Aihearkisto: KTTO

Kristiina Huttusen vinkit ekonometrian intuitiiviseen sisäistämiseen

Teksti: Eino Haajanen

Huttunen innostuu, kun kysyn kirjavinkkiä.

“Siis tämä on ihan älyttömän silmiä avaava kirja. Tämä tekee ekonometriasta kivaa ja intuitiivista.”

Kirja on MIT:n professori Joshua Angristin ja LSE:n professori Jörn-Steffen Pischken teos Mostly Harmless Econometrics

Se lähtee Huttusen mukaan käytännön empiirisistä kysymyksistä liikkeelle. On monia asioita, jotka saattavat vaikuttaa ilmiöihin. On hyvä nähdä ikään kuin lukujen taakse. 

“On hyvä yrittää nähdä lukujen taakse ja alkaa miettiä, miksi tehdään näin”

“Yksinkertaisilla tavoilla voi lähteä tutkimaan kausaalikysymyksiä.”

Hän lisäksi mainitsee YouTube-videosarjan, joka on myös Angristin käsialaa.

Kyseessä on videosarja, joka opettaa ja havainnollistaa ekonometrian käsitteitä animaatiovideoiden kautta.

“Jos haluaa tehdä aineistolla töitä, empiiriset menetelmät on hyvä ymmärtää. Yleensä on esimerkiksi dataa maailmasta, joka on valikoitunut.”

“On hyvä yrittää nähdä lukujen taakse ja alkaa miettiä, miksi tehdään näin”

Usein kirjoitetaan ja ymmärretään asioita kuin olisi syy-seuraussuhde, vaikka ei olisi kyse siitä. 

Jatka keskustelua:

Kesätyökatsaus

Minkälaisiin tehtäviin opiskeluaikana on mahdollista työllistyä? Taloustieteen pääaineopiskelijat vastaavat.

Ellen Sahlström, Palkansaajien tutkimuslaitos

Minulla alkaa nyt neljäs ja toivottavasti viimeinen vuosi perustutkinto-opiskelijana. Kuten tästä ehkä jo arvaa, ovat opintojeni sujuneet erittäin hyvin ja valmistuin kandidaatiksi kahdessa vuodessa, jonka jälkeen olen opiskellut maisteriohjelman tutkimuslinjalla vuoden.

Olen tämän kesän ollut tutkijaharjoittelijana Palkansaajien Tutkimuslaitoksella (PT), työmarkkinoiden tutkimusryhmässä tekemässä Työ- ja elinkeinoministeriölle raporttia työttömien työnhausta. Suuren osan ajasta olen käyttänyt datan parissa, eli yrittänyt Tilastokeskuksen ja ministeriöiden aineistosta löytää juuri meidän tutkimusprojektiin oikeat tiedot ja muokannut ne analysoitavaan muotoon. Minua yllätti eniten, kuinka paljon aikaa tähän datan muokkaamiseen menee, ja kuinka yksinkertaistettuja kursseilla käytettävät datat ovat.

Eniten iloa on ollut siitä, että päätin keväällä panostaa Statan oppimiseen, ja tein pari kurssia Statalla eikä tutulla R:llä. Vei silloin enemmän aikaa, mutta oli ehdottomasti hyödyllistä! Lisäksi kaikki artikkelien lukeminen on ollut antoisaa, varsinkin näin tutkijan urasta haaveilevalle. Olen kuitenkin saanut hyvää ohjausta, joten halu oppia ja sinnikkyys palkitsevat ehkä enemmän kuin täydelliset kurssisuoritukset.

Selina Clarke, Suomen ympäristökeskus

Syykuussa käynnistyy maisteriopintojen toinen vuosi, eli viimeistä viedään. Tämän kesän olen ollut harjoittelijana Suomen ympäristökeskuksessa Sykessä. Olen mukana kahdessa projektissa, jotka ovat osa vähähiilistä asumista ja rakentamista edistävää Decarbon Home -tutkimushanketta. Ensimmäisessä projektissa tutkimme avustusten vaikutuksia energiaremonttien kannustimina, ja toisessa rakennusalan suhtautumista elinkaaristen ilmastovaikutusten arviointiin. Tehtäviini kuuluu kyselyjen suunnittelu, kirjallisuuskatsauksen tekeminen, aineistojen analysoiminen, ja tuloksista kirjoittaminen.

Eniten yllätti, miten paljon työssä pääsi oikeasti tekemään ja vaikuttamaan, vaikka on ’vain harjoittelija’. Minulle annettiin paljon vastuuta ja vapautta edistää tutkimusta, mikä oli todella palkitsevaa. Iloisesti yllätti myös se, että pääsen jatkamaan Sykessä apulaistutkijan tehtävissä.

