Opintovastaavien palsta | Henri Virtanen & Veikka Karvonen Opintovastaavina toimivat tänä vuonna 2. vuosikurssin opiskelija Henri Virtanen ja 1. vuosikurssin opiskelija Veikka Karvonen. Toivon mukaan suurin opintoihin liittyvä muutos tänä vuonna tulee olemaan siirtyminen etäopetuksesta lähiopetukseen. Niin kuin valveutuneimmat jo tietävätkin, opintovastaavien tehtävänä on toimia eräänlaisina taloustieteen opiskelijan edunvalvojina opintoasioissa. Pyrimme pitämään tiivistä yhteyttä opetushenkilökuntaan ja korjaamaan opinnoissa ilmeneviä ongelmia yhteistyössä heidän kanssaan. Toimenkuvaan kuuluu myös yhteydenpito kandi- ja maisteriohjelman johtoryhmien opiskelijaedustajiin, jotta opiskelijoiden ääni kuuluisi myös johtoryhmissä. Opintovastaavien vuosi on vielä alussa, mutta olemme päässeet jo pienimuotoisesti hoitamaan tehtäväämme edunvalvojina. Kolmannen periodin integraalilaskennan kurssin ja Makrotaloustiede I -kurssin luentoja…
-
-
Artikkeli | TEKSTI Otto Muurinen KUVA Tomi Parkkonen / Fortum Fortumin toimitusjohtaja on rakentanut uransa kiinnostukselle erilaisista asioista ja monipuoliselle kokemukselle – ja kannustaa nykyopiskelijaakin siihen. Metromatka Helsingin yliopistolta Keilaniemeen lukuisten suuryritysten pääkonttorien keskelle ei ole pitkä. Mutta matka valtiotieteellisestä tiedekunnasta ja kansantaloustieteen opinnoista suuren suomalaisen pörssiyhtiön toimitusjohtajaksi on. Tapaan Markus Rauramon selvittääkseni, kuinka hän päätyi valtsikasta Fortumin toimitusjohtajaksi. Rauramo kertoo, että hänellä ei ollut lapsuudessa haaveammattia. Suunnitelmat eivät olleet selkeytyneet lukioiässäkään. Hän kuvaa olleensa monipuolisesti kiinnostunut erilaisista asioista. Lukioajaltaan hän nostaa kuitenkin erityisesti esiin kiinnostuksen historiaa kohtaan. Vuonna 1989 Rauramo aloitti kansantaloustieteen opinnot Helsingin yliopistossa. Hänet ohjasi valtsikaan kiinnostus…
-
Artikkeli | Mikko Vanhala Mistä saamme tulevaisuudessa energiaa? Yksi merkittävimmistä energiatrendeistä vuonna 2021 oli hiilestä irtautuminen (tai vähintään siirtymästä puhuminen). Yhteiskunnan digitalisoitumisen myötä energiaa tarvitaan yhä enemmän, mutta samaan aikaan monet valtiot pyrkivät vähentämään fossiilisten polttoaineiden kulutusta. Nykyisten uusiutuvien energianlähteiden lisäksi tarvitaan uusia ratkaisuja. Mitkä energianlähteet ovat vasta teknologian reunalla? Kapitaali selvitti vuoden 2022 kuumimmat (pun intended) energiateknologiat. Lattia Kyllä, luit aivan oikein: lattia. Lattian kohdistuvaa – kävelemisestä syntyvää – liike-energiaa voidaan muuntaa sähköksi. Hollantilainen Energy Floors ja brittiläinen Pavegen tuottavat lattialaattoja, joiden avulla ruuhkaisilla alueilla, kuten kauppakeskuksissa ja lentokentillä, voidaan tuottaa sähköä muun muassa mainoskylttien valaisemiseen. Lattiapaneelien hinta on…
-
KTTO | KYSYMYKSET Juho Junttila KUVAT Noora Pumpanen Vuoden 2022 hallituslaiset Kapitaalin tentattavina. Puheenjohtaja Janella Lehtinen Kuka olet ja mitä teet? Moi! Oon Janella, tällä hetkellä 3. vuoden opiskelija ja toimin hallituksen puheenjohtajana. Aikaisemmin oon ollut hallituksessa sihteerinä ja toiminut myös tuutorina. Hallitushommien ohella yritän saada kanditutkielmaa tehtyä. Et ole puheenjohtajakaudellasi vieläkään ottanut kantaa EKP:n korkopolitiikkaan, kasvavaan inflaatioon tai valtionbudjetin alijäämään. Kuinka KTTO:n opiskelijoiden tulisi suhtautua johtajaan, joka tällä tavoin hylkää aikamme polttavimmat kysymykset? Alkuvuoden kiireiden vuoksi en ole ehtinyt julkaisemaan odotettuja kannanottojani mainitsemistasi aiheista. EKP:n korkopolitiikka on erityisen lähellä sydäntäni, joten kattava analyysi ja kannanotto on piakkoin tulossa (heti…
-
Artikkeli | TEKSTI & KUVA Outi Jurvanen Viime keväänä yliopiston sähköpostiini kolahti meili otsikolla ”Harjoittelupaikkoja OECD:llä”. Viestissä mainostettiin tuottavuuslautakunnan, yritystukien tutkimusjaoston ja talouspolitiikan arviointineuvoston, sekä OECD:n yhteistä tutkimushanketta, johon haettiin kahta graduntekijää yhdeksäksi kuukaudeksi. Tutkijan urasta kiinnostuneena sekä graduaihetta vailla olevana päätin hakea paikkaa. Ilmoituksessa ei ollut täsmennetty paikkakuntaa, mutta korona-ajan etäilyyn tottuneena olin varma, että työ olisi etätyötä Helsingissä. Työhaastattelu alkoi kuitenkin sanoilla: ”Meidän ilmoituksemme oli tosiaan vähän epätäsmällinen, mutta tämä työ on tosiaan Pariisissa.” Jo seuraavana päivänä sain puhelun ”Olit paras hakija, olethan varmasti valmis muuttamaan Pariisiin?” Vastasin empimättä myöntävästi. Näin tulin tehneeksi yhdessä vuorokaudessa päätöksen uuteen maahan…
-
Aluevaalit olivat floppi. Alle puolet äänioikeutetuista käytti oikeuttaan. Demokraattisessa järjestelmässä kansalta saatavan mandaatin hiipuminen on hälyttävää. Tämän vuoksi Pääomainen on valmistellut uuden poliittisen ohjelman, joka motivoi äänestäjiä ja tehostaa julkisen sektorin toimintaa. Syyt aluevaalien heikkoon osanottoon olivat selvät: Ihmiset eivät ymmärtäneet mistä oli tarkoitus äänestää ja eivät olleet motivoituneita vaikuttamaan. Hyvinvointialueiden ja niiden toimintaa säätelevien aluevaltuustojen konsepti oli liian abstrakti, ja valtuutettujen vallan rajat jäivät epäselviksi. Ongelmalle on onneksi selkeä ja looginen ratkaisu. Vaalien määrää täytyy lisätä. Pirstaloimalla hallintoa yhä pienempiin ja pienempiin poliittisesti valittuihin yksiköihin, saataisiin Suomeen äärimmäisen erikoistuneita päätäntäelimiä. Jo yksinkertainen mikrotalousteoria sanelee, että kilpailun lisääminen ja erikoistuminen…
-
Kirja-arvostelu | Mikko Vanhala “Liik-keen-joh-to. Onpa pitkä sana.” Puh mietti hetken. “Se on sen lajin sana joita Pöllö käyttää. Tarkoittaako se jotain hyvää, esimerkiksi – aah – umm – hunajaa?” Tällaiseen kirjaan ei usein törmää. Enkä tarkoita nyt edes onnistunutta Nalle Puh -pastissia, vaan aidosti viihdyttävää bisneskirjaa. Monet johtamiskirjat ovat pelkkiä enemmän tai vähemmän kaukaa haettuja teorioita tai kyllästymiseen asti jatkuvaa itsekehumista. Mutta amerikkalaisen liikkeenjohdon konsultin Roger E. Allenin Nalle Puh ja johtamisen taito (Winnie the Pooh on Management, suomeksi WSOY 1997) onnistuu tässä. Allen käsittelee liikkeenjohdon perusasioita Nalle Puhin ja tämän ystävien sattumuksien kautta. Hän havainnollistaa rautalangasta vääntäen johtajan…
-
Matikkapähkinä | ´Mikko Vanhala Ohje: Ratkaise ristikko vihjeiden perusteella pysty- ja vaakasuuntaan. Ristikko sisältää myös numeroita ja erikoismerkkejä (mutta vain sellaisia joita saat tavallisella näppäimistöllä ilman alt-koodeja tehtyä). Esimerkki: ”jano” on tässä ristikossa ”&no”, ja niin edelleen. Disclaimer: ristikko ei noudata täysin hyviä ristikonteon periaatteita, vaan sanat voivat olla myös taivutetuissa muodoissa. Pystyyn: 1. Rappuset olivat ihan lumessa, voisinko lainata — 2. Naisministerit 3. Ei ketään muuta 4. Raskaan viikon päätteeksi täytyy välillä — 5. Pellolla ja asuntomarkkinoilla 6. Etuovi on lukossa! Täytyy poistua — 7. Tekemistä alle kolmelle Vaakaan: 7. Rauhoitu nyt ja ole — 8. Espanjalainen runoilija Camus…
-
Artikkeli | Antti Ahtiainen Akateemisen Kyykän MM-kilpailut käydään lauantaina 12.3.2022 Tampereen Hervannassa. Ensimmäiset erät alkavat jo aamulla ja finaalit pelataan iltapäivällä. Luvassa on siis koko päivän kestävä tapahtuma, jonka kruunaavat jatkot. Myös KTTO:lla on joukkueita mukana kilpailussa ja osallistujista löytyy sekä kokeneita konkareita että ensikertalaisia. Yleisöllä on myös suuri merkitys ja tämän takia kannustan lähtemään mukaan seuraamaan pelejä ja nauttimaan tapahtuman tunnelmasta. Tähän juttuun on koottu viime hetken vinkkejä, jotka auttavat tapahtumaan valmistautumisessa. 1. Pelin perusidea Pelin ideana on saada kyykät pois pelineliöstä heittämällä niitä kartuilla. Voittajajoukkue on se, joka on poistanut pelineliöstä eniten kyykkiä. 2. Pelisanastoa Heittoneliö = Neliö,…
-
Pääkirjoitus | Mikko Vanhala Pelaisitko, jos Veikkaus lanseeraisi uuden pelin, jossa odotusarvo olisikin positiivisen puolella? Niin minäkin. Pitkällä aikavälillähän tällaisessa pelissä jäisi varmasti voitolle. Mutta eihän siinä olisi mitään järkeä, kysyt, koska tällaisen pelin järjestäjä jäisi itse tappiolle? Entäpä jos tällainen peli onkin jo olemassa? Suomalaiset ovat lottokansaa. Pari vuotta sitten toteutetussa kyselyssä suomalaiset pitivät parhaimpina rikastumiskeinoina lottovoittoa ja perintöä. Huonommiksi rikastumiskeinoiksi koettiin muun muassa sijoittaminen, yrittäjyys ja työnteko. Suorastaan absurdia. Kyse lienee siitä, että monet tavoittelevat mieluummin pikavoittoja kuin pitkäjänteistä varallisuuden kerryttämistä sijoitustoiminnan ja työnteon kautta. Vanha sananlasku pitää kuitenkin valitettavan usein paikkansa: mikä laulaen tulee, se viheltäen menee.…