Kevät on jo tehnyt jonkin aikaa tuloaan ja ulkoilma kutsuu ihmisiä liikkumaan. KTTO:laiset ovat jo päässeet muutamaan otteeseen tapaamaan toisiaan liikkumisen merkeissä ja runsaasti lisää on luvassa! Olen Tommi, toisen vuoden opiskelija ja toimin tänä vuonna urheiluvastaavana. Osa perinteisistä liikuntatapahtumista on loistanut poissaolollaan viime vuosina, mutta tänä vuonna luvassa on runsaasti erilaisia tapahtumia.
Vuosi aloitettiin kyykällä, jota harjoiteltiin ensin omassa porukassa, minkä jälkeen suunnattiin Tampereelle MM-kisoihin. Menestys oli joukkueiden välillä vaihtelevaa, mutta KTTO:laiset osoittivat loistavaa yhteishenkeä tukemalla jatkopeleihin edenneitä. Monelle pelurille kyseiset kisat olivat ensimmäiset MM-kisat, joten ensi vuonna Tampereelle tulee matkaamaan hieman karaistuneempi porukka tavoittelemaan voittoa.
Kevään ja kesän lähestyessä ulkona liikkumisen mahdollisuuden paranevat huomattavasti. Kannun perinteinen 5&10 juostaan jälleen toukokuussa, missä KTTO:laisilla on suuri vastuu Valtsikan urheilullisimman ainejärjestön tittelin säilyttämisessä. Viime vuosina ainejärjestömme on saavuttanut erinomaisia tuloksia kerätessä kilometrejä, joten eiköhän jatketa samaa trendiä.
Viime vuonna monet olivat paikalla todistamassa legendaarisen FC KTTO ‘59:n paluuta jalkapallokentille. Valtsikan turnauksen menestyksekkäät esitykset ovat vain kasvattaneet voitonnälkää ja katseet siirtyvät myös Unisportin sarjaa, joka pelataan huhti-toukokuun vaihteessa. Jalkapallotoimintaa on tarkoitus myös jatkaa syksyllä kesälomien jälkeen erilaisten turnausten ja sarjojen parissa. Joukkueeseen otetaan jatkuvasti lisää pelaajia mukaan, joten ole rohkeasti yhteydessä. Peleihin kaivataan myös kannustusta, eli vaikkei pelaaminen innostaisi, olet tervetullut paikalle.
Muutamat aktiivit pääsivät nauttimaan myös KTTO Frisbeegolf Clubin muutamista pelailuista viime syksynä. Frisbeegolf tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden ulkoilla rennoissa merkeissä muiden KTTO:laisten kanssa. Toimintaa jatketaan tänäkin kesänä pelien pääpainon ollessa Helsingin radoilla. Aika siis kaivaa kiekot kaapin pohjalta ja suunnata ulos reippailemaan rennoissa merkeissä.
Syksyllä on tarkoitus kääntää katseita kohti ensi talven kyykän MM-kisoja. Tänä vuonna valmistautumista tulee oman näkemykseni mukaan parantaa, joten syksyllä on luvassa kyykkää niin vanhemmille opiskelijoille kuin aloittaville fukseillekin.
Saavuin helmikuun alussa vaihto-oppilaaksi Barcelonaan opiskelemaan maisterivaiheen valinnaisia kursseja ja täytyy sanoa, että olen siitä lähtien ollut joka päivä erittäin positiivisesti yllättynyt kaupungin ainutlaatuisesta historiasta ja ihanista elämyksistä! Koska en ollut aiemmin käynyt Barcelonassa, ja ylipäätään Katalonian historia ja kulttuuri oli itselleni melko vierasta, on ollut aivan huikeaa tutustua kaupunkiin. Barcelona on suunnattoman monipuolinen paikka: täällä on kovin erilaisia kaupunginosia, lukematon määrä tapas-ravintoloita sekä söpöjä kuppiloita ja vintage-kauppoja. Yksi parhaista asioista Barcelonassa on kaupunkielämän lisäksi upea ranta, jota meren lähellä varttuneena arvostan paljon. Ranta tarjoaa kauniit lenkkimaisemat ja siellä voi pelata ystävien kanssa lentopalloa ja käydä aamu-uinnilla ennen luentoja.
Voisin kertoa kaupungin parhaista puolista ja tapahtumista vaikka kuinka, mutta jos vähän opiskelustakin. Opiskelen University of Barcelonassa, jossa suoritan valinnaisia maisterikursseja taloustieteen laitoksella. Kurssitarjonta englanninkielisille kursseille on melko kattava, ja löysinkin itselleni mieluisia taloushistorian sekä EU-politiikan kursseja. Opinnot verrattuna Helsingin yliopiston kursseihin ja käytäntöihin ovat hieman erilaisia, ja kursseilla ollaan jokseenkin joustavampia esimerkiksi palautusten ja läsnäolon suhteen. Erasmus-apurahan saamiseksi vaihdossa on kuitenkin suoritettava 5 opintopistettä vaihtokuukautta kohti, eli opiskeluun on varattava myös aikaa.
Erasmus-vaihtohaku järjestetään kaksi kertaa vuodessa, ja ehdinkin juuri ja juuri hakea vielä Euroopan kohteisiin viime syksyn täydennyshaussa, kun olin saanut kuulla että Australian vaihtoni peruttiin pandemian vuoksi. Sen takia Barcelona vaihtokohteena olikin hyvin spontaani ja lähdin vaihtoon aika lailla ilman mitään odotuksia, etenkin kun alkuvuonna koronatilanne oli Suomessakin vallitseva. Hieman kyllä huolestutti, että vaihdossa olisi huomattavasti rajoituksia, mutta onneksi elämä täällä on ollut aika huoletonta sen suhteen.
Ainut asia mikä koronan lisäksi lähdössä mietitytti oli espanjan kieli, jota en ollut aiemmin opiskellut (jos siis Money Heistin katsomista ei lasketa). Barcelona on kuitenkin yksi Espanjan kansainvälisimmistä kaupungeista ja, varsinkin kun käy ulkona istumassa iltaa, ravintolasanaston oppii nopeasti. Toki välillä myös ranskan kieli on auttanut eri tekstien ja ohjeistusten ymmärryksessä.
Vaihto-oppilaille on järjestetty erittäin aktiivisesti erilaista tapahtumaa ja tähän mennessä vaihdon kohokohtia on ollut Ranskan Pyreneiden laskettelumatka, Sitgesin karnevaali, vaellusreissut ja lukuisat tapas-illat! Täällä myös FC Barcelona on suuri ilmiö ja etenkin paikallinen fanikulttuuri on hauskaa seurattavaa, sillä se on aivan eri tasoa mitä Suomessa (vaikka tietenkään mikään ei Suomen torille-meininkiä päihitä). Kaiken kaikkiaan Espanja on erittäin eloisa maa, ja maan sisällä on helppoa ja hupaisaa matkustella. Myös esimerkiksi Marokko, Portugali ja Ranska ovat kätevien kulkuyhteyksien varrella.