Kiinnostus ympäristö- ja julkistaloustiedettä kohtaan luonnollisesti auttoi paljon. Kannattaakin etsiä harjoittelupaikkoja, joissa pääsee soveltamaan itseä kiinnostavaa taloustieteen erikoisalaa, sillä näin harjoittelusta saa eniten irti. Ekonometrian kurssien hyödyllisyyttä ei myöskään koskaan voi korostaa liikaa; erityisesti mikroekonometrian kurssit auttoivat paljon aineistojen analysoimisessa.

Tuomas Kovalainen, EKP

Tällä omaa olen syksyllä 5. lukuvuottani aloittava maisteriopiskelija tutkijalinjalla. Kaiken kaikkiaan voisin luonnehtia opintojeni sujuvan tällä hetkellä varsin tyydyttävästi – erityisesti suhteessa työn ja opiskelun rinnakkaisuuden luomaan työmäärään nähden. Tutkielmani, ja vähät erikoistumisopintoni, ovat tähän mennessä pyörineet mikro- ja toimialan taloustieteen ympärillä. Tästä huolimatta osittainen siirtymäni makrotaloustieteellisten teemojen pariin työharjoittelun merkeissä on sujunut varsin mutkattomasti.

Työharjoittelupaikkani on Euroopan keskuspankin tilastotieteen osastolla instituutiorekisteri eli RIAD-tiimissä. Työryhmämme vastuualueisiin kuuluu muun muassa instituutiorekisterin käyttäjien – kirjava joukko aina kansallisista keskuspankeista EKP:n muihin tiimeihin ja osastoihin – ensikäden teknisenä tukena toimiminen ja tietokannan laadunvalvonnasta ja kehittämisestä vastaaminen. Harjoittelijana osakseni lankeaa näistä tehtävistä yksinkertaisimmat, esimerkiksi tietokantaan tehtyjen kirjauksien oikeellisuuden tarkastaminen, ja tarvittaessa oikaiseminen, ja yksinkertaisiin käyttäjäkysymyksiin vastaaminen.

Mielenkiintoisimmillaan tehtävät voivat taas sisältää data-analyysiä tai suurten datamäärien käsittelyä lipastoltakin tutuilla R:llä ja Pythonilla. Sanottakoon tässä, että itse en aloittaessani tai vieläkään voi sanoa laaja-alaisesti hallitsevani vielä kumpaakaan työkalua. Vaikka työtehtävät jossain määrin edellyttävät näiden perusteiden tuntemusta – ja halutessaan voi omalle osaamiselleen löytää rajattomasti sovelluskohteita, jos osaamista vain löytyy – ei oppimiskäyrä ole mahdoton. Ennakkoluulottomana ihmisenä en yleensä ylläty helposti mutta mainittakoon yhtenä positiivisena yllätyksenä uusien tuttavuuksien tekemisen helppous verrattuna pysyvän sosiaalisen etäännyttämisen Suomeen.

Juuri tässä harjoittelupaikassa hyödyllisimmäksi ovat siis osoittautuneet käytännöntaidot, kuten R:n, Pythonin ja SQL:n osaaminen, ja suhteessa vähemmälle huomiolle on jäänyt itse taloustietämys. Koen kuitenkin, että taloustieteen opintojen menetelmäosaamisen painotus on osaltaan auttanut selkiyttämään omaa ajattelua, mikä on avuksi etenkin ongelmanratkaisua ajatellen. Toivottavasti tämä rohkaisee menetelmä- ja tietojenkäsittelyopintojen ikeessä kärsiviä kanssaopiskelijoitani.

Eetu Mänttäri, Cambri

Aloitan tänä syksynä kandiopintojeni viimeisen puolen vuoden mittaisen rykäisyn. Minua voisi siis kutsua neljännen vuoden opiskelijaksi. Opintojeni ohella olen osallistunut ainejärjestötoimintaan, käynyt töissä ja ollut yleisesti hämmentynyt koronaviruksen aiheuttamista muutoksista elämässäni, joten olen tähän suoritustahtiin varsin tyytyväinen. Vaikka muutamia kandikursseja on vielä käymättä, ehdin viime keväänä kirjoittaa kanditutkielmani. Työni oli julkistaloudelliselta aihepiiriltään varsin erilainen niiden asioiden kanssa, joiden parissa puuhailen työssäni. En olekaan vielä päättänyt lopullista suuntautumistani tieteenalan sisällä, joten erilaiset näkökulmat ovat mielestäni pelkästään hyvä asia.

Olen ollut viimeiset puolitoista vuotta töissä osa-aikaisena tutkimusavustajana Cambri-nimisessä startup-yrityksessä. Tänä kesänä työsuhteeni muuttui kokoaikaiseksi kesätyöksi. Kiteytettynä Cambrin tavoite on luoda asiakkailleen SaaS-työkalu, jolla nämä voivat itsenäisesti kuluttajatutkimusten keinoin parantaa uusien tuotekonseptiensa lanseerauksien onnistumistodennäköisyyttä. Kyseessä on siis eräänlainen kuluttajatutkimusta tekevä teknologian startup-firma. Suurin osa tutkimuksista tapahtuukin Cambrin oman työkalun kautta, mutta itse olen enimmäkseen työskennellyt ns. ”täyden palvelun” tilaustutkimusten parissa.

Suhteellisen pitkän työsuhteen aikana työtehtäväni ovat laajentuneet ja vastuun määrä kasvanut, mutta pääasiallisena leipätyönäni on ollut tutkimustulosten analysointi, taulukointi ja esitettävään muotoon saattaminen. Tämän ohessa olen koodannut kysymyslomakkeita ja ollut yhteydessä asiakasyrityksiin tarpeen mukaan.

Tehtävissä olen oppinut paljon muun muassa datan käsittelystä Microsoft Excelillä, sekä muilla hieman spesifimmillä markkinointitutkimuksissa usein käytetyillä työkaluilla. Työssä saamani palaute on myös vahvistanut luottamustani omaan tekemiseeni ja oppimiskykyyni. Työskentely pienessä ja aloittelevassa startup-yrityksessä on myös ollut mielenkiintoista, sillä olen omin silmin nähnyt yrityksen kehittyvän muutaman työntekijän ”autotallivaiheesta” kansainväliseksi toimijaksi, joka työllistää yli 20 ihmistä. Vaikka kyseessä ei olekaan puhtaasti taloustieteellinen pesti, on opintojemme mukanaan tuomasta hahmotuskyvystä ollut hyötyä. Kannattaakin siis muistaa, että tutkinnollemme löytyy kysyntää vaikka mistä!

Lauri Ala-Mursula, Handelsbanken

Mukavasti kohti yliopiston toista vuotta tässä seilataan! Kandin kirjoittamisen myrskyt eivät vielä käsillä ole, mutta tummat, vielä pienehköt pilvet siintävät kaukana horisontissa. Vene lipuu tasaisesti myötätuulessa myrskyä kohti. Kulunut kesäni on mennyt pankkimaailman saloja ihmetellessä Handelsbankenin riveissä. Tehtävänimikkeeni on kesäharjoittelija.

Työnkuvani on monipuolinen, sillä konttoristamme löytyy yritys-, Private Banking-, sijoittamis- ja henkilöasiakaspalveluita. Eniten toimin asiakasrajapinnassa, toki työ pitää paljon muutakin sisällään. Yksi tyypillinen päivä voisi olla sellainen, että avaan asiakkaalle verkkopankkitunnukset, luen ja reagoin päivän aikana tulleisiin sähköposteihin, kerään tietoa pyydetyllä tavalla ja vastaan asiakkaiden puheluihin. Töissä yllätti eniten pankkialan monipuolisuus: ei ole työpäivää, jolloin ei jotain uutta oppisi. Työn monipuolisuus on pitänyt päivät mielenkiintoisina.

Nykyisessä positiossa ainakaan ensimmäisen vuoden opinnoista ei ole ollut suoraa hyötyä. Kuitenkin opinnoista on saanut hyvää kontekstia pankkiliiketoimintaan, etenkin makron ja investment managementin kursseilta. On ollut valaisevaa huomata, miten jotkut makrotaloudelliset ilmiöt ilmenevät päivittäisessä arjessa työpaikalla.

Voin suositella kesäharjoittelijan pestiä pankissa kenelle tahansa finanssialasta kiinnostuneelle fuksille. Pankeilla on tapana arvostaa ruohonjuuritason kokemusta, joten kesätyökokemuksesta alalla on varmasti iloa hakiessa taloustieteilijän koulutuksen mukaisiin finanssialan tehtäviin.

Eino Haajanen, Kainuun Sanomat

Työskentelen kesätoimittajana Kainuun Sanomissa. Syksyllä alkaa kolmas vuosi yliopistolla, mutta edessä on yhä opintoja aiemmiltakin vuosikursseilta.

Maakuntalehden kesätoimittajana pääsee heti tositoimiin. Teen pääsivujen uutisia, pikku-uutisia ja toisinaan myös pidempiä viikonloppulehden juttuja. Olen harjoittelijana toimituksessa, mutta samalla sijaistamassa vakkareita. Laadusta ei tingitä kesälläkään. Olen oppinut hurjan paljon lyhyessä ajassa. Olen ensimmäistä kesää alalla.

Päivittäin otan selvää uusista aiheista haastattelemalla ihmisiä ja etsimällä tietoa. Sitten