT - Yleinen

    Uusilla alustoilla teknologia kohtaa työmarkkinat – jälleen kerran

    EsseeTeksti: Juho Junttila Vauhdilla kasvaneet teknologiayritykset lupaavat helppoja ja joustavia tapoja hankkia lisätuloja, mutta kuinka käy, kun alustatalous kohtaa hyvinvointivaltion säädökset ja pykälät? Erilaiset alustat ovat olleet merkittävä osa internetiä jo pitkään. 2000-luvulla verkkokaupat ovat mullistaneet tavan, jolla yritykset kauppaavat tuotteitaan kuluttajille. Samalla sosiaalisen median alustat ovat sulautuneet osaksi lähes jokaisen arkea ja sosiaalista kanssakäymistä. Seuraavan mullistuksen kohteena saattavat olla työmarkkinat. Tällä hetkellä alustojen kautta tehtävä työ on on epämääräistä aluetta monella tapaa. Jo alustatyön määrittely on hankalaa, sillä se kattaa sisällään laajan kirjon työtehtäviä ja palveluita. Lähteestä riippuen alustatyöläisiksi luetaan niin freelance-asiantuntijoita, taksikuskeja kuin majoitustoimintaa kiinteistöissään harjoittavia henkilöitäkin. Alustoilla…

  • Yleinen

    Niin mikä yhdenvertaisuussuunnitelma?

    Tiedekunnan opiskelijajärjestöjen yhdenvertaisuussuunnitelmalla tavoitellaan parempaa yliopistoyhteisöä kaikille. Keväällä Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijajärjestöt päättivät käynnistää kaikkia tiedekunnan järjestöjä koskevan yhdenvertaisuussuunnitelman valmistelun. Suunnitelmaa työstettiin kevään aikana niin kaikille avoimissa työpajoissa kuin eri järjestöjen puheenjohtajien ja yhdenvertaisuusvastaavien kokouksissa. Lisäksi järjestettiin kommenttikierroksia, jotta kaikilla halukkailla olisi mahdollisuus tuoda esiin näkemyksiään lähes valmiista suunnitelmasta. Seuraavaksi KTTO:n hallituksen on tarkoitus hyväksyttää suunnitelma kokouksessaan syksymmällä. Suunnitelman tavoitteet liittyvät niin opiskeluun kuin tapahtumiin ja ainejärjestöjen muuhun toimintaan. Ehdotetut toimenpiteet vaihtelevat yleisluontoisista (”Opiskelijoiden moninaisuus ja erilaiset elämäntilanteet huomioidaan fuksisyksyn ohjelman suunnittelussa”) tarkempiin (”Kaikilla järjestöillä on nimetty henkilö, joka vastaa yhdenvertaisuusasioista”). Suunnitelman toteutumista eri järjestöissä on tarkoitus seurata vuosittain. Miten suunnitelma…

  • Yleinen

    Onko taloustieteessä koulukuntia, Sakari Heikkinen?

    Helsingin Yliopiston taloustieteen kandiohjelmaan ei nykyään kuulu taloushistorian kurssia. Minkälaisia mietteitä tämä herättää? Taloushistorian kurssin poistuminen taloustieteen kandiohjelmasta oli yksi kaksi vuotta sitten toteutetun koulutusohjelmauudistuksen ei-toivotuista seurauksista. Sekä taloustieteen että talous- ja sosiaalihistorian oppiaineessa oltiin tyytyväisiä vanhaan käytäntöön, mutta sen jatkaminen ei vain ollut uudessa järjestelmässä mahdollista. Tämä on valitettavaa, sillä jonkinmoinen taloushistorian tuntemus kuuluu mielestäni taloustieteilijän perussivistykseen. Minkälaista arvoa koet taloushistorian kurssin tai opintojen tuovan taloustieteen opiskelijalle? Millaisiin teemoihin ne tuovat eniten lisää näkemystä? Taloushistorian ilmeisin anti on se, että se auttaa ymmärtämään, miten nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen on tultu. Pitkän aikavälin taloudellisen kasvun vaiheet ja suuret taloudelliset kriisit on…

  • ARTIKKELIT - ILMIÖT - Yleinen

    Bossa novan lumo

    Kliseistään huolimatta Ipaneman tyttö voimaannuttaa Ipaneman tyttö on kiinnostava lisä Netflixin ei-englanninkielisten sarjojen valikoimaan. 1950–luvun Brasiliaan sijoittuvassa sarjassa kuvataan kiinnostavasti konservatiivisen perinteen ja progressiivisten pyrkimysten ristiriitoja. Sarja on kuvattu tyylikkään värikylläisesti ja puvustettu ajanmukaisesti. Myös miljöö vaikuttaa onnistuneelta. Harmittavasti sarjassa nähdään myös aikansa eläneitä kliseitä. Ensimmäisen kauden loppu yllättää ja pakottaa odottamaan seuraavaa kautta. TEKSTI: Tom-Henrik Sirviö