Aihearkisto: Yleinen

Kahvin hintakehitys ja syyt sen taustalla

Artikkeli | Jesse Kahilainen

Ei ole yksi eikä kaksi asiaa, joiden hinnoissa on tapahtunut fuksia surettavaa hinnannousua, mutta rakkaan kahvin hinnan kehitys on tuntunut poikkeukselliselta. Hintaloikkaus on reilusti nykyisen inflaatiotason yläpuolella, ja kahvin jälleenmyyntihinnan moninkertaistuminen on hämmästyttänyt sekin monia. Kysymyksenä kahvin hinnan kehittymisen syyhyn en keksinyt äkkiseltään hyvin yksinkertaista vastausta. Tai vastausta ollenkaan: mikä tekijä voisi nostaa hintoja moninkertaisiksi lyhyessä ajassa? Kahvin hinnan moninkertaistuminen on yllättävää ottaen huomioon, ettei kahvipurun pitäisi sisältää mikrosiruja.

Vaikka kahvin hinta on huomattavan korkea suhteessa edellisvuosiin (2,23 $/lbs 14.4. pörssin sulkeuduttua), Trading Economicsin tilastoista nähdään, että kahvin hinta pörssissä on ollut lähes 30 prosenttiyksikköä korkeampi vain 10 vuotta sitten. Aikaisemmin huomataan toinen, sitäkin korkeampi piikki vuoden 1997 tienoilla.

Artikkelit vuodelta 1997 kertovat kahvifutuurien ennätyslukemista sitten vuoden 1994, jolloin myös oli huippuhintaista kahvia edellisvuosiin verrattuna. Piikkejä kahvifutuureissa nähdään myös vuosina 1979 sekä 1986 futuurien aikasarjoissa, jotka yltävät niin pitkälle.

ICO:n (International Coffee Organization) tarjoamassa datassa ei nähdä 2020 alkanutta hintojen nousua, mutta nykyiset hinnat asettuvat 2,30 $/lbs luokkaan, ollen 2011 piikin tasolla ja vähän yli. ICO:n “composite indicator” on laskettu painotetulla keskiarvolla muista hinnoista ja se heijastaa yleistä kuvaa kahvien hinnoista. Kuvassa näkyy eri kahvityyppien hintoja senttiä/pauna. 

Maailmassa on kaksi merkittävää kahvin vienti- ja tuottajamaata: Brasilia ja Vietnam. Niiden yhteinen osuus globaalista tuotannosta on noin 50 prosenttia. Vietnamista tulee pääasiassa Coffea canephora (robusta) -kahvia, Brasiliasta Coffea arabicaa. Robustaa käytetään paljon esimerkiksi pikakahvissa, arabica on keskivertokuluttajalle tutumpi kahvityyppi ja se on myös yleisin futuureissa käytetty kahvityyppi.

Vietnam on noussut kärkimaiden joukkoon viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana, jolloin sen markkinaosuus on kasvanut 9,7 prosentista 17 prosenttiin. Seuraavana tulee Kolumbia kahdeksan prosentin tuottajaosuudella. Kärkikahdeksikon jälkeen loput maailman maista tuottavat yhteensä noin 17,5 prosenttia kahvista, tehden kahvitarjonnan nykyisin hyvin riippuvaiseksi Brasilian ja Vietnamin tilanteesta.

Aikaisemmat ongelmat saatavuudessa ja hintojen nousu on voitu yhdistää Brasilian huonoon tuotantoon, esimerkiksi vuonna 1994 ja 1975.

Kuva: Investing.com

Kahvia ajatellen Brasiliassa on ollut harvinaisen huono säätilanne. Ilmeisesti yksi syy vuoden 1994 kahvin futuurien hinnan harppauksissa on ollut spekulaatio Brasilian säätilanteesta ja pelko sen vaikutuksesta tuotantoon. Pakkanen tekee merkittävää tuhoa kahvikasvustoon.

Nyt Brasiliassa on ollut pakkasta useita tunteja toistuvasti, aiheuttaen laaja-alaista vahinkoa tuotantomääriin ja sitä myöten globaaliin tarjontaan Brasilian ollessa suurin yksittäinen kahvintuottajamaa. Markkinat ovat reagoineet samalla tavalla kuin vuosina 1994 ja 1997.

 Viime vuosina siellä on ollut myös tulvia, jotka ovat vaikuttaneet tuotantomääriin, mutta runsaat sateet eivät vaikuta satomääriin samalla tavalla kuin pakkaset. Vuonna 1975 Brasiliassa tapahtui ”musta pakkanen”, joka aiheutti tuottavan kasvuston jopa puoliintumisen. 

Oletukset kahvin hinnan noususta saivat tuottajamaat viivyttämään vientiä ja paahtimot päinvastoin odottivat hintojen laskua täyttämättä varastoja, jonka seurauksesta hinnat kasvoivat. Kahvifutuureilla käydään kauppaa pörssissä, ja odotukset kahvin saatavuudesta ja satokausien suuruudesta voivat nostaa futuurien hintaa spekulaatioiden takia. Monet olettavat vuoden 2011 hintapiikin yhden pääsyyn olleen tämä.

Vaikka sää tai esimerkiksi yhteiskunnalliset levottomuudet eivät suoraan vaikuttaisi tuotantomääriin dramaattisesti, niistä voi seurata hintojen epäsuhtaista nousua futuurimarkkinoilla. Sää ei ole kuitenkaan vaikuttanut tuotantomääriin niin merkittävästi, että se voisi selittää hintojen moninkertaistumisen.

Epidemia-aika on aiheuttanut toimitusketjujen häiriöitä. Monien hyödykkeiden tuotanto on häiriintynyt tuotannontekijöiden tarjonnan puutteesta maiden ja rajojen pysyessä kiinni.  Rajoitustoimenpiteinä on ollut eristyksiä, jotka rajoittavat esimerkiksi työntekijöiden mahdollisuutta työskennellä. Vietnamin hallitus teki rajoitustoimenpiteitä ja sulki tehtaita ja satamia, aiheuttaen tuotannon ja siten vientimäärien romahtamisen. Vietnamin vientimäärät kasvoivat 25,9 % vuoden takaiseen verrattuna. Edellisvuoden pudotus viennissä oli 30 % luokkaa, joten vientimäärien kasvu Vietnamissa on korkeintaan kirinyt kiinni edellisvuoden menetyksiä rajoituksien kadotessa. 

Globaalisti rajoitustoimenpiteet aiheuttivat merkittävää toimitusketjujen häiriötä kysynnän ja rahtiliikenteen pudotessa. Yksi, ja kaiken lukemani perusteella suurin, vaikutus on ollut rahtikonttien kulkeutumiseen liittyvissä ongelmissa: esimerkkinä konttien väärät ja epätyypilliset sijainnit, minkä seurauksena tavaran kulkeutuminen muuttui suhteessa aikaan ennen epidemiaa ja rajoituksia. Rahtimääriä vähennettiin ja sitä myöten tyhjien konttien siirtyminen myös loppui, jolloin iso osa kapasiteetista jäi satamiin makoilemaan. Nopea taloudellinen elpyminen ja se, että kysyntä ylitti tarjonnan, kasvattai kysyntää myös rahtikuljetuksille.

Reitit eivät ole olleet suotuisia tyhjiä kontteja ja niiden kulkeutumista ajatellen. Kiinan talous on elpynyt nopeasti, ja esimerkiksi Yhdysvaltojen tuonti Kiinasta kasvoi 30 prosenttia 2019 ja 2020 välillä. Etelä-Amerikka kärsi epäsuorasti tästä muutoksesta esimerkiksi rajallisten konttien ja priorisoinnin seurauksesta. Kahvi ei myöskään houkuta vientituotteena nykytilanteessa sen painon takia, kirjoittaa Thomas Haigh artikkelissa “Coffee Prices and the Ocean Freight Market”.

Rahtikuljetuksien hinnan kehitystä voi seurata eri kuljetusreittien hintaa seuraavista indekseistä, joista lähes jokaisessa on tapahtunut merkittävää, lähes eksponentiaalista kasvua alkaen vuodesta 2019 jatkuen jopa 2022 saakka. Alle kahdessa vuodessa hinnat olivat voineet nousta 1500 dollarista yli 8000 dollariin konttiyksikköä kohden, keskiarvon  ollessa nyt 10 000 $ luokkaa. Rahtaushinnat eivät ole näkyneet suoraan hinnoissapitkäaikaisista sopimuksista johtuen. Nykyiset hintanäkymät saattavat vaikuttaa pitkään, ja se vaikuttaa uusien sopimuksien hintoihin. Joskus joudutaan maksamaan ”spot”-hintoja, jolloin nousseiden kuljetushintojen vaikutus näkyy suoraan tuontihinnassa. 

Kysyntä on kasvamassa globaalisti muun muassa Aasiassa tapahtuvan keskiluokkaistumisen sekä rajoituksien väistymisen seurauksesta. Kahvin globaali kokonaiskulutus on kasvanut jo kauan. Myös tuontimäärät ovat nousseet jatkuvasti. Ei ole oletettavissa, että kahvin kysyntä vähenisi. 