Itse innostuin vaihtoon lähtemisen ajatuksesta jo heti kandisyksyn alusta lähtien ja onneksi nyt tänä keväänä pienen odotuksen jälkeen (neljäs kerta toden sanoo) lähtö onnistui. Sen vuoksi arvostan tätä vaihtokokemusta erityisesti! Voin todella suositella joka ikiselle opiskelijavaihtoa. Ulkomailla opiskelu ja eläminen on tavattoman ainutlaatuinen ja avartava kokemus, jossa oppii paljon sekä eri kulttuureista että itsestään.
Jos herää kysyttävää vaihtoon hakemisesta, Erasmus-vaihdosta ylipäätään tai kaipaa suosituksia ja Barcelonan matkavinkkejä (erityisesti brunssi- ja tapas-paikoista löytyy pitkä lista) niin totta ihmeessä ole yhteydessä, vastaan kaikkeen tosi mielelläni! 🙂
Kapitaalin toimittaja dokumentoi kanditutkielmansa kirjoittamisprosessia kevään ajan. Kapitaali julkaisee tämän sensuroimattoman asiakirjan yksinoikeudella.
20.1. Viesti tulevaisuudesta: Joululomalla uhosin hoitavani kandin helmikuun loppuun mennessä. Uskoin aidosti aloittavani kesäloman hyvissä ajoin ennen pääsiäistä. Spoiler alert: Näin ei tapahtunut. Hyvä kun sain edes tiedonhaun MOOC:n valmiiksi ennen deadlinea.
26.1.
Tänään oli ensimmäinen kahdesta kandiryhmän tapaamisesta. Olin yllättynyt siitä, että aihe täytyi jo tietää tai keksiä seuraavan viikon kuluessa. Ohjaaja kyseli vuorollaan aiheemme ja antoi lyhyet kommentit niistä. Omalta osaltani jäädyin samalla hetkellä, kun olisi pitänyt kertoa aihe ryhmälle. Ketään tuskin kiinnosti, mutta tilanne ei kasvata luottamustani seminaariesitystä kohtaan.
Kirjallisuuskatsaukseni kohdistuu niinkin räiskyvään, seksikkääseen ja tunteita herättävään aiheeseen kuin “Harmaan talouden estimointimenetelmät EU-alueella ja Suomessa.” Kukapa ei malttaisi paneutua kansantalouden tilinpidon yksityiskohtiin.
30.1. Päivittäinen opiskelurituaalini alkaa kuten muinakin päivinä: Jodelin avaamisella.
Tämän jälkeen lueskelen artikkeleita ja suunnittelen tutkielman rakennetta. Alan jo huomata, etten ole tottunut mihinkään kirjoitusprosessin vaiheista. Kandin runkokursseilla ei ole harjoiteltu kuinka tutkimuksia tulisi todellisuudessa lukea, enkä ole harjaantunut tunnistamaan, mikä teksteissä todellisuudessa on tärkeää. Väistän lopulta ongelmaa kirjoittamalla luvun verran tilastollisesta mallista, jota voi tuttuun ja turvalliseen tapaan analysoida.
5.2. Kaipaan matikan kotitehtäviä. En siksi, että olisin nauttinut pään hakkaamisesta seinään todennäköisyyslaskennan kursseilla, vaan siksi että laskarit todella jaksottavat arkea. Viime periodissa tiesin, että tehtävien täytyy olla valmiina keskiviikkoisin ja uudet aloitetaan perjantaisin. Vaikka teen kandin eteen töitä, en saa jokaviikkoista endorfiiniryöppyä viikon lopuksi, kun ratkaisujen arvioinnit ilmestyvät Moodleen
Tällä hetkellä olen tuuliajolla. Tiedän, että olen etsinyt tietoa ja jopa kirjoittanut muutaman sivun, mutta edistystä on vaikea hahmottaa. Epävarmuus kannustaa prokastinoimaan.
15.2. Syksyllä uhosin vääntäväni kandini kuukaudessa valmiiksi. ”Kuinka vaikeaa on muka saada 20 sivua tekstiä kasaan parissa viikossa?” Vaikeampaa kuin luulin.
28.2. Note to self: Lisää lähteet väitteiden perään jatkossa heti. Ei ole mitään turhauttavampaa kuin miettiä kuukautta myöhemmin, että mihin Menneisyys-Juhon luvut oikein perustuvat. Tiedän itsevarmasti miettineeni ”Kyllä mä tämän vielä muistan, parempi jatkaa kirjoittamista nyt kun kulkee”. En muista enää muuta kuin tuon ajatuksen. Tänään kirjoittaminen ei kulkenut sillä ensimmäiset pari tuntia kuluivat turhauttavasti lähteiden uudelleenmetsästämiseen kandikansion syövereistä.
1.3. Eilen huomasin että tärkein artikkelini, jonka pohjalle olen rakentanut teoreettisen pohdiskelun, on itse asiassa kritisoitu maanrakoon. Tutkielman valmistumisen suunta on negatiivinen: päädyn poistamaan kolme sivua tekstiä.
4.3. Väsyttää niin paljon. Artikkeleita on todella vaikea lukea väsyneenä.
13.3. Pitäisi varata ohjausaika, mutta en haluaisi näyttää keskeneräistä kyhäelmääni kenellekään. Laitan muistutuksen: palaa palata asiaan huomenna. Jotta tuntisin tekeväni edes jotain, suoritan tiedonhaun MOOC:in osioita.
14.3. Muistutus soi, mutta kandi on yhtä heikko tekele kuin eilenkin. Varmaankin koska en tehnyt sen eteen mitään. Laitan uuden muistutuksen huomiselle.
15.3. Saankin tietää, että tapaamisessa vain kysytään ohjaajalta kandiin liittyviä kysymyksiä. Varaan ajan seuraavalle viikolle.
20.3. Kirjoittaminen on viimein alkanut sujumaan. Turns out tiedonhaun taidoista on oikeasti hyötyä tietoa etsittäessä. Boolen logiikan ja uusien hakutermien myötä löysin viimein mielekkäitä artikkeleita joihin nojautua.
22.3. Ohjaustapaaminen. Käytän tuntini kyselemällä asioita, joihin tavallaan tiedän vastauksen. Varmistan useita itsestäänselvyyksiä, mikä saa minut kokemaan häpeää, mutta better safe than sorry. ”Ei Juho, poliittisia muistioita ei kannata käyttää lähteinä.”
Merkittävin kysymykseni kuuluu: ”niin, ööh, mikä se seminaariesitys oikeastaan on?”. Ohjaaja näyttää hieman hämmentyneeltä, joten lisään ”Meidän kursseilla ei oo siis vielä ollut mitään esiintymiseen liittyvääkään. Tää on eka kerta.” Onnekseni saan kattavan ohjeistuksen siitä, mitä toukokuussa tulisi esittää. Käytännössä seminaariesitys on kehnompi versio oikean artikkelin esittelemisestä. Alkuun tulee hieman motivaatiota ja tutkimuskysymys. Tätä seuraa kirjallisuuden nopea katsaus, vaihe joka on vaivaannuttava, sillä käytännössä kandit ovat kirjallisuuskatsauksia. Tätä seuraa itse aiheen käsittely ja pikaiset loppukaneetit.
En osaa tässä vaiheessa arvioida, haluanko höpöttää aiheestani kaksi minuuttia vai tunnin. 20 minuuttia on kuitenkin tavoiteaika.
27.3. Kopioin kandini Latexiin. Työ näyttää välittömästi uskottavammalta.
Note to self: Overleaf on paljon helpompaa käyttää kuin luulin. Välttelin latomista aivan turhaan kaikki nämä vuodet.
5.4. Tajusin tänään, että kandipäiväkirjan deadline Kapitaaliin on pian. Tulevien viikkojen tavoitteena on saada kandi valmiiksi ennen päiväkirjaa. Muuten loppu menee (vielä enemmän) autofiktioksi.
6.4. FUNFUNFUN. Olin olettanut, että viimeinen lukuni – empiirisiä tuloksia käsittelevä osio – on nopea ja suhteellisen suoraviivainen analyysi muutamasta taulukosta. Nyt huomaan, että dataa jota kuvittelin analysoivani, EI OLE SAATAVILLA.
Note to self: Älä oleta. Tarkista.
2. Note to self : Fuck Latexin taulukkojen käsittely.
7.4. Shoutout eräälle tutkijalle, joka kuittaa saamansa estimaatit tekstillä ”Own calculations in January.” Tiedettä parhaimmillaan.
11.4. Tutkielmaprosessi on hämmentävä. Se jäytää takaraivossa lähes tauotta. Välillä äänekkäämmin, välillä hiljempaa. Lähes aina kun lopetan jonkun muun askareen, alan miettiä mitä tutkielmaan tulisi vielä lisätä.
Enkä myöskään kykene olemaan kertomatta muille ihmisille missä vaiheessa tutkielmaa olen, mitä teen juuri nyt, ja miten se on sujunut. Viimeistään kun alan paasaamaan kansantalouden tilinpidon eri tilien tasapainottamiseen käytettävistä menetelmistä, muut toteuttavat keskusteluille hätäjarrutuksen ja U-käännöksen muihin aiheisiin.
12.4. Päiväkirja menee painoon ennen kuin tutkielma todellisuudessa palautetaan, joten sovitaan, että sain vitosen.
Vuosi sitten julkaistussa Kapitaalissa tällä samaisella palstalla todettiin:
”Pandemia vaatii kaikilta kärsivällisyyttä, mutta odotus palkitaan: KTTO:n toiminta palaa pandemian hellittäessä normaaliin päiväjärjestykseen, eikä perinteisiä tapahtumia ole silloinkaan unohdettu.”
Pandemia kuritti maailmaa lähes koko vuoden 2021, eikä vuodenvaihde tuonut ainakaan heti helpotusta tilanteeseen. Vaikka epävarmuus varjostaa tulevaisuutta, suhtaudun kuitenkin optimistisesti tulevaan.
Paluu normaaliin päiväjärjestykseen on edessä. Tulevan vuoden suurimpana haasteena ja toisaalta myös tavoitteena on jatkuvuuden varmistaminen. Kahden hajonaisen toimivuoden takia isolla osalla opiskelijoista ei ole kokemusta järjestömme perinteisistä tapahtumista ja kosketus opiskelijakulttuuriin on jäänyt vajaavaiseksi.
KTTO:n hallitus vuodelle 2022 koostuu niin vanhemmista opiskelijoista kuin myös korona-aikana opintonsa aloittaneista. Uskon, että tällä kokoonpanolla pystymme pitämään perinteet yllä, mutta myös kehittämään toimintaamme.
Viime vuosien aikana järjestömme jäsenmäärä on kasvanut ja muuttunut myös rakenteeltaan. Yhtenä tärkeänä tehtävänämme on mukautua näihin muutoksiin. Hallitus kuulee mielellään jäsenistön toiveita ja kehitysideoita toimintaan liittyen.
Vaikka jouduimme sinnittelemään läpi pimeän talven ilman tapahtumia, pilkottaa kuitenkin tunnelin päässä jo hitusen valoa. Mikäli tilanne pysyy vakaana, pääsevät korona-ajan fuksit vihdoin maaliskuussa tutustumaan tuohon mystiseksi paikaksi muodostuneeseen Kuppalaan (myös vanhemmat tieteenharjoittajat pääsevät muistelemaan Kuppalassa vietettyjä villejä vuosia).
Tapahtumakalenteri näyttääkin jo lupaavan kiireiseltä tulevalle keväälle. Tulossa on yhteistapahtumia niin valtsikalaisten ystävien kuin myös kauempaa saapuvien vieraiden kanssa. Myös kansislaisten kesken päästään juhlimaan!
On vaikea nimetä osa-aluetta, johon pandemia ei olisi vaikuttanut negatiivisesti. Myös järjestömme yrityssuhdetoimintaa se on vaikeuttanut. Uuteen vuoteen lähdetään kuitenkin täynnä intoa. Tulevana vuonna pyrimme säilyttämään aiemmin solmittuja yhteistyösopimuksia, sekä myös kehittämään ja laajentamaan yhteistyötä eri tahoihin. Excursioita pyritään järjestämään jäsenistöllemme kiinnostaviin paikkoihin ja työelämätoimintaa pyritään aktivoimaan entisestään. Jo useana vuonna järjestetty Career Starter on tarkoitus järjestää myös vuonna 2022.
Tulevana vuonna pyrimme myös jatkamaan KTTO:n aktiivista urheilutoimintaa. Viime vuonna ehdittiin moneen: pelaamaan kyykkää, jalkapalloa ja frisbeegolfia. Titteliä valtsikan urheilullisimpana järjestönä tullaan tavoittelemaan myös tämän vuoden aikana. Maaliskuussa suunnataan Tampereelle kohti kyykän MM-kisoja, josta tietenkään ei lähdetä hakemaan mitään muuta kuin mestaruutta.
Optimistisesta näkökulmasta huolimatta täytyy meidän edelleen seurata pandemiatilannetta. Toiminnassa tulemme jatkamaan viime vuosien tavalla vastuullista linjaa ja menemme terveys ja turvallisuus edellä. Suunnataan silti odottavin mielin kohti tulevaa vuotta!
Opintovastaavien palsta | Henri Virtanen & Veikka Karvonen
Opintovastaavina toimivat tänä vuonna 2. vuosikurssin opiskelija Henri Virtanen ja 1. vuosikurssin opiskelija Veikka Karvonen. Toivon mukaan suurin opintoihin liittyvä muutos tänä vuonna tulee olemaan siirtyminen etäopetuksesta lähiopetukseen.
Niin kuin valveutuneimmat jo tietävätkin, opintovastaavien tehtävänä on toimia eräänlaisina taloustieteen opiskelijan edunvalvojina opintoasioissa. Pyrimme pitämään tiivistä yhteyttä opetushenkilökuntaan ja korjaamaan opinnoissa ilmeneviä ongelmia yhteistyössä heidän kanssaan. Toimenkuvaan kuuluu myös yhteydenpito kandi- ja maisteriohjelman johtoryhmien opiskelijaedustajiin, jotta opiskelijoiden ääni kuuluisi myös johtoryhmissä.
Opintovastaavien vuosi on vielä alussa, mutta olemme päässeet jo pienimuotoisesti hoitamaan tehtäväämme edunvalvojina. Kolmannen periodin integraalilaskennan kurssin ja Makrotaloustiede I -kurssin luentoja oltiin alustavasti järjestämässä samoina aikoina ja opintovastaavina pääsimme setvimään asian kuntoon. Esimerkiksi tällaisissa asioissa suosittelemme olemaan matalalla kynnyksellä yhteydessä meihin opintovastaaviin, jotta opinnot sujuisivat kaikilla opiskelijoilla mahdollisimman mutkattomasti. Myös vastikään järjestetty opintokysely oli opintovastaavien käsialaa. Tänä vuonna erityisen olennaisen siitä teki se, että siinä kerättiin toiveita uusista taloustieteen valinnaisten kursseista, joita opinto-ohjelma paraikaa uudistaa.
Etäopintojen aikana opiskelijoiden kontakti kanssaopiskelijoihin on jäänyt monella vähäiseksi. Tämä tulee toivottavasti muuttumaan opetuksen siirtyessä takaisin lähiaikaan tämän vuoden aikana. Rohkaisemme opiskelijoita ottamaan tästä kaiken irti ja hyödyntämään opiskelumahdollisuutta Economicumilla.
Vajaaksi jääneen yhteisöllisyyden voivat korjata vain opiskelijat itse, ja nyt siihen on mahdollisuus. Ohimenevät kuulumisten vaihdot ja luennon jälkipuinti opiskelukavereiden kesken eivät ole ajanhukkaa. Ne ovat paitsi olennainen osa oppimista, myös tärkeitä motivaation ja jaksamisen lähteitä opiskeluarjessa.
Lähiaikaan siirtyminen pakottaa muuttamaan opiskelurutiineja taas toisenlaisiksi. Muutos voi kuitenkin olla haastavuudestaan huolimatta kauan kaivattu askel kohti yhteisöllisempää opiskelijaelämää.
Etäaika on kuitenkin jättänyt opiskeluun jälkensä. Pandemian jäljiltä opiskelijoiden yhteys henkilökuntaan on jäänyt jo useammalla vuosikurssilla etäiseksi. Yhteyttä parantaaksemme aiomme järjestää oppiainekahvit, joilla henkilökunta ja opiskelijat pääsevät kasvokkain keskustelemaan sekä opinnoista että kaikesta, mistä keskustelua riittää. Vastaavanlaisia tilaisuuksia tullaan järjestämään myös jatkossa riippuen niiden suosiosta. Tilaisuudesta ilmoitetaan perinteisesti sähköpostilistan kautta.
Pyrimme tänä vuonna parantamaan kaikkea opintoihin liittyvää viestintää. Opiskelijoiden olisi hyvä tietää, mitä kandi- ja maisteriohjelmien johtoryhmissä tapahtuu. Viestintä on viime vuosina hieman takkuillut, mutta uskomme, että tiiviimpi yhteistyö johtoryhmän opiskelijaedustajien kanssa muuttaa asian.
Opiskelijoiden edunvalvonta ei onnistu ilman teiltä opiskelijoilta tulevaa palautetta. Opintovas – taavina yritämme parhaamme kehittääksemme opiskeluolosuhteet mahdollisimman toimiviksi, mutta lopulta suurimmassa asemassa sen suhteen olette lopulta te. Kurssien ilmapiiri, koulutusohjelman yhteisöllisyys ja opiskelukokemus riippuu pitkälti opiskelijoista. Yhdessä voimme tehdä myös opiskelusta paremman kokemuksen kaikille.
Opintovastaavat toivottavat aurinkoista neljättä periodia ja tsemppiä lukuvuoden viimeisiin kursseihin!
Akateemisen Kyykän MM-kilpailut käydään lauantaina 12.3.2022
Tampereen Hervannassa. Ensimmäiset erät alkavat jo aamulla ja finaalit pelataan
iltapäivällä. Luvassa on siis koko päivän kestävä tapahtuma, jonka kruunaavat
jatkot.
Myös KTTO:lla on joukkueita mukana kilpailussa ja osallistujista
löytyy sekä kokeneita konkareita että ensikertalaisia. Yleisöllä on myös suuri
merkitys ja tämän takia kannustan lähtemään mukaan seuraamaan pelejä ja
nauttimaan tapahtuman tunnelmasta.
Tähän juttuun on koottu viime hetken vinkkejä, jotka
auttavat tapahtumaan valmistautumisessa.
1. Pelin perusidea
Pelin ideana on saada kyykät pois pelineliöstä heittämällä
niitä kartuilla. Voittajajoukkue on se, joka on poistanut pelineliöstä eniten
kyykkiä.
2. Pelisanastoa
Heittoneliö
= Neliö, josta heitot suoritetaan.
Pelineliö
= Neliö, jossa ovat ulosheitettävät kyykät.
Akka = Pelineliöön
tai sen eturajalle jäänyt kyykkä.
Pappi = Pelikentän
ulkorajalle yli 10 cm päähän eturajasta jäänyt kyykkä.
Kuokkavieras = Pelineliöiden väliin
ponnahtanut kyykkä.
Pääty = Pelissä pelataan kaksi päätyä,
joiden välissä suoritetaan puoltenvaihto. Päätyyn kuuluu kaksi heittovuoroa
pelaajaa kohden.
3. Ota ainakin nämä mukaan
Säänmukainen varustus, haalarit: Luvassa on pitkä
päivä, joten varaa lämmintä vaatetta. Kyseessä on ulkotapahtuma, joten
vaatetuksella on suuri merkitys. Vaihtosukat ovat voittajan valinta.
Eväät ja nesteet: Myös ravintopuoli tulee olla sekä
kilpailijoilla että kannustajilla kunnossa, joten kannattaa ottaa jotain
syömistä ja juomista mukaan. Kisa-alueella on myös ruokailumahdollisuus. Jotkut
viisaat ovat myös sanoneet, että kaurahiutaleille voi löytyä yllättävää käyttöä
😉
Erittäin hyvää mieltä: Kyykän MM on ainutlaatuinen tapahtuma
ja nyt pääsemme taas vihdoin pidemmän tauon jälkeen kokoamaan joukkueet sekä kannustusjoukot
yhteen ja viettämään unohtumatonta päivää Tampereella.
4. Muita vinkkejä
Tunnelman kohottamiseksi kaiutin voi olla hyvä väline. Pitkän
päivän takia myös akku saattaa loppua puhelimesta, joten varavirtalähde on hyvä
ottaa mukaan.
Jottei nälkä pääse yllättämään jatkokansaa, on suositeltavaa
nauttia ravintoa ennen pitkää yötä.
Toivotan kaikille joukkueille sekä kannustusjoukoille
hurjasti tsemppiä kilpailuihin. Nähdään Tampereella!
On jälleen se aika vuodesta. Eikä kyse ole vain joulusta: nimittäin vuoden neljäs Kapitaali on julkaistu!
Vuoden viimeisen numeron teemana on sijoittaminen. Inflaation ja sijoitusanalyysin lisäksi lehdestä löytyy asiaa niin kryptovaluutoista, huonoista talousjärjestelmistä, täydellisistä opinnäytetöistä kuin myös Vesa Kanniaisen juhlapuhekin.
Jo tutuksi tulleen digiversion lisäksi lehti on saatavilla myös painettuna lehtenä. Printtilehti sisältää myös muutamia artikkeleita, joita ei julkaista digiversiossa: sitä suuremmalla syyllä kannattaa siis tutustua molempiin. Hae siis omasi Economicumilta, Exactumilta, Porthaniasta, Alexandriasta, Tiedekulmasta tai Kaisa-talosta.
Kun astuin eteenne lavalle, tajuntani lävisti ajatus: ”Tämä on pieni askel minulle, mutta suuri askel ihmiskunnalle”. Kaikki muistavat nämä Neil Armstrongin sanat hänen astuessaan kuun kamaralle. Kuinka moni tietää, mitä hän sanoi sitä ennen. Nimittäin Houstonin lennonjohto Texasissa oli kuullut hänen sanovan ”Good Luck Mr Carter”. Myöhemmin häneltä kysyttäessä hän kertoi: ”Ollessani pieni poika pelasimme palloa, joka kuitenkin vieri naapurin ikkunan alle. Sitä hakiessani kuulin, kuinka herra ja rouva Carter riitelivät sisällä. Rouva Carter kiljui: ”Ja sinähän et minulta seksiä saa ennen kuin mies kuussa kävelee”. Siksi Armstrongin sanat ”Good luck Mr Carter”. Traagisinta oli se, etkä kuukävelyn tapahtuessa herra Carter oli jo 90-vuotias.
Tämän hetken maailmassa suuria teemoja
ovat ilmastonmuutos, Kiinan nousu kohden maailmanvaltaa, Euroopan unionin eksistentiaalinen
kriisi, Afganistanin demokratisoitumisen epäonnistuminen, Afrikan synkkä
pysähtyneisyys ja demokraattisen järjestelmän ajautuminen puolustuskannalle
yleisesti mutta yllättäen myös Yhdysvalloissa. Nostan ilmastonmuutoksesta
pöydälle sen oleellisen näkökohdan, kansallisvaltioiden kykenemättömyyden
sitoutua turbokapitalismin sivutuotteena tapahtumassa olevan ilmastonmuutoksen
torjumisen edellyttämään yhteiseen ponnistukseen,
Onko olemassa taloustieteen työkalupakkiin
kuuluvaa välinettä, jolla kaikkia näitä suuren luokan kysymyksiä voisi
analysoida?
Kyllä on: Mancur Olsonin taloustieteellinen tuotanto.
Edesmennyt Mancur Olson oli amerikkalainen
taloustieteilijä. Tuskin teistä monikaan on kuullut hänen nimeään. Kuluneen kesän
aikana minulle avautui tilaisuus lukea hänen kolme kirjaansa ja kaksi artikkeliaan.
Tunsin saaneeni valaistuksen. Sen hengessä kirjoitin Afganistanin pettymyksestä
ja vallan jakamisen ensisijaisuudesta demokraattisessa yhteiskunnassa. Hesari
julkaisi sen liput liehuen.
Kirjoitin analyysin Kiinan ja Venäjän hyvin erisuuntaisesta talouskehityksestä; se on tulossa Tieteessä tapahtuu -lehdessä. Kirjoitin liittovaltion olevan Euroopan unionille ainoa toimiva ratkaisu, mutta sillä ehdolla, että unioni palaisi kunnioittamaan hylkäämäänsä subsidiariteettiperiaatetta. Ajatuspaja Libera julkaisee sen ensi viikolla.
Mancur Olson tarjosi minulle eväät noihin
analyyseihin. Olson oli kollektiivien teorian huomattavin kehittäjä.
Pienyhteisöt kuten metsästäjäkeräilijät saattoivat hänen mukaansa toimia
eräänlaisen sosiaalisen sopimuksen ja Coasen teoreeman hengessä, mutta suuret
eivät: suurissa kullakin jäsenellä on omaan hyöty-kustannusajatteluunsa
perustuva kannustin vapaamatkustaa ja rikkoa sovitut säännöt. Kuulostaako
tutulta? Tuleeko Euroopan unionin tragedia mieleen? Peliteoriassa toistettujen
pelien folk-teoreema viestittää siitä, kuinka Pareto-tehokkaiden ratkaisujen kestävyys
edellyttää uskottavien rangaistusstrategioiden olemassaoloa eli poikkeavia lekalla
päähän.
Olsonin tuotannon tuntee liian harva. Olson laajensi Adam Smithin Kansojen varallisuus-analyysia tuomalla siihen mukaan kannustimet. Hän oli asialla jo ennen kuin nyt nousukiidossa kohden Nobelia oleva armenialaistaustainen Daron Acemoglu niistä on kirjoittanut.
Olin aikaisemmin tutustunut Olsonin analyysiin
sotilasliitoista. Hänen päätuloksensa mukaan jäsenmailla on kannustin
vapaamatkustaa sotilasliiton suojassa, mikä tuottaa ei-tehokkaita
Nash-tasapainoja.
Taloustiede tarjoaa siis välineet, kun
haluatte analysoida polttavia ongelmia: globalisaatio, kansojen vaurastuminen, jopa
poliittinen demokratia ja autokratia.
Kapitalismi on maailman tehokkain järjestelmä vaurauden luomisessa. Kapitalismi 10-kertaisti sadassa vuodessa läntisen elintason. Kapitalismiin liittyy kolme ominaisuutta: omistusoikeuksien turvaaminen, sopimusvapaus ja rajoitetun vastuun periaate rahoitussopimuksissa. Kapitalismi on jopa ylitehokas. Kapitalismi sai aikaan toisen teollisen vallankumouksen mutta samalla luontokatastrofin. Kun poliitikot eivät ole pystyneet siihen riittävästi puuttumaan, suuryhtiöiden osakkeenomistajat ovat nyt ryhdistäytymässä esimerkkeinä Norjan öljyrahasto ja öljy-yhtiö Exxon mutta myös monet muut. Milton Friedmanin kuuluisa teoreema voiton maksimoimisesta on kyseenalaistettu. Tarjosin myös tätä koskevaa kirjoitustani vuosi sitten Libera-ajatuspajalle. Se on oikeistolainen eikä sitä halunnut julkaista, Niinpä lähetin sen demareita lähellä olevaan Talous- ja yhteiskuntapolitiikka -lehteen, jossa se julkaistiinkin jälleen ”liput liehuen”. Noteeraan kiitollisuudella sen, että Euroopan unionia koskevan analyysini Libera julkaisee. Kirjoitus hyödyntää Olsonin teoriaa kollektiiveista, mutta vaatii lukijalta tavallista enemmän.
Taloustieteilijän ei tarvitse olla asioista
mitään mieltä: kun on julkaistua tutkimustoimintaa, niissä voi pitäytyä. Meillä
on välineet jopa laskea elämän arvo dollareissa ja euroissa.
Hyvä kuulijat. Tutkijanuraan liittyy
paljon elämää suurempia asioita. Nuorempana opetin mikrotalousteoriaa ja
makrotalousteoriaa kahdessa amerikkalaisessa yliopistossa, ensimmäisen vuoden
itärannikolla toisen vuoden länsirannikolla. Siirtyminen tapahtui lukuvuosien
välissä autolla perheen kanssa. Chicagon kohdalla havaitsin, että minullahan ei
ole voimassa olevaa ajokorttia. Olin ajanut vuoden kansainvälisellä ajokortilla
ja se oli mennyt vanhaksi. Koska asialle ei kesken matkaa voinut mitään,
toivoin parasta ja jatkoimme länteen. Perillä ajoinkin pikimmiten paikallisen ajokortin.
Kysymys: kuinka moni teistä on ajanut USA:n läpi ilman voimassa olevaa ajokorttia?
Tehkääpä perässä.
Ennen USA:n aikaa opetin Helsingin
yliopistossa legendaarista differenssiyhtälöiden kurssia. Sen suoritti suuri
määrä opiskelijoita, jotka sijoittuivat eri puolille yhteiskuntaa. USA:sta
palatessani perheen kanssa oli syksy ja paha viima. Ihmiset olivat kärttyisiä
ja pahalla päällä. Suomen rajalla tullimies vielä vei perheeni passit
takahuoneeseen ja sekin harmitti. Pian hän tuli sieltä hymyillen ja: ”Tervetuloa
Suomeen Vesa. Minä olen ollut sinun differenssiyhtälökurssilla.”
Päädyin aikanaan opettamaan Helsingin
yliopistossa ”Etiikka ja talous-”nimellä otsikoimaani luentokurssia. Siitä tuli
suosittu. Se vei minut ja kurssilaiset moraalin ja etiikan kysymyksiin.
Vältätte turhaa miettimistä, jos uskotte tämän: Immanuel Kantin kategorinen imperatiivi joutaa historian roskakoriin. David Humen giljotiini ”there is no ougth from is” on se peruskivi, jolle moraali kannattaa rakentaa. Adam Smithiltä opin, että lähisuhteissamme olemme altruisteja suhteiden perustuessa toistuvuuteen. Markkinoilla puolestamme kohtaamme ihmisiä anonyymisti. Vauraus syntyy siitä, että markkinoilla halutaan tehdä tulosta, minkä oli oivaltanut hollantilainen yhteiskuntafilosofi Bernard de Mandeville jo ennen Adam Smithiä. Vaurauden luomisesta puheen ollen viittaus Woltiin on tässä paikallaan.
Kurssini evoluutiobiologinen osuus vei
minut myös kysymään: miksi kommunismi, joka ei toimi ihmisellä, toimii
mehiläisillä. Käytin yli puoli vuotta mehiläisten maailman tutkimiseen. Osoittautui,
että pesässä vallitsee työläisten diktatuuri ja että kaikki työläiset ovat
naaraita. Monarkki, kuningatar, on heidän orjansa. Tein taloustieteellisen matemaattisen
mallin, jossa oli formuloitu hunajan tuotanto ihmisen, mehiläisten ja kukkien
välisen työsopimuksen hengessä. Mehiläisille formuloin indifferenssikäyrästön calvinististen
preferenssien pohjalta. Hunajan tuotannon optimaalisen verotuksen ja subvention
malli on häikäisevän kaunis, vaikka itse sanonkin.
Koko hanke oli tietenkin täysi vitsi. Äskettäin
sain kansainväliseltä tiedeyhteisöltä sähköpostiviestin siitä, että
raporttiani, joka aikanaan julkaistiin Munchenin yliopiston sarjassa, on ekologian
alalla eniten ladattu. Vitsi mikä vitsi mutta jäipä elämään.
Olen pitkään ollut Munchenin yliopiston tutkijayksikön jäsen ja perehtynyt julkisen talouden tutkimusalueeseen. Äskettäin posti toi minulle kirjan ”Taideverokirja. Verot taiteessa ja taiteet verotuksessa”. Sen oli kirjoittanut finanssiopin emeritusprofessori Esko Linnakangas. Aikanaan niin ikään vitsiksi kirjoittamani runo verotuksesta löytyi kirjan sivuilta. Kirjan taiteilijalistauksessa nimeni esiintyy samalla sivulla Ilmari Kiannon, Eino Leinon ja Vesa-Matti Loirin kanssa, eittämättä suuri vääryys heille.
Runossani esiintyy käsite Hamiltonin
funktio. Se on teidän kaikkien tunteman Lagrangen funktion vastine dynaamisessa
kontrolliteoreettisessa matematiikassa. Kontrolliteorian periaate: bygones are
bygones, menneet ovat menneitä, sisältää syvällisen jopa raamatullisen elämänviisauden.
Päätän esitykseni tähän runoon, joka
kuuluu seuraavasti:
”Näki unta tuo tutkija luova, näin aprikoi, oli syntynyt neutraali vero.
Kulutuksen veropohjaksi kun valikoi, oli lainlaatija taitava, melkeinpä nero.
Nyt kulkevi konkaavi kulku, huipulle Hamiltonin,
teille maan murheisille, tuo tiedon uuden, on se juurilta jumaluuden.
Te elätte keskellä viisauden merta, tuhatkertaista tiedon raitaa.
Vaan tietäkää silti, verot neutraalit unimaailmaan ne jäädä taitaa.
Jo nouseva aamu unelmat murskata voi.
Tuloveron tahdissa aurinko nousee, kun koittavi päivän uusi koi.”
Kiitos
Kirjoittaja Vesa Kanniainen on kansantaloustieteen emeritusprofessori (Helsingin yliopisto), sotatieteiden tohtori (Maanpuolustuskorkeakoulu) ja kauppatieteiden tohtori (Itä-Suomen yliopisto). Hän on Kansantaloustieteen alumnit Helsingin yliopistossa ry:n hallituksen jäsen.
“Siis tämä on ihan älyttömän silmiä avaava kirja. Tämä tekee ekonometriasta kivaa ja intuitiivista.”
Kirja on MIT:n professori Joshua Angristin ja LSE:n professori Jörn-Steffen Pischken teos Mostly Harmless Econometrics.
Se lähtee Huttusen mukaan käytännön empiirisistä kysymyksistä liikkeelle. On monia asioita, jotka saattavat vaikuttaa ilmiöihin. On hyvä nähdä ikään kuin lukujen taakse.
“On hyvä yrittää nähdä lukujen taakse ja alkaa miettiä, miksi tehdään näin”
“Yksinkertaisilla tavoilla voi lähteä tutkimaan kausaalikysymyksiä.”
Hän lisäksi mainitsee YouTube-videosarjan, joka on myös Angristin käsialaa.
Kyseessä on videosarja, joka opettaa ja havainnollistaa ekonometrian käsitteitä animaatiovideoiden kautta.
“Jos haluaa tehdä aineistolla töitä, empiiriset menetelmät on hyvä ymmärtää. Yleensä on esimerkiksi dataa maailmasta, joka on valikoitunut.”
“On hyvä yrittää nähdä lukujen taakse ja alkaa miettiä, miksi tehdään näin”
Usein kirjoitetaan ja ymmärretään asioita kuin olisi syy-seuraussuhde, vaikka ei olisi kyse siitä.
Minkälaisiin tehtäviin opiskeluaikana on mahdollista työllistyä? Taloustieteen pääaineopiskelijat vastaavat.
Ellen Sahlström, Palkansaajien tutkimuslaitos
Minulla alkaa nyt neljäs ja toivottavasti viimeinen vuosi perustutkinto-opiskelijana. Kuten tästä ehkä jo arvaa, ovat opintojeni sujuneet erittäin hyvin ja valmistuin kandidaatiksi kahdessa vuodessa, jonka jälkeen olen opiskellut maisteriohjelman tutkimuslinjalla vuoden.
Olen tämän kesän ollut tutkijaharjoittelijana Palkansaajien Tutkimuslaitoksella (PT), työmarkkinoiden tutkimusryhmässä tekemässä Työ- ja elinkeinoministeriölle raporttia työttömien työnhausta. Suuren osan ajasta olen käyttänyt datan parissa, eli yrittänyt Tilastokeskuksen ja ministeriöiden aineistosta löytää juuri meidän tutkimusprojektiin oikeat tiedot ja muokannut ne analysoitavaan muotoon. Minua yllätti eniten, kuinka paljon aikaa tähän datan muokkaamiseen menee, ja kuinka yksinkertaistettuja kursseilla käytettävät datat ovat.
Eniten iloa on ollut siitä, että päätin keväällä panostaa Statan oppimiseen, ja tein pari kurssia Statalla eikä tutulla R:llä. Vei silloin enemmän aikaa, mutta oli ehdottomasti hyödyllistä! Lisäksi kaikki artikkelien lukeminen on ollut antoisaa, varsinkin näin tutkijan urasta haaveilevalle. Olen kuitenkin saanut hyvää ohjausta, joten halu oppia ja sinnikkyys palkitsevat ehkä enemmän kuin täydelliset kurssisuoritukset.
Selina Clarke, Suomen ympäristökeskus
Syykuussa käynnistyy maisteriopintojen toinen vuosi, eli viimeistä viedään. Tämän kesän olen ollut harjoittelijana Suomen ympäristökeskuksessa Sykessä. Olen mukana kahdessa projektissa, jotka ovat osa vähähiilistä asumista ja rakentamista edistävää Decarbon Home -tutkimushanketta. Ensimmäisessä projektissa tutkimme avustusten vaikutuksia energiaremonttien kannustimina, ja toisessa rakennusalan suhtautumista elinkaaristen ilmastovaikutusten arviointiin. Tehtäviini kuuluu kyselyjen suunnittelu, kirjallisuuskatsauksen tekeminen, aineistojen analysoiminen, ja tuloksista kirjoittaminen.
Eniten yllätti, miten paljon työssä pääsi oikeasti tekemään ja vaikuttamaan, vaikka on ’vain harjoittelija’. Minulle annettiin paljon vastuuta ja vapautta edistää tutkimusta, mikä oli todella palkitsevaa. Iloisesti yllätti myös se, että pääsen jatkamaan Sykessä apulaistutkijan tehtävissä.
Kiinnostus ympäristö- ja julkistaloustiedettä kohtaan luonnollisesti auttoi paljon. Kannattaakin etsiä harjoittelupaikkoja, joissa pääsee soveltamaan itseä kiinnostavaa taloustieteen erikoisalaa, sillä näin harjoittelusta saa eniten irti. Ekonometrian kurssien hyödyllisyyttä ei myöskään koskaan voi korostaa liikaa; erityisesti mikroekonometrian kurssit auttoivat paljon aineistojen analysoimisessa.
Tuomas Kovalainen, EKP
Tällä omaa olen syksyllä 5. lukuvuottani aloittava maisteriopiskelija tutkijalinjalla. Kaiken kaikkiaan voisin luonnehtia opintojeni sujuvan tällä hetkellä varsin tyydyttävästi – erityisesti suhteessa työn ja opiskelun rinnakkaisuuden luomaan työmäärään nähden. Tutkielmani, ja vähät erikoistumisopintoni, ovat tähän mennessä pyörineet mikro- ja toimialan taloustieteen ympärillä. Tästä huolimatta osittainen siirtymäni makrotaloustieteellisten teemojen pariin työharjoittelun merkeissä on sujunut varsin mutkattomasti.
Työharjoittelupaikkani on Euroopan keskuspankin tilastotieteen osastolla instituutiorekisteri eli RIAD-tiimissä. Työryhmämme vastuualueisiin kuuluu muun muassa instituutiorekisterin käyttäjien – kirjava joukko aina kansallisista keskuspankeista EKP:n muihin tiimeihin ja osastoihin – ensikäden teknisenä tukena toimiminen ja tietokannan laadunvalvonnasta ja kehittämisestä vastaaminen. Harjoittelijana osakseni lankeaa näistä tehtävistä yksinkertaisimmat, esimerkiksi tietokantaan tehtyjen kirjauksien oikeellisuuden tarkastaminen, ja tarvittaessa oikaiseminen, ja yksinkertaisiin käyttäjäkysymyksiin vastaaminen.
Mielenkiintoisimmillaan tehtävät voivat taas sisältää data-analyysiä tai suurten datamäärien käsittelyä lipastoltakin tutuilla R:llä ja Pythonilla. Sanottakoon tässä, että itse en aloittaessani tai vieläkään voi sanoa laaja-alaisesti hallitsevani vielä kumpaakaan työkalua. Vaikka työtehtävät jossain määrin edellyttävät näiden perusteiden tuntemusta – ja halutessaan voi omalle osaamiselleen löytää rajattomasti sovelluskohteita, jos osaamista vain löytyy – ei oppimiskäyrä ole mahdoton. Ennakkoluulottomana ihmisenä en yleensä ylläty helposti mutta mainittakoon yhtenä positiivisena yllätyksenä uusien tuttavuuksien tekemisen helppous verrattuna pysyvän sosiaalisen etäännyttämisen Suomeen.
Juuri tässä harjoittelupaikassa hyödyllisimmäksi ovat siis osoittautuneet käytännöntaidot, kuten R:n, Pythonin ja SQL:n osaaminen, ja suhteessa vähemmälle huomiolle on jäänyt itse taloustietämys. Koen kuitenkin, että taloustieteen opintojen menetelmäosaamisen painotus on osaltaan auttanut selkiyttämään omaa ajattelua, mikä on avuksi etenkin ongelmanratkaisua ajatellen. Toivottavasti tämä rohkaisee menetelmä- ja tietojenkäsittelyopintojen ikeessä kärsiviä kanssaopiskelijoitani.
Eetu Mänttäri, Cambri
Aloitan tänä syksynä kandiopintojeni viimeisen puolen vuoden mittaisen rykäisyn. Minua voisi siis kutsua neljännen vuoden opiskelijaksi. Opintojeni ohella olen osallistunut ainejärjestötoimintaan, käynyt töissä ja ollut yleisesti hämmentynyt koronaviruksen aiheuttamista muutoksista elämässäni, joten olen tähän suoritustahtiin varsin tyytyväinen. Vaikka muutamia kandikursseja on vielä käymättä, ehdin viime keväänä kirjoittaa kanditutkielmani. Työni oli julkistaloudelliselta aihepiiriltään varsin erilainen niiden asioiden kanssa, joiden parissa puuhailen työssäni. En olekaan vielä päättänyt lopullista suuntautumistani tieteenalan sisällä, joten erilaiset näkökulmat ovat mielestäni pelkästään hyvä asia.
Olen ollut viimeiset puolitoista vuotta töissä osa-aikaisena tutkimusavustajana Cambri-nimisessä startup-yrityksessä. Tänä kesänä työsuhteeni muuttui kokoaikaiseksi kesätyöksi. Kiteytettynä Cambrin tavoite on luoda asiakkailleen SaaS-työkalu, jolla nämä voivat itsenäisesti kuluttajatutkimusten keinoin parantaa uusien tuotekonseptiensa lanseerauksien onnistumistodennäköisyyttä. Kyseessä on siis eräänlainen kuluttajatutkimusta tekevä teknologian startup-firma. Suurin osa tutkimuksista tapahtuukin Cambrin oman työkalun kautta, mutta itse olen enimmäkseen työskennellyt ns. ”täyden palvelun” tilaustutkimusten parissa.
Suhteellisen pitkän työsuhteen aikana työtehtäväni ovat laajentuneet ja vastuun määrä kasvanut, mutta pääasiallisena leipätyönäni on ollut tutkimustulosten analysointi, taulukointi ja esitettävään muotoon saattaminen. Tämän ohessa olen koodannut kysymyslomakkeita ja ollut yhteydessä asiakasyrityksiin tarpeen mukaan.
Tehtävissä olen oppinut paljon muun muassa datan käsittelystä Microsoft Excelillä, sekä muilla hieman spesifimmillä markkinointitutkimuksissa usein käytetyillä työkaluilla. Työssä saamani palaute on myös vahvistanut luottamustani omaan tekemiseeni ja oppimiskykyyni. Työskentely pienessä ja aloittelevassa startup-yrityksessä on myös ollut mielenkiintoista, sillä olen omin silmin nähnyt yrityksen kehittyvän muutaman työntekijän ”autotallivaiheesta” kansainväliseksi toimijaksi, joka työllistää yli 20 ihmistä. Vaikka kyseessä ei olekaan puhtaasti taloustieteellinen pesti, on opintojemme mukanaan tuomasta hahmotuskyvystä ollut hyötyä. Kannattaakin siis muistaa, että tutkinnollemme löytyy kysyntää vaikka mistä!
Lauri Ala-Mursula, Handelsbanken
Mukavasti kohti yliopiston toista vuotta tässä seilataan! Kandin kirjoittamisen myrskyt eivät vielä käsillä ole, mutta tummat, vielä pienehköt pilvet siintävät kaukana horisontissa. Vene lipuu tasaisesti myötätuulessa myrskyä kohti. Kulunut kesäni on mennyt pankkimaailman saloja ihmetellessä Handelsbankenin riveissä. Tehtävänimikkeeni on kesäharjoittelija.
Työnkuvani on monipuolinen, sillä konttoristamme löytyy yritys-, Private Banking-, sijoittamis- ja henkilöasiakaspalveluita. Eniten toimin asiakasrajapinnassa, toki työ pitää paljon muutakin sisällään. Yksi tyypillinen päivä voisi olla sellainen, että avaan asiakkaalle verkkopankkitunnukset, luen ja reagoin päivän aikana tulleisiin sähköposteihin, kerään tietoa pyydetyllä tavalla ja vastaan asiakkaiden puheluihin. Töissä yllätti eniten pankkialan monipuolisuus: ei ole työpäivää, jolloin ei jotain uutta oppisi. Työn monipuolisuus on pitänyt päivät mielenkiintoisina.
Nykyisessä positiossa ainakaan ensimmäisen vuoden opinnoista ei ole ollut suoraa hyötyä. Kuitenkin opinnoista on saanut hyvää kontekstia pankkiliiketoimintaan, etenkin makron ja investment managementin kursseilta. On ollut valaisevaa huomata, miten jotkut makrotaloudelliset ilmiöt ilmenevät päivittäisessä arjessa työpaikalla.
Voin suositella kesäharjoittelijan pestiä pankissa kenelle tahansa finanssialasta kiinnostuneelle fuksille. Pankeilla on tapana arvostaa ruohonjuuritason kokemusta, joten kesätyökokemuksesta alalla on varmasti iloa hakiessa taloustieteilijän koulutuksen mukaisiin finanssialan tehtäviin.
Eino Haajanen, Kainuun Sanomat
Työskentelen kesätoimittajana Kainuun Sanomissa. Syksyllä alkaa kolmas vuosi yliopistolla, mutta edessä on yhä opintoja aiemmiltakin vuosikursseilta.
Maakuntalehden kesätoimittajana pääsee heti tositoimiin. Teen pääsivujen uutisia, pikku-uutisia ja toisinaan myös pidempiä viikonloppulehden juttuja. Olen harjoittelijana toimituksessa, mutta samalla sijaistamassa vakkareita. Laadusta ei tingitä kesälläkään. Olen oppinut hurjan paljon lyhyessä ajassa. Olen ensimmäistä kesää alalla.
Päivittäin otan selvää uusista aiheista haastattelemalla ihmisiä ja etsimällä tietoa. Sitten kirjoitan eli toimitan jutun lukijoille ymmärrettävässä ja selkeässä muodossa. Välillä otan myös valokuvia.
On vaikea sanoa, mikä kurssi tai opintokokonaisuus on varsinaisesti valmentanut minua työhöni. Esimerkiksi kirjoittamista en ole opinnoissani tehnyt käytännössä lainkaan. Yliopisto on opettanut kykyä tunnistaa olennaisia tietoja ja näkökulmia tietomassan keskeltä. Toisaalta koulutustausta auttaa muodostamaan hyviä kysymyksiä.
Vaikka opintojen aikana kokisi, ettei asioista niin tarkasti mitään tajuaisikaan, huomaa taloustieteellisen pohjakoulutuksen olevan hyödyllinen: osaa tunnistaa tieteenalaan liittyviä ilmiöitä, ja näin ollen tunnistaa näkökulmia, joita kaikki toimittajat eivät aina näkisi. Työssäni minulle on päivittäin valjennut, että kysymällä asiat selviävät – ihan oikeasti. Kysykää luennoillakin!
Aikaisempi kirjoittajakokemus on ollut tärkeää työssäni. Kapitaalissa julkaistut tekstit toimivat työnäytteinä.
Kannustan lähtemään töihin myös maakuntiin. Se avartaa ymmärrystä Suomesta. Olen itse Uudeltamaalta kotoisin mutta kesän Kainuussa.
Ottakaa fuksit kirjoittaminen haltuun. Kapitaaliin kirjoittaminen on oiva tapa harjoitella. Ekonomisteille, jotka osaavat sanallistaa monimutkaisia ilmiöitä, on kysyntää!