Kasvanut kysyntä yhdistettynä tulevaisuudessa mahdollisesti kalliimpiin rahtauskustannuksiin, ja siitä seuraavaan pitkäaikaisten sopimusten kallistumiseen sekä nykyiseen sääongelmaan Brasiliassa, on mahdollista, että hinnat eivät ole laskeutumassa hetkeen pandemiaa edeltävälle tasolle. Myös levottomuudet ja protestit kahvia tuottavissa maissa lisäävät enemmän painetta hintojen nousulle kuin laskulle, esimerkkinä Kolumbian protestit verouudistuksia vastaan.

Toisaalta vuoden 2011 hinnannousun yhteydessä monista artikkeleista saattoi lukea korkean hintatason jatkuvan pitkään. Vuoden 2011 hintapiikin taustalla oli monen mukaan ehkä enimmäkseen spekulaatiot, nykyisen nousun taustalla on konkreettiset ja pitkäaikaiset, reaaliset ongelmat, joiden vaikutus näkyy paljon laaja-alaisemmin kuin pelkästään kahvimarkkinoilla. Oma veikkaukseni on, että korkeat hinnat ovat tulleet jäädäkseen pidemmäksi aikaa kuin aiemmin on havaittu.

Hintoihin tuovat vielä oman lisänsä ”tukkeutuneet” satamat, työvoiman saatavuuden ongelmat rahtausketjussa, yleisesti kasvaneet kustannukset paahtimoille ja niin edelleen. Nykyiset, pandemian jälkeiset toimitusketjuhäiriöt vaikuttaisivat olevan merkittävimmät tekijät kahvin hintojen kasvulle. Rahtauksen kallistuminen, rahtaamisen kysynnän kasvu ja siitä seuranneet ongelmat yhdistettynä huonoihin näkymiin papusadossa ovat ilmeisesti pääsyy sille, että kahvipakettia ostaessa tuntee palanneensa 1950-luvun luksustuotteiden ääreen.

Jatka keskustelua:

Taloushoroskooppi: Kohti vappua ja sen yli

Taloushoroskooppi | Mysteeriennustaja

Härkä (20.4.–20.5.)

Avainsanat: Pitkäjänteisyys ja asioihin paneutuvuus

Sinulla on voinut olla lähiaikoina paljon tekemistä ja jaksamisesi on ollut koetuksella. Tiedät kuitenkin, että kohta helpottaa. Pitkäjänteisyytesi palkitaan, niin elämässä kuin talouden puolella.

Kaksoset (21.5.–20.6.)

Avainsanat: Uteliaisuus, tiedonjanoisuus

Elämäsi on ollut lähiaikoina todella vilkasta ja tällä hetkellä se on vilkkaimillaan. Olet kuitenkin tuntenut itsesi energiseksi. Yhtäkkinen pysähtyminen voi aiheuttaa sinulle kuitenkin turhautumista. Vaikka sinulle tulisikin vastoinkäymisiä elämässä ja taloudessa, ne helpottavat kesään mennessä.

Rapu (21.6.–22.7.)

Avainsanat: Huolehtiminen, vauhdikkuus

Lähiviikot näyttävät tuovan romantiikkaa. Etenkin vapun tienoilla kohtaat ihmisiä, jotka ilahduttavat. Vauhtiakaan ei elämästäsi puutu, huomioi se myös taloudessa.

Kuva: Unsplash

Leijona (23.7.–22.8.)

Avainsanat: Jännitteisyys, ohjat omissa käsissä

On ymmärrettävää, että tämä aika vuodesta on tuonut sinulle mieltä vaivaavia sosiaalisia jännitteitä. Ei huolta, nämä murheet jäävät onneksi taaksesi ja koet itsesi jopa rentoutuneena. Kenties vappu saa tämän aikaan? Koska haluat pitää ohjat omissa käsissäsi, tiedät mitä teet niin elämässä, kuin talouden suhteen.

Neitsyt (23.8.–22.10.)

Avainsanat: Rauha, järjestelmällisyys

Lähiviikkojen sana on suhteet. Olet kuin ihmismagneetti, sekä hyvässä että pahassa. Tämä on ymmärrettävää, sillä onhan vappu jo ovella. Hetken päästä huomaat kaipaavasi rauhaa ja haluat pitää asiat järjestyksessä. Rationaalinen ajattelu auttaa sinua myös taloustilanteessasi.

Vaaka (23.9.–22.10.)

Avainsanat: Oikeudentajuisuus, sosiaalisuus

Vappu voi olla sinulle hauskanpidon lisäksi erityisesti verkostojen luomista. Tapaat tulevaisuuttasi ajatellen tärkeitä ihmisiä. Tarkkaile, mitä ympärilläsi tapahtuu, huomaat kyllä kyseenalaisesti käyttäytyvät ihmiset. Tiedät mikä on oikein ja väärin ja osaat tehdä tarvittavat päätökset talouteen liittyen.

Skorpioni (23.10.–21.11.)

Avainsanat: Tarkkasilmäisyys, strategisuus

Olet varmaan jo kyllästynyt ärsyttäviin käänteisiin, mutta ei hätää, vappu tuo tähän helpotusta! Anna tilaa tunteille ja pääset nauttimaan. Ymmärrettävästi olet laskelmoinut ja ollut tarkka käyttäytymisestäsi. Nyt on aika rentoutua ja voit ottaa myös talouden suhteen rennommin.

Jousimies (22.11.–20.12.)

Avainsanat: Organisointikyky, järkevyys

Olet lähiaikoina tehnyt paljon yhteistyöprojekteja ja erilaisia hankkeita. Kiireen keskellä olet kuitenkin päässyt nauttimaan hyvästä musiikista ja seurasta. Hyvää seuraa on luvassa myös vappuna, se on varmaa. Saatat joutua puolustamaan omia periaatteitasi ihmisten, kuten taloudenkin saralla.

Kauris (21.12.–19.1.)

Avainsanat: Ahkeruus, kunnianhimoisuus

Pääpaino on nyt raha-asioissa ja taloudessa ja sen tuomissa väännöissä. Olet kuitenkin kunnianhimoinen ja ahkera, joten tilanne ei ole liian vakava. Pieni juhla olisi paikallaan ja ehkä tiedätkin jo ajankohdan?

Kuva: Unsplash

Vesimies (20.1.–18.2.)

Avainsanat: Uuden keksiminen, omaperäisyys

Tunteesi ovat olleet lähiaikoina pinnassa, sillä ihmissuhteissasi on tapahtunut aika paljon kaikenlaista. Vappu on myös tunne- ja tapahtumarikasta aikaa. Tämän jälkeen sinulla koittaa tasaisempi jakso, myös talouden suhteen. Tätä oletkin jo kaivannut.

Kalat (19.2.–19.3.)

Avainsanat: Avuliaisuus, luovuus

Myötätuulta on luvassa. Koet uusia asioita ja muutoksia on luvassa niin elämässä kuin taloudessakin. Käytä apuna luovuuttasi, jotta pääset omia intohimojasi kohti. Saatat vappuna tarjota avuliaisuuttasi kenties yllättävälle taholle.

Oinas (20.3.–19.4.)

Avainsanat: Energisyys, intohimoisuus

Olet ollut todella energinen ystäviesi kanssa. Myös harrastuksesi ja tapahtumat ovat tuoneet ja tuovat sinulle energiaa. Kannattaa suhtauhtua intohimolla vappuun, siitä tulee mahtava, vietit sitä sitten, miten tahansa. Taloutesi vakiintuu uudelle tasolle ja tämä on sinulle hyvä uutinen.

Jatka keskustelua:

Matikkapähkinä: Hyvää hinnoittelua?

Matikkapähkinä | Mikko Vanhala

Janne oli kauniina kevätpäivänä eräässä kaupassa ostamassa erästä tuotetta ennen lähtöään matkalle yksityiskoneellaan. Janne on rikas mies, hän omistaa talon niin Helsingissä kuin myös Oslossa ja Pariisissakin. Janne varautui ostoksille menoon nostamalla pankkiautomaatista ison setelitukun, mutta päästyään kauppaan koki yllätyksen myyjän kertoessa tuotteen hinnoittelusta: yksi maksaa 4€, kun taas 32 maksaa 8€ ja 821 saa 12 eurolla. Osaatko näillä tiedoilla kertoa, mitä Janne oli ostamassa?

Vihje?


Jatka keskustelua:

Opintovastaavien tervehdys

Opintovastaavien palsta | Henri Virtanen & Veikka Karvonen

Opintovastaavina toimivat tänä vuonna 2. vuosikurssin opiskelija Henri Virtanen ja 1. vuosikurssin opiskelija Veikka Karvonen. Toivon mukaan suurin opintoihin liittyvä muutos tänä vuonna tulee olemaan siirtyminen etäopetuksesta lähiopetukseen.

Niin kuin valveutuneimmat jo tietävätkin, opintovastaavien tehtävänä on toimia eräänlaisina taloustieteen opiskelijan edunvalvojina opintoasioissa. Pyrimme pitämään tiivistä yhteyttä opetushenkilökuntaan ja korjaamaan opinnoissa ilmeneviä ongelmia yhteistyössä heidän kanssaan. Toimenkuvaan kuuluu myös yhteydenpito kandi- ja maisteriohjelman johtoryhmien opiskelijaedustajiin, jotta opiskelijoiden ääni kuuluisi myös johtoryhmissä.

Opintovastaavien vuosi on vielä alussa, mutta olemme päässeet jo pienimuotoisesti hoitamaan tehtäväämme edunvalvojina. Kolmannen periodin integraalilaskennan kurssin ja Makrotaloustiede I -kurssin luentoja oltiin alustavasti järjestämässä samoina aikoina ja opintovastaavina pääsimme setvimään asian kuntoon. Esimerkiksi tällaisissa asioissa suosittelemme olemaan matalalla kynnyksellä yhteydessä meihin opintovastaaviin, jotta opinnot sujuisivat kaikilla opiskelijoilla mahdollisimman mutkattomasti. Myös vastikään järjestetty opintokysely oli opintovastaavien käsialaa. Tänä vuonna erityisen olennaisen siitä teki se, että siinä kerättiin toiveita uusista taloustieteen valinnaisten kursseista, joita opinto-ohjelma paraikaa uudistaa.

Etäopintojen aikana opiskelijoiden kontakti kanssaopiskelijoihin on jäänyt monella vähäiseksi. Tämä tulee toivottavasti muuttumaan opetuksen siirtyessä takaisin lähiaikaan tämän vuoden aikana. Rohkaisemme opiskelijoita ottamaan tästä kaiken irti ja hyödyntämään opiskelumahdollisuutta Economicumilla.

Vajaaksi jääneen yhteisöllisyyden voivat korjata vain opiskelijat itse, ja nyt siihen on mahdollisuus. Ohimenevät kuulumisten vaihdot ja luennon jälkipuinti opiskelukavereiden kesken eivät ole ajanhukkaa. Ne ovat paitsi olennainen osa oppimista, myös tärkeitä motivaation ja jaksamisen lähteitä opiskeluarjessa.

Lähiaikaan siirtyminen pakottaa muuttamaan opiskelurutiineja taas toisenlaisiksi. Muutos voi kuitenkin olla haastavuudestaan huolimatta kauan kaivattu askel kohti yhteisöllisempää opiskelijaelämää.

Etäaika on kuitenkin jättänyt opiskeluun jälkensä. Pandemian jäljiltä opiskelijoiden yhteys henkilökuntaan on jäänyt jo useammalla vuosikurssilla etäiseksi. Yhteyttä parantaaksemme aiomme järjestää oppiainekahvit, joilla henkilökunta ja opiskelijat pääsevät kasvokkain keskustelemaan sekä opinnoista että kaikesta, mistä keskustelua riittää. Vastaavanlaisia tilaisuuksia tullaan järjestämään myös jatkossa riippuen niiden suosiosta. Tilaisuudesta ilmoitetaan perinteisesti sähköpostilistan kautta.

Pyrimme tänä vuonna parantamaan kaikkea opintoihin liittyvää viestintää. Opiskelijoiden olisi hyvä tietää, mitä kandi- ja maisteriohjelmien johtoryhmissä tapahtuu. Viestintä on viime vuosina hieman takkuillut, mutta uskomme, että tiiviimpi yhteistyö johtoryhmän opiskelijaedustajien kanssa muuttaa asian.

Opiskelijoiden edunvalvonta ei onnistu ilman teiltä opiskelijoilta tulevaa palautetta. Opintovas – taavina yritämme parhaamme kehittääksemme opiskeluolosuhteet mahdollisimman toimiviksi, mutta lopulta suurimmassa asemassa sen suhteen olette lopulta te. Kurssien ilmapiiri, koulutusohjelman yhteisöllisyys ja opiskelukokemus riippuu pitkälti opiskelijoista. Yhdessä voimme tehdä myös opiskelusta paremman kokemuksen kaikille.

Opintovastaavat toivottavat aurinkoista neljättä periodia ja tsemppiä lukuvuoden viimeisiin kursseihin!

Jatka keskustelua:

Markus Rauramo – tie valtsikasta Fortumin johtoon

Artikkeli | TEKSTI Otto Muurinen KUVA Tomi Parkkonen / Fortum

Fortumin toimitusjohtaja on rakentanut uransa kiinnostukselle erilaisista asioista ja monipuoliselle kokemukselle – ja kannustaa nykyopiskelijaakin siihen.

Metromatka Helsingin yliopistolta Keilaniemeen lukuisten suuryritysten pääkonttorien keskelle ei ole pitkä. Mutta matka valtiotieteellisestä tiedekunnasta ja kansantaloustieteen opinnoista suuren suomalaisen pörssiyhtiön toimitusjohtajaksi on. Tapaan Markus Rauramon selvittääkseni, kuinka hän päätyi valtsikasta Fortumin toimitusjohtajaksi.

Rauramo kertoo, että hänellä ei ollut lapsuudessa haaveammattia. Suunnitelmat eivät olleet selkeytyneet lukioiässäkään. Hän kuvaa olleensa monipuolisesti kiinnostunut erilaisista asioista. Lukioajaltaan hän nostaa kuitenkin erityisesti esiin kiinnostuksen historiaa kohtaan.

Vuonna 1989 Rauramo aloitti kansantaloustieteen opinnot Helsingin yliopistossa. Hänet ohjasi valtsikaan kiinnostus yhteiskunnan tapahtumia ja sen laajempaa toimintaa kohtaan.

”Alun perin hain lukemaan valtio-oppia. Sitten siirryin siitä kansiksen puolelle.”

Opiskeluaikoinaan Rauramo toimi aktiivisesti ylioppilaskunnassa ja kirjoitti myös Kapitaaliin. Vuonna 1991 hän kirjoitti Fuxi-Kapitaalissa:

”Kansantaloustieteilijöitä syytetään usein liiasta teoretisoinnista. Kansiksen opiskelijalle yritysten ja talouselämän johtamiseen, kirjanpitoon ym. käytännön toimintaan liittyvät kurssit olisivat hyödyllisiä ja käytännön taloudellista näkemystä laajentavia.”

Samassa jutussa annetaan ohjeita muissa korkeakouluissa ja tiedekunnissa opiskelemiseen. Erityisesti ohjeissa korostuvat kauppatieteet. Nykyisestä asemastaan ja opiskeluaikaisista kirjoituksistaan huolimatta Rauramo kertoo hakeneensa opiskelemaan vain valtsikaan. Hän näkee kauppakorkeakoulussa opittavien taitojen enemmän olleen osaamista täydentäviä kuin vaihtoehto kansantaloustieteen opinnoissa kertyneelle osaamiselle.

”Olisi hyvä ymmärtää laaja-alaisesti sitä, mitä opiskelee, ja miten se kytkeytyy eri asioihin. Varmaan vastaavasti, jos opiskelisi jotakin suoraan kirjanpitoon, johtamiseen tai markkinointiin liittyvää, on hyvä lukea myös makrotaloutta, että saa sitä teoreettista kehikkoa, miten talous toimii.”

Opiskelijana Rauramo kertoo olleensa kiinnostunut monipuolisesti eri asioista, opiskeltavista asioista toiset kiinnostivat enemmän, toiset vähemmän. Pakolliset tilastotieteen ja matematiikan kurssit eivät olleet siihenkään aikaan helppoja.

”Matriisin kääntämiset ja muut jutut varmaan olivat aika monelle suhteellisen haastavia.”

Sivuaineenaan Rauramo opiskeli poliittista historiaa.

”Historia on aina kiinnostanut. Voi sanoa, että poliittinen historia on modernia historiaa. Tietyllä tavalla ymmärtää vuosikymmeniä taaksepäin, miten on tultu siihen pisteeseen, jossa nyt ollaan.”

Opiskeluaikojen kiinnostuksesta historiaa kohtaan ja poliittisesta historiasta sivuaineena on ollut hyötyä myös Rauramon nykyisissä tehtävissä Fortumilla ja uran aiemmissa tehtävissä.

”Voimalaitokset, paperitehtaat tai sellutehtaat ovat kymmeniä tai viisikymmentä vuotta sitten tehtyjen päätösten tuloksia. Jokin tehdaspaikka tai voimalaitospaikka on saatettu sata vuotta sitten perustaa. On mielenkiintoista ymmärtää historiaa ja sitä, mikä on ohjannut siihen, että asioita nyt tehdään siellä missä niitä tehdään.”

Pyydän nimeämään inspiroineita tai erityisellä tavalla positiivisesti opiske luajasta mieleen jääneitä professoreita tai muita opettajia. Esiin nousee kolme nimeä.

”Pekka Sutela, joka juuri kuoli, oli yksi niistä todella vaikuttavista opettajista.”

Sutelan lisäksi Rauramo mainitsee tilastotieteitä opettaneen Yrjö Vartian ja Suomen ilmastopaneelin nykyisen puheenjohtajan, ympäristöekonomian emeritusprofessori Markku Ollikaisen.

”Jo silloin Markku luennoi ympäristötaloudesta. Niistä kursseista on nyt 30 vuotta mutta asia oli silloinkin pinnalla. Mielenkiintoista sinänsä, että se oli jo silloin valtsikan opetusvalikoimassa.”

Opiskeluaikoihin liittyen keskeistä on myös yhteisö. Rauramon kertoessa opiskeluajoistaan korostuu yhteisön keskusteleva ja pohdintaan kannustava kulttuuri.

”Se [opiskelijayhteisö] oli kyllä hyvin tiivis. Paljon tavattiin ja paljon oli tilaisuuksia yhdessä. Ilmapiiri oli keskusteluun ja pohdintaan kannustava.”

Yhteisöön liittyivät myös juhlat, joita järjestettiin ja joihin osallistuttiin.

”Se oli yleisesti ottaen kivaa aikaa. Oli kivaa viettää aikaa opiskelukavereiden kanssa. Ainakin siitä jäivät mieleen nämä Uuden Ylioppilastalon juhlat. Siellä oli hauskaa.”

Opiskelukavereistaan kysyttäessä Rauramo mainitsee pitkän uran Suomen Pankissa tehneen ja vastikään valtionvarainministeriön talouspolitiikan koordinaattoriksi nimetyn Lauri Kajanojan.

”Lauri oli yksi niistä opiskelukavereista, jonka kanssa olen ollut tekemisissä, ja jonka uraa olen seurannut matkan varrella.”

Opiskeluaikana lomat kuluivat töissä

Opiskeluaika ei ollut kuitenkaan pelkkää juhlaa. Rauramo kertoo työnteon tukeneen opiskelua ja opiskelun työntekoa.

”Jo ennen kuin aloitin opiskelut olin töissä. Ja koko ajan opiskelujenkin ohella tein erilaisia töitä. Jonkin verran opettajantöitä, koska se sopi opiskelijan elämään. Ihan ensimmäiseltä luokalta lukioon asti. Olin hyvin kaikkiruokainen sen suhteen, sekä Espoossa että Helsingissä. Kun tunteja tarjottiin, niihin oli hyvä tarttua.”

Tämän lisäksi Rauramo teki säännöllisiä töitä. Hän kertoo aloittaneensa vuonna 1988 Suomen Yhdyspankissa (SYP) ja työskennelleensä ennen opintojensa aloittamista Osuuspankkien Keskuspankissa (OKO). Yhtenä kesänä Rauramo työskenteli Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankissa (SKOP) New Yorkissa.

Teollisuuteen Rauramo kertoo päätyneensä 90-luvun pankkikriisin myötävaikutuksella.

”Se oli valtava isku pankeissa. Ne vähensivät väkeä ja täytyi hakeutua joihinkin muihin töihin opiskelujen ohella.”

Pitkäaikaisella työnantajallaan Stora Ensolla Rauramo aloitti vuonna 1993.

”Se oli lainanhallinnan ja taloushallinnon back office -työtä. Niinä aikoina, kun sitä tein, se oli ihan täysipäiväistä.”

Ympäröivä taloudellinen tilanne ja oma taloudellinen tilanne pakottivat seuraamaan omaa taloutta tarkasti.

”Siinä seurattiin päivittäin rahankäyttöä, miten rahaa menee ruokaan. Ei ostettu bussi- tai ratikkalippua vaan käveltiin tai pyöräiltiin.”

Tähän liittyivät osittain myös ajan korkeat korot ja lamatilanne. Aika ja ilmapiiri kannustivat työntekoon: ”Kyllä se fiilis oli, että pitää olla ahkera. Pitää tehdä töitä ja pitää opiskella ja näitä kaikkia pitää pystyä tekemään yhtä aikaa.”

”Ehkä se oli niin, että työntekeminen pidensi sekä aloittamista että valmistumista. Koin tärkeäksi saada tutkinnon, mutta samalla saada työkokemusta ja tehdä monia muita asioita samaan aikaan.”

Vuodet Stora Ensolla

Rauramo valmistui valtiotieteiden maisteriksi vuonna 1997 jalka jo hyvin työelämän oven välissä, ensimmäise ikälisät tienattuina palkkaan pankeissa.

Rauramon Suomen ja Ranskan väliseen paperin- ja sahatavaranvientikiistaan liittynyt gradu Vapaaehtoiset viennin rajoitukset insentiivinä dumppaukselle ei liittynyt hänen työhönsä Stora Ensolla.

”Se oli mielenkiintoinen teoreettinen konsepti, jolla vaikutti olevan yhteys todelliseen yrityselämään. Ja siinä oli mielenkiintoinen dynamiikka, konkretia siinä, mitä yrittää gradussa tutkia.”

Rauramo pitää kiinnostavana tämän teorian yhteyttä regulaatiopuolelle, joka on myös nykyisellä alalla energiateollisuudessa tärkeää.

Aloittaessaan Stora Ensolla opiskelujensa aikana vuonna 1993 Markus Rauramo ei ajatellut, että siitä voisi tulla pitkäaikainen työnantaja, jonka leivissä hän etenisi aina toimitusjohtajan sijaiseksi ja talousjohtajaksi.

”Tärkeää oli saada työpaikka ja hain sinne. Se osoittautuikin sitten todella mielenkiintoiseksi. Kyllä sillä tavalla oli selvä, että yrityselämä kiinnosti minua.”

Ura Stora Ensolla kehittyi askel askeleelta eteenpäin. Selkeää päämäärää Rauramolla ei kuitenkaan ollut. Osaamisen kertymisen myötä hän kertoo tuoneensa esiin kiinnostusta muihin mielenkiintoisin tehtäviin.

”On ollut se punainen lanka, että on kiinnostanut oppia uusia asioita ja päästä mukaan tekemään uusia asioita. Ja siellä Enso-Gutzeitilla, sittemmin Ensolla ja Stora Ensolla kansainvälinen ja globaali ulottuvuus oli hyvin kiinnostavaa, liiketoiminta ulottui Amerikasta Aasiaan ja Venäjältä Eurooppaan. Paperia tuotettiin monessa paikassa ja vietiin ympäri maailmaa. Siinä tunsi olevansa mukana semmoisessa firmassa, joka on osa maailmantaloutta. Ehkä se myös istui tähän koulutustaustaan hyvin.”

”Sitten kun tuli näitä rahoituksen hankintaan liittyviä hommia, niin se merkitsi paljon matkustamista Lontoossa ja Amerikassa. Välillä oli rahoitettavia projekteja Venäjällä ja yrityskauppaprojekteja Thaimaassa ja Indonesiassa ja näitä Brasilian ja Uruguayn caseja. Kiinassa kävin paljon, ja nämä liittyivät eri tavoilla rahoitukseen ja projekteihin.”

Rauramo päätyi vuonna 1999 Stora Enson yhdistymisen myötä Brysseliin, kun rahoitustehtävät siirtyivät sinne. Brysselissä hän työskenteli vuosina 1999-2001.

”Olihan se Brysselissä tosi kansainvälistä. Meillä oli konttorilla varmaan 20 eri kansalaisuutta ja Bryssel kaupunkina oli todella kansainvälinen paikka. Suomi oli liittynyt EU:hun ja iso EU-yhteisö näkyi ja tuntui siinä elinympäristössä.”

Rauramo kannustaa myös opiskelijoita kansainvälisyyteen.

”Vaihtomahdollisuudet ja kansainväliset työmahdollisuudet kannattaa hyödyntää, koska ne ovat kokemuksia, jotka antavat lisää mahdollisuuksia töissä kehittymiseen ja etenemiseen.”

Palattuaan Brysselistä Rauramo toimi Stora Enson strategia- ja investointijohtajana. Myöhemmin vuosina 2004–2008 hän työskenteli Stora Enso International Londonin rahoitusjohtajana.

”Lontoossa työkulttuuri oli vielä askelta intensiivisempää. Päivät olivat pidempiä ja työntekemisen tahti vielä kovempi.”

Mahdollisuus olla töissä kansainvälisissä investointipankeissa tai globaaleissa suuryrityksissä nosti Rauramon mukaan työn intensiteettiä.

Kokemukset kansainvälisissä työyhteisöissä eri puolilla maailmaa ovat opettaneet Rauramolle, että halu kommunikoida ja kuunnella ovat kielitaitoa tärkeämpiä.

”On tärkeää, että on valmis löytämään yhteisen tavan kommunikoida.”

Iso askel ura Fortumilla

Vuonna 2012 Rauramo aloitti talousjohtajana Fortumilla. Tätä siirtoa hän pitää uransa tärkeimpänä askeleena.

”Olin silloin ollut jo melkein 20 vuotta metsäteollisuudessa ja olin talousjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen Stora Ensolla. Kun tilaisuus aukesi mietin, että teenkö koko työuran samassa firmassa, vai kiinnostavatko muut tehtävät jossakin muualla. Ja silloin johtopäätös oli, että kiinnostaisi oppia uusia asioita uudesta teollisuudesta.”

Rauramoa kiinnosti se, miten politiikka ja regulaatio liittyvät energiateollisuuteen, joka on myös lähellä kuluttajia.

”Tässä on myös mahdollisuus päästä vaikuttamaan ja tekemään töitä energiamurroksen ja suoraan ilmastonmuutoksen mitigoimiseksi.”

Kysyttäessä siitä, miten työ on vastannut tätä kiinnostusta, Rauramo naurahtaa.

”On vastannut todella hyvin. Ihan täytyy sanoa, että tosi iso motivaattori on se, että nyt todella tehdään töitä dekarbonisaation kanssa.”

Rauramon mukaan ympäristökysymykset näkyvät päivittäisessä arjessa paljon.

”Voisi sanoa, että ihan päivittäin ovat esillä. Ainakin itse koen, että meillä yhtiössä ajatus on se, että halutaan tehdä tätä murrosta ja vaikuttaa asioihin positiivisesti, ottaa pois vanhaa korkeapäästöistä kapasiteettia ja rakentaa uutta. Tuntuu, että tehdään oikeita asioita.”

Uransa vaikeimmaksi vaiheeksi Rauramo mainitsee finanssikriisin jälkimaininkeineen.

”Subprime-kriisi Yhdysvalloissa oli todella tiukka paikka, Lehman meni nurin ja rahoitusmarkkinat olivat hyvin syvässä kriisissä. Oli tehtaiden sulkemisia ja kymmenien tuhansien ihmisten vähennyksiä.”

Finanssikriisin tärkeimpänä oppinaan Rauramo pitää avoimuutta, reiluutta ja keskustelevuutta. Tärkeää on myös luottaa kollegoiden ammattitaitoon.

”Tosi tiukoistakin paikoista kyllä selviää kollegoiden kanssa, kun keskustelee. Kun antaa luottamusta niin sitten myös saa luottamusta.”

Rauramo antaa jälleen neuvon:

”Kannattaa hankkia monenlaista osaamista, oli se sitten yhteiskunnallista, poliittista tai yritystoiminnasta. Tai meidän tapauksessamme liikkeenjohdosta, funktioiden toiminnasta ja liiketoiminnasta sekä kansainvälistä osaamista. Siinä itse oppii asioita ja ymmärtää, mitä tarvitaan erilaisiin tilanteisiin. En usko, että odotetaankaan, että kaikkea osaamista ihmisillä on.”

Rauramon finanssikriisistä saamat opit avoimuudesta ja luottamuksen kulttuurista liittyvät myös diversiteettiin.

”Avoin johtaminen ja diversiteetti ovat asioita, joita korostan. Myös keskusteluissamme johtoryhmän kesken haluamme saada erilaisia näkökulmia esille. Yritän pitää porukan mukana ja tehdä yhdessä. Minunkin on paljon kivempi tehdä töitä, jos ihmiset kokevat, että heidän on hyvä tulla työpaikalle ja he saavat olla omana itsenään ja antaa oman panoksensa.”

Rauramo kertoo yritysmaailman muuttuneen tässä suhteessa uransa aikana.

”Se näkyy vaatimuksissa, joita yrityksiin kohdistuu. Sijoittajat edellyttävät, että yritykset kiinnittävät ympäristöasioihin ja yhdenvertaisuuteen huomiota ja kertovat myös palkitsemispolitiikastaan. Muuten yrityksiä arvostellaan, etteivät ne tee näin.”

Katse taaksepäin – miten ura on rakentunut?

Olisiko urapolku lähtenyt toiseen suuntaan ilman 90-luvun pankkikriisiä?

”En osaa sanoa, mihin olisin päätynyt. Nyt kun katson omaa työhistoriaani taaksepäin, niin olen suunnilleen 4–5 vuoden välein vaihtanut tehtäviä. Kun itse mietin työuraani, en voi sanoa sitä varsinaisesti suunnitelleeni, vaan enemmän olen tehnyt asioita, jotka ovat itsestäni kiinnostavia.”

Rauramo kertoo menneensä aktiivisesti puhumaan esimiehilleen ja kollegoilleen kiinnostuksestaan tehdä hommia tietyllä alueella tai laajentaa omaa tehtävänkuvaansa.

”En suunnitellut meneväni metsäteollisuuteen, enkä suunnitellut meneväni energiateollisuuteen, mutta ne ovat kiinnostaneet. Ja nyt huomaan sen, että vuosien varrella on kertynyt paljon kokemusta raskaasta teollisuudesta ja liiketoiminnasta, joka vaatii paljon investointeja.”

Työnsä kannalta Rauramo pitää tärkeänä pitkien investointisyklien ymmärtämistä.

”Toisaalta energiateollisuudessakin kansantaloustieteestä, poliittisesta historiasta ja muista on varmaan hyötyä siinä, että ymmärtää eri asioiden ja politiikan, regulaation ja liiketoiminnan yhteyksiä.”

Rauramolla on vielä uralleen tavoitteita.

”Haluaisin kovasti edistää energiamurrosta ja uskon, että pystymme puhdistamaan sekä sähkön että kaasun. Sitä haluaisin Fortumin puitteissa edistää. Uskon, että meillä yhtiönä ja suomalaisina on siihen hyvät mahdollisuudet.”

Vetääkseni yhteen Markus Rauramon uraa kysyn häneltä, mistä hän haluaa tulla muistetuksi uransa jälkeen. Vastaus tulee empimättä ja palaa niihin arvoihin, joita Rauramo pyrkii edistämään myös työyhteisössään.

”Että olin avoin ja kuunteleva työkaveri.”

Haastattelu tehtiin perjantaina 11.2.2022

Jatka keskustelua:

Uudet energiateknologiat

Artikkeli | Mikko Vanhala

Mistä saamme tulevaisuudessa energiaa? Yksi merkittävimmistä energiatrendeistä vuonna 2021 oli hiilestä irtautuminen (tai vähintään siirtymästä puhuminen). Yhteiskunnan digitalisoitumisen myötä energiaa tarvitaan yhä enemmän, mutta samaan aikaan monet valtiot pyrkivät vähentämään fossiilisten polttoaineiden kulutusta. Nykyisten uusiutuvien energianlähteiden lisäksi tarvitaan uusia ratkaisuja. Mitkä energianlähteet ovat vasta teknologian reunalla? Kapitaali selvitti vuoden 2022 kuumimmat (pun intended) energiateknologiat.

Lattia

Kyllä, luit aivan oikein: lattia. Lattian kohdistuvaa – kävelemisestä syntyvää – liike-energiaa voidaan muuntaa sähköksi. Hollantilainen Energy Floors ja brittiläinen Pavegen tuottavat lattialaattoja, joiden avulla ruuhkaisilla alueilla, kuten kauppakeskuksissa ja lentokentillä, voidaan tuottaa sähköä muun muassa mainoskylttien valaisemiseen. Lattiapaneelien hinta on noin 1000 euroa neliömetriltä ja käyttöikä vain noin 5 vuotta, joten toistaiseksi ne eivät ole kovin kannattavia, mutta mikäli niiden hinta saadaan ajettua riittävän kilpailukykyiseksi, voi energialattioita näkyä tulevaisuudessa monissa paikoissa.

Vihreä vety

Perinteisesti vetyä on tuotettu maakaasusta jalostamalla tai elektrolyysin avulla, mutta vuonna 2022 vetyä siirrytään tuottamaan yhä enemmän uusiutuvalla energialla (ns. vihreä vety). Fotobiologisissa prosesseissa vetyä syntyy bakteerien ja vihreiden levien fotosynteesin seurauksena auringon toimiessa reaktion käynnistäjänä. Vihreän vedyn avulla vedyntuotannon päästöt vähenevät merkittävästi samalla kun vedyn merkitys liikenteen, lämmityksen ja kemianteollisuuden energianlähteenä kasvaa.

Tekoälyn ja big datan tuomat mahdollisuudet

Tekoälyn ja kasvavien datamäärien myötä ener giankulutusta pystytään ennakoimaan ja optimoimaan yhä tehokkaammin. Näin pystytään suunnittelemaan voimaloiden käyttöä ja seuraamaan voimalaitoskapasiteettia. Koska laskentatehon kasvu mahdollistaa myös sääennusteiden tarkentumisen, on säästä riippuvaisen tuuli- ja aurinkosähkön tuotantoa helpompaa arvioida. Tekoälyn avulla voidaan kehittää myös älykaupunkeja, joista VTT:n erikoistutkija Aapo Huovila kirjoitti Kapitaalissa viime vuonna.

Hajautettu energian varastointi

Uusiutuvan energian tuotanto on usein säästä riippuvaista. Lisäksi kulutus voi tapahtua eri aikaan kuin tuotanto. Akkuteknologia kehittyy jatkuvasti, mutta energiaa voidaan varastoida muillakin tavoilla. Lämpöenergiaa varastoidaan muun muassa maanalaisiin säiliöihin ja tekojärviin. Helsingissä tällaisia varastoja on Mustikkamaalla ja Kruunuvuorenrannassa. Varastoinnin tarkoituksena on tasata kulutusta, jotta varavoimalaitoksia joudutaan käynnistämään harvemmin.

Lyhytaikaisesti energiaa voidaan varastoida myös suprajohtavien magneettisten energiavarastojen avulla, jotka varastoivat energian suprajohtavan käämin synnyttämään magneettikenttään; sekä superkondensaattoreilla, joilla on huomattavasti normaaleja kondensaattoreita korkeampi energiatiheys. Superkondensaattorien hyöty on myös se, että niillä energiaa saadaan varastoitua akkuja pienempään tilaan.

Fuusioenergia

Fissioreaktiossa, jota tapahtuu esimerkiksi ydinvoimaloissa, raskaita atomeita (uraania) hajoaa kevyemmiksi alkuaineiksi (vedyksi). Fuusiossa tapahtuu päinvastoin: kevyet vety-ytimet yhdistyvät raskaammaksi heliumiksi ja vapauttavat suuren määrän energiaa. Toistaiseksi fuusioreaktiota ei ole kuitenkaan saatu jatkumaan riittävän pitkään itsenäisesti, joskin reaktorien kehitys näyttää melko lupaavalta.

Amerikkalainen startup-yhtiö Helion Energy uskoo saavuttavansa nettotuottoisen fuusioreaktorin jopa vuoteen 2024 mennessä. Sähköntuotanto ei kuitenkaan ole Helionin ensisijainen tavoite: reaktorin tarkoitus on ennen kaikkea tuottaa heliumia, jota voidaan sitten käyttää polttoaineena. Heliumin tuotanto ei ole helppoa, ja on jopa ehdotettu, että heliumia kaapattaisiin Kuusta, jossa sitä on paljon, ja kuljetettaisiin Maahan.

Antimateria

Muun muassa Dan Brownin kirjasta Enkelit ja demonit tuttu antimateria on tehokkain mahdollinen energianlähde. Aineen ja antiaineen törmätessä molemmat annihiloituvat ja syntyy valtava määrä energiaa 100 % hyötysuhteella.

Antimateria ei kuitenkaan ole vielä kovin käyttökelpoinen energianlähde, sillä sen valmistaminen on todella vaikeaa ja kallista; yhden gramman tuottamisen on arvioitu maksavan jopa 70 triljoonaa dollaria. Ja toisin kuin Enkelit ja demonit antaa ymmärtää, ovat CERNin tutkijat itse todenneet, että vaikka he kokoaisivat kaiken tähän mennessä tuotetun antimaterian ja annihiloisivat sen, riittäisi syntyvä energia vain yhden hehkulampun valaisemiseen muutamaksi minuutiksi. Tämä lausunto kertoo, millaisessa suuruusluokassa tuotanto toistaiseksi on.

Useita lupaavia energianlähteitä on siis näkyvissä. Kaupallinen kiinnostus uusiin energiateknologioihin kasvaa alati, joten projekteihin löytyy sijoittajia ja tutkimustukea. Energia-alan tulevaisuudennäkymät ovat siis kaikin puolin lupaavat

Jatka keskustelua:

Ktto ry:n hallitus

KTTO | KYSYMYKSET Juho Junttila KUVAT Noora Pumpanen

Vuoden 2022 hallituslaiset Kapitaalin tentattavina.

Puheenjohtaja Janella Lehtinen

Kuka olet ja mitä teet?

Moi! Oon Janella, tällä hetkellä 3. vuoden opiskelija ja toimin hallituksen puheenjohtajana. Aikaisemmin oon ollut hallituksessa sihteerinä ja toiminut myös tuutorina. Hallitushommien ohella yritän saada kanditutkielmaa tehtyä.

Et ole puheenjohtajakaudellasi vieläkään ottanut kantaa EKP:n korkopolitiikkaan, kasvavaan inflaatioon tai valtionbudjetin alijäämään. Kuinka KTTO:n opiskelijoiden tulisi suhtautua johtajaan, joka tällä tavoin hylkää aikamme polttavimmat kysymykset?

Alkuvuoden kiireiden vuoksi en ole ehtinyt julkaisemaan odotettuja kannanottojani mainitsemistasi aiheista. EKP:n korkopolitiikka on erityisen lähellä sydäntäni, joten kattava analyysi ja kannanotto on piakkoin tulossa (heti kun muilta kiireiltäni sen ehdin kirjoittaa).

Tarvitseeko maailma lisää ekonomisteja?

Tottakai, ekonomistit ovat tunnetusti aina juhlien keskipiste ja elämä, joten sellaisia ehdottomasti tarvitaan aina lisää.

Varapuheenjohtaja Saara Vainio

Kuka olet ja mitä teet?

Heippa, olen Saara! Toimin tänä vuonna hallituksessa varapuheenjohtajana. Olen kolmannen vuoden opiskelija ja viime vuonna olin hallituksessa tapahtumavastaavana.

Useilla opiskelijajärjestöillä on tarjota jäsenilleen subventoitua asumista järjestön hallinnoimissa kiinteistöissä. KTTO ei tällaista mahdollisuutta tarjoa. Pitäisikö Arkusta remontoida tehoyksiö loistavalla sijainnilla?

Ehdottomasti! Oikeastaan Arkkuhan ei itse asiassa remontointia kaipaa, sieltähän löytyy jo sohva nukkumiseen sekä kahvinkeitin. Otamme siis mielellämme asuntohakemuksia vastaan.

Epärationaalisin käyttäytymisesi?

Epärationaalisin käyttäytymiseni liittyy Thirsty Scholariin ja sen jäsenkorttiin. Suosin tätä kyseistä ravintolaa,sillä olenhan maksanut jäsenkortista muutaman euron pari vuotta sitten. Edes uponneiden kustannusten harhasta lukeminen tai ystävieni huomautukset eivät saa minua luopumaan tästä epärationaalisuudesta.

Sihteeri ja web-vastaava Noora Pumpanen

Kuka olet ja mitä teet?

Olen Noora, kolmannen vuoden kansislainen ja tämän hallituksen sihteeri ja web-vastaava. Lisäksi olen toinen tämän julkaisun päätoimittajista.

Kybersodankäynnin ja ransomware-hyökkäysten yleistyessä web-vastaavan tehtävä on tärkeämpi kuin koskaan. Kuinka KTTO on varautunut näihin uhkiin?

Riskianalyysit ja varautumissuunnitelmat on tehty, mutta dokumenttien luonteen vuoksi pitäkäämme ne toistaiseksi salaisina. KTTO:n hallituksen pöytäkirjat sen sijaan ovat nettisivuilla kaikkien luettavissa!

Jos kirjoittaisit kirjan, mistä se kertoisi?

Autofiktio lienee ainoa oikea vastaus, sillä totuus on usein tarua ihmeellisempää. ”Jos julkaisisit kirjan…?” onkin sitten aivan toinen kysymys.

Taloudenhoitaja Antti Kivi

Kuka olet ja mitä teet?

Olen Antti, taloustieteen fuksi. Vastaan tänä vuonna KTTO:n taloudesta, eli sekä lähetän että maksan laskut. Eräiden analyysien mukaan investoinnit taiteeseen ovat tuottaneet markkinaindeksejä paremmin.

Mikä taideteos KTTO:n tulisi mielestäsi hankkia ja miksi?

Näkisin itse, että KTTO:lla olisi hyvä mahdollisuus tuottaa NFT-kauppaa käymällä. Ei oikeastaan väliä, mitä sieltä ostaa, se on tulevaisuutta.

Stockpicking vai indeksi?

Indeksi – ihan turha nähdä vaivaa ja hävitä silti.

Viestintävastaava Jenni Okkonen

Kuka olet ja mitä teet?

Moikka! Olen Jenni, toisen vuoden taloustieteen opiskelija sekä tämän vuoden hallituksen viestintä – vastaava. Viesintävastaavana vastaan pestin nimikkeen mukaisesti KTTO:n viestinnästä.

Mitä Tylypahkan tupaa KTTO eniten vastaa? Miksi?

KTTO vastaisi ehdottomasti Korpinkynsien (Ravenclaw) tupaa Tylypahkassa. Korpinkynsiä voidaan luonnehtia viisaiksi, akateemisesti motivoituneiksi, lahjakkaiksi opiskelijoiksi. Mikä luonnehtisi KTTO:n opiskelijoita paremmin?

Tarvitseeko maailma lisää ekonomisteja?

Ehdottomasti! Voisiko olla suurempaa tarvetta eko – nomisteille, jotka täyttävät median synkillä ennustuksilla finanssikriisistä? Ekonomistit ovat välttämättömyys, perjantai-illan piriste, kun he juovat pörssin muistolle.

Opintovastaava Henri Virtanen

Kuka olet ja mitä teet?

Heipä hei! Oon Henri ja oon nyt toista vuotta taloustieteellä yrittämässä selvittää jargonin saloja. Toimin tänä vuonna toisena opintovastaavana yhdessä Veikan kanssa!

Oliko pahamaineisen Todenäköisyyslaskenta IIB kurssin siirtäminen vapaaehtoiseksi mielestänne taloustieteen laitokselle sopivaa liberalismia vai paternalistista vallankäyttöä?

“It’s not wrong to be afraid, but you have to fight through fear to overcome it.” – John Legend

Stockpicking vai indeksi?

Tuen itse indeksin kannattavuutta ja tehokkaiden markkinoiden hypoteesia tekemällä huonoja sijoitusvalintoja yrittäessäni harjoittaa stockpickingiä.

Opintovastaava Veikka Karvonen

Kuka olet ja mitä teet?

Moikka, oon Veikka! Opiskelen ekaa vuotta, ja yritän ymmärtää, miten raha pyörittää maailmaa. Siinä sivussa oon Henrin aisapari tämän vuoden opintovastaavana.

Näin lonkalta, mikä on mielestäsi Helsingin yliopiston 2021-2030 strategian heikoin lenkki ja kuinka parantaisit sitä?

Sanoisin, että ulkokultaisuus. Strategia toimisi paremmin positiivisen muutoksen pohjana, jos lähtökohtana olisivat nykyiset ja seuraavan vuosikymmenen suurimmat haasteet Helsingin yliopistossa.

Jos kirjoittaisit kirjan, mistä se kertoisi?

Se kertoisi siitä, miten järjettömästi maailman resurssit jakautuvat, jos näkökulmana on globaalin hyvinvoinnin optimointi.

Yrityssuhde- ja työelämävastaava Antti Ahtiainen

Kuka olet ja mitä teet?

Olen Antti, 3. vuoden opiskelija ja vastaan tämän vuoden hallituksessa yrityssuhteista sekä työelämään liittyvistä asioista yhdessä Cesilian kanssa.

KTTO:n opiskelijoiden pöhinäindeksi vaikuttaa olevan selvästi alle kauppatieteellisten alojen. Pitäisikö asialle tehdä jotain?

Alkuvuosi on osoittanut, että KTTO:lla on kunnon pöhinä päällä. Käymme tällä hetkellä keskustelua useiden eri yritysten sekä organisaatioiden kanssa. Myös muut hallituksen jäsenet ovat olleet aktiivisia jo alkuvuodesta, joten pöhinäindeksimme on jyrkässä kasvussa!

Kuinka monta Olli Rehnin teosta omistat?

Meinasin sanoa jo, että nolla, mutta sitten huomasin Olli Rehnin säteilevät kasvot kirjahyllyssäni. Vastaukseni on siis yksi.

Yrityssuhde- ja työelämävastaava Cesilia Kivelä

Kuka olet ja mitä teet?

Moi! Olen Cesilia, kolmannen vuoden opiskelija ja toinen tämän vuoden yrityssuhde- ja työelämävastaavista.

Analysoi taloustieteen opiskelijoiden kysynnän ja tarjonnan tasapainoa työmarkkinoilla eksogeenisen tuotantoshokin koittaessa, kun elastisuudet oletetaan edellisen kymmenen vuoden keskiarvoksi.

Huhu kertoo, että taloustieteen opiskelijoille on markkinoilla paljon kysyntää, joten uskoisin että taloustieteilijöille riittää jatkossakin vientiä.

Suosikkitaloustieteilijäsi?

Tänäkin vuonna tämä titteli menee Yanis Varoufakisille!

Tapahtumavastaava Ella Häsä

Kuka olet ja mitä teet?

Olen Ella, tämä syksyn fuksi ja lähdin mukaan hallitukseen jotta meidän vauhdikas fuksiviikkomme saisi jatkoa vielä ainakin ensi vuoden ajan. Suunnittelen siis yhdessä Hennan kanssa KTTO:n opiskelijoille tapahtumia jotka sitten toteutetaan yhteistyössä muun hallituksen kanssa.

Mihin korona-aikana KTTO tarvitsee kahta tapahtumavastaavaa?

Meitä on kaksi, jotta toinen voi vähän rajoittaa toisen hulluimpia ideoita eikä kuluteta KTTO:n rajallista budjettia pelkkiin sitsikoristeisiin. Saatte itse päätellä kumpi on kumpi.

Mikä on suosikki taloustieteellinen mallisi / kaavasi? (ns. spirit animal, mutta matemaattinen malli).

Taylorin sääntö. Perustelu: Olen tyhmä fuksi, en tiedä muita.

Tapahtumavastaava Henna Ahonen

Kuka olet ja mitä teet?

Moi! Olen Henna, tällä hetkellä toisen vuoden opiskelija ja hoidan hallituksessa tapahtumavastaavan pestiä yhdessä Ellan kanssa. Tavoitteenamme on järjestää mahdollisimman monipuolisesti tapahtumia KTTO-laisille.

Kuvaile unelmiesi Vappu.

Vappu on itselleni, kuten myös monille muille opiskelijoille vuoden tärkein juhla ja näin ollen siihen liittyy usein suuria odotuksia sekä stressiä. Itselleni unohtumattomimpia kokemuksia ovat kuitenkin sellaiset, jolloin liian tarkkoja suunnitelmia ei ole luotu vaan ilta voi viedä mihin vain ja näin ollen extempore ideat olisivat suuressa roolissa myös unelmieni Vapun kohdalla.

Paras opiskelijakokemus?

Kuten jo edellisen kysymyksen kohdalla kerroin, Vappu on erittäin lähellä sydäntäni ja sen takia myös paras opiskelijakokemukseni liittyy Vappuun. En ole vielä yliopiston aikana päässyt kokemaan yhtäkään “normiajan” Vappua, mutta todellisina Vapun rakastajina ei koronakaan voinut pilata Vapun tunnelmaa vaan jo fukseina pyrimme ottamaan siitä kaiken ilon irti.

Urheiluvastaava Tommi Laitinen

Kuka olet ja mitä teet?

Moi! Olen Tommi, toisen vuoden opiskelija ja ensimmäistä vuotta hallituksessa. Vastuullani on urheilutapahtumien järjestäminen jäsenille.

Onko KTTO voittoa tavoitteleva järjestö?

Tähän pitäisi varmaan vastata jotain poliittisesti korrektia… KTTO:lle suurin voitto on jäsenten hyvinvointi.

Suhteeesi Kapitaaliin?

Paras aamukahvi on Kapitaalin ääressä nautittu aamukahvi.

Vuosijuhlavastaava Emilia Manninen

Kuka olet ja mitä teet?

Moikka! Oon Emilia, ensimmäistä vuotta hallituksessa, toista yliopistolla. Hallitushommiin lähdin tuutoroinnin kautta ja tehtävänäni on järjestää vuodelle 2022 upeat vuosijuhlat!

Vuosijuhlat saavat yllättäen käytännössä rajattoman budjetin. Mikä on ensimmäinen hankintasi ja miksi se on Juha Tervalaa esittävä jääveistos?

KTTO on vuosi toisensa perään näyttänyt tyyliä ja hienostuneisuutta vuosijuhlillaan ja tämä on missioni tällekin vuodelle. Ensimmäinen kysymys olikin: miten voisimme erottua massasta tänä vuonna, mikä olisi se kirsikka kakun ja piste i:n päällä? Tähänhän on vain yksi oikea vastaus – Juha Tervalaa esittävä, hienostuneen hillitty, mutta kuitenkin mallinsa mukaisesti mahtava jääveistos.

Helsingin yliopisto on huippuyliopisto?

Tähän saisi pitkän ja hyvinkin lähderikkaan vastauksen, mutta sanon vain lyhyesti: kyllä, sillä eihän KTTO missään muualla olisi.

Yhdenvertaisuus- ja ympäristövastaava Märt Vesinurm

Kuka olet ja mitä teet?

Moikka! Olen Märt, neljännen vuoden taloustieteen opiskelija ja hallituksen yhdenvertaisuus- ja ympäristövastaava, jonka unelma on joku päivä päästä todari2a läpi.

Miten kommentoit virassasi sitä, että Arkku (opiskelijoiden tila Economicumilla) on sekä ympäristöltään elinkelvoton, että seinätaiteeltaan vähintäänkin kyseenalainen?

Silti huomattavasti parempi, kuin Zoomin breakout-roomit.

Stockpicking vai indeksi?

Stockpicking on hauska harrastus, mutta en ole itse vielä kertaakaan voittanut indeksiä, joten en voi suositella.

Alumni- ja hyvinvointivastaava Eetu Mänttäri

Kuka olet ja mitä teet?

Terve! Olen Eetu, ja toimin tänä vuonna linkkinä ktto:n ja alumnien välillä. Lisäksi pyrin pitämään huolta hallituksen hyvinvoinnista.

Huhu kertoo, että jo puheenjohtajakaudellasi pistäydyit töissä yksityisellä sektorilla. Nyt olet takaisin järjestötoiminnassa. Mitä KTTO:n jäsenten pitäisi ajatella tälläisestä politiikan pyöröovesta?

Tarkkasilmäinen toimittaja on tosiaankin tehnyt kotitehtävänsä. Menestyksekkään puheenjohtajakauteni jälkeen minulla on ollut intressejä myös yksityisellä sektorilla. Pitäisin tätä kuitenkin ns. erillistoimintana, johon olen silkasta olosuhteiden pakosta ajautunut. Minkäänlaisia eturistiriitoja ei siis ole. Arvoisat KTTO:n jäsenet voivat olla varmoja siitä, etteivät aiemmat lojaliteettini missään tapauksessa vaikuta KTTO:lla tulevaisuudessa järjestettävien tarjouskilpailujen tuloksiin.

Mielipiteesi modernista rahateoriasta (MMT)?

Kyseessähän on varsin kutkuttava teoria, mutten tiedä miten hyvin sen opit soveltuisivat laajalle yhteisvaluutta-alueelle. Ehdottaisinkin siis, että KTTO suorittaisi oman empiirisen kenttäkokeilussa lainaamalla Kannunvalajilta suuren kasan rahaa ja maksamalla summan takaisin Economicumin kellarissa itse painetuilla euroseteleillä. Rohkenenkin ennustaa, että tällainen mikrotason MMT-sovellutus voisi korjata ongelmia niin tarjonta- kuin kysyntäpuolellakin.

Jatka keskustelua:

Ekonomistina Eiffelin alla

Artikkeli | TEKSTI & KUVA Outi Jurvanen

Viime keväänä yliopiston sähköpostiini kolahti meili otsikolla ”Harjoittelupaikkoja OECD:llä”. Viestissä mainostettiin tuottavuuslautakunnan, yritystukien tutkimusjaoston ja talouspolitiikan arviointineuvoston, sekä OECD:n yhteistä tutkimushanketta, johon haettiin kahta graduntekijää yhdeksäksi kuukaudeksi. Tutkijan urasta kiinnostuneena sekä graduaihetta vailla olevana päätin hakea paikkaa. Ilmoituksessa ei ollut täsmennetty paikkakuntaa, mutta korona-ajan etäilyyn tottuneena olin varma, että työ olisi etätyötä Helsingissä. Työhaastattelu alkoi kuitenkin sanoilla: ”Meidän ilmoituksemme oli tosiaan vähän epätäsmällinen, mutta tämä työ on tosiaan Pariisissa.” Jo seuraavana päivänä sain puhelun ”Olit paras hakija, olethan varmasti valmis muuttamaan Pariisiin?” Vastasin empimättä myöntävästi. Näin tulin tehneeksi yhdessä vuorokaudessa päätöksen uuteen maahan muuttamisesta ja pian pyöräilinkin työmatkoja Eiffel-tornin ohi.

Uuteen maahan muuttaminen, sekä töiden aloittaminen isossa kansainvälisessä järjestössä jännittivät minua paljon. Pelkäsin, että en korona-aikaan tutustuisi lainkaan uusiin ihmisiin, ja koko vuosi olisi pelkkää yksinäistä puurtamista. Onneksi odotukseni osoittautuivat vääriksi. OECD:llä on kymmeniä kansainvälisiä harjoittelijoita, joille järjestetään yhteisiä kahvitaukoja ja after workeja joka viikko. Lisäksi saan harjoitteluuni Erasmus+ -apurahaa, joten olen päässyt osallistumaan myös Erasmus-bileisiin, kaupunkikierroksille ja matkoille. Menoa ja meininkiä on siis riittänyt, ja yksi kansainvälisen harjoittelun parhaista puolista on ehdottomasti ollut mahdollisuus saada ystäviä ympäri maailmaa.

Työssäni olen päässyt todellakin soveltamaan taloustieteen opinnoissa oppimiani taitoja. Tiimini työskentelee OECD-maiden yritystilastoista aggregoitujen tietokantojen ylläpidon parissa. Työni onkin sisältänyt erittäin paljon STATAlla koodaamista ja alussa yllätyin siitä, miten pitkiä ja monimutkaisia STATAn dofilet voivatkaan olla. Tämän lisäksi olen tehnyt kirjallisuuskatsausta suomalaisten yritysten tuottavuuden kehittymisestä 2000-luvulla, tehnyt muistiinpanoja kansainvälisessä konferenssissa, sekä tietysti analysoinut aineistomme avulla Suomen yritysdynamiikkaa. Jos vielä matikan fuksikursseja käydessä epäilin, tarvitseeko tätä kaikkea matikkaa koskaan mihinkään, ovat opitut taidot osoittautuneet nyt korvaamattomiksi. Olen pähkäillyt erilaisten taloudellisten indikaattorien matemaattisia ominaisuuksia, käynyt läpi makromalleja, sekä palauttanut mieleen käänteismatriisien toimintaa. Toisaalta myös talouspolitiikan ymmärtäminen on ollut työssäni tärkeää. Kaiken opiskelun jälkeen on ollut hienoa päästä työskentelemään “oikean elämän” ongelmien parissa, ja oikeasti analysoida Suomen taloutta. Toisaalta uusien asioiden omaksuminen uuteen maahan sopeutumisen ohella on vienyt välillä myös paljon energiaa, ja iltaisin uni on maittanut hyvin.

Varsinaisten töiden lisäksi on ollut tietysti jännittävää päästä näkemään kansainvälisen järjestön toiminnan arkea. Työelämä täällä eroaa Suomesta monin tavoin. Ranskassa työpäivä alkaa usein vasta yhdeksän jälkeen ja lounastauolla nautiskellaan ruuasta pitkään, mutta monet myös tekevät pitkää työpäivää aina myöhään iltaan asti. Toisin kuin Suomessa valtiolla työskennellessä, meillä ei myöskään ole kellokortteja tai varsinaisia työaikoja, vaan tärkeintä on työn edistyminen. OECD:n viralliset kielet ovat ranska ja englanti, mutta olen tähän mennessä puhunut ranskaa pelkästään työpaikan ruokalassa. Lisäksi olen osallistunut muutamaan konferenssiin, jossa ranskankielisten maiden edustajat ovat päättäneet pitää puheenvuoronsa ranskaksi. OECD:n – tai ranskalaisittain OCDE:n päämajan päärakennus on upea chateau, jonka paikalla on aiemmin sijainnut Marie Antoinetten linna. Oma työpisteeni sijaitsee kuitenkin lisärakennuksessa, joka on kuin mikä tahansa harmaa konttori. Niinpä kansainvälisessä organisaatiossa työskentelystä muistuttavat lähinnä tiukat turvajärjestelyt – esimerkiksi turvaovien läpi kulkeminen vaati opettelua.

Vaikka päädyin harjoitteluun Pariisiin puoliksi vahingossa, lähtisin tänne ehdottomasti myös uudestaan. Kaiken kaikkiaan voin suositella ulkomaan harjoittelua kaikille, jotka haluavat kokea pienen maisemanvaihdoksen, kansainvälistyä, sekä kartuttaa työkokemusta.

Jatka keskustelua:

Pääomainen uudistaa vaalijärjestelmää

Aluevaalit olivat floppi. Alle puolet äänioikeutetuista käytti oikeuttaan. Demokraattisessa järjestelmässä kansalta saatavan mandaatin hiipuminen on hälyttävää. Tämän vuoksi Pääomainen on valmistellut uuden poliittisen ohjelman, joka motivoi äänestäjiä ja tehostaa julkisen sektorin toimintaa.

Syyt aluevaalien heikkoon osanottoon olivat selvät: Ihmiset eivät ymmärtäneet mistä oli tarkoitus äänestää ja  eivät olleet motivoituneita vaikuttamaan. Hyvinvointialueiden ja niiden toimintaa säätelevien aluevaltuustojen konsepti oli liian abstrakti, ja valtuutettujen vallan rajat jäivät epäselviksi.

Ongelmalle on onneksi selkeä ja looginen ratkaisu. Vaalien määrää täytyy lisätä. Pirstaloimalla hallintoa yhä pienempiin ja pienempiin poliittisesti valittuihin yksiköihin, saataisiin Suomeen äärimmäisen erikoistuneita päätäntäelimiä. Jo yksinkertainen mikrotalousteoria sanelee, että kilpailun lisääminen ja erikoistuminen parantavat hyvinvointia. Pilkkomalla hallintoa useampiin eri tasoihin, joilla ei kuitenkaan ole verotusoikeutta tai vaikutusvaltaa omaan budjettiinsa, äänestäjät viimein käsittävät jokaisen aluevaalin merkityksen.

Alla on muutamia uusia hallintojärjestelmiä, joita Pääomainen suosittelee otettavaksi käyttöön: 

Oikeudenmukaisuusalueet

Turhauttaako sinuakin, ettei jokaisessa pitäjässä ole omaa käräjäoikeutta? Alueille kuuluu oikeus päättää omasta oikeusturvastaan. Suomi pitäisi siksi jakaa hajautettuihin oikeudenmukaisuusalueisiin. Alueiden oikeusvaltuutetut voisivat päättää, miten lainsäädännön toimeenpano järjestetään heidän alueellaan mahdollisimman hyvin. Kunta- ja aluevaaleissa on käynyt ilmi, että useat ehdokkaat ovat jo olleet tekemisissä oikeusviranomaisten kanssa, joten valtuustoihin saataisiin mukaan tärkeää käytännön kokemusta.

Alla on muutamia sloganehdotuksia puolueille:

”Oikeustakuu – jokaisen käräjät pystyyn kolmessa päivässä”

”Oikeusturva kuuluu kaikille”

“Hovioikeus on lähipalvelu!”

”Äänestäkää bensan hinnan korottajat pois vallasta!”

Maanpuolustusalueet

Geopoliittisten jännitteiden kiristyessä jokaisella täytyy olla vaikuttamismahdollisuus omaan turvallisuuteensa. On myös tärkeää, että kaikki mahdollinen julkinen toiminta on kietoutunut poliitikkojen valintoihin. Rajaamalla puolustusvoimien hallinnon omaksi vaaliksi, äänestäjillä on jälleen kerran parempi käsitys siitä, mihin eri vaaleissa vaikutetaan. Maanpuolustus on myös tunnetusti julkishyödyke, joten on vain loogista, että sen tuotantoon ohjataan enemmän julkista valtaa.

Puolueiden lähettämiä sloganeita:

”Varuskunta – joka kuntaan”

”Puolustus, se kotimainen”

”Äänestäkää bensan hinnan korottajat pois vallasta!”

Veroalueet

Kuten muissakin alueellisissa vaaleissa, äänestäjillä ei ole valtaa vaikuttaa verotukseen tai alueiden budjetteihin. Itse veroasteeseen voi vaikuttaa perinteiseen tapaan kunta- ja eduskuntavaaleissa. Veroaluevaaleissa sen sijaan äänestetään aluevaltuustojen jäsenistä, jotka määrittävät kuinka verot lopulta kerätään. Ideana on, että kun kansalaiset itse määrittelevät verokarhunsa, on verojen maksaminen mielekkäämpää.

Pääomaisen tietoon tulleita sloganeita vaaleihin:

”Enemmän veroja, vähemmän hallintoa.”

”Maalaisjärkeä veronkantoon”

”Äänestäkää bensan hinnan korottajat pois vallasta!”

Tämän lisäksi Pääomainen ehdottaa, että Suomi jaetaan kulttuurialueiksi, liikennealueiksi ja koulutusalueiksi. Kokonaisuuden hallintaa varten tarvitaan myös alue–aluevaalit. Kun nämä aikaisemmin kuntien vastuulla olleet alat leviävät ympäri Suomea, kuntavaaleissa pettyneet naapurit ja tuttavat viimein löytävät itselleen jonkin viran. Näin voitaisiin myös varmistaa, että aikaisemmin starttirahaan tukeutuneet poliitikot varmasti löytävät suojatyöpaikan jostain byrokratian kätköistä.

Lisäksi Pääomainen ehdottaa, että perustetaan uusi ministerin virka. Aluehallintoministeri vastaisi valtuustojen kokonaisuuden hallinnoinnin kokonaisuudesta.

Jatka keskustelua: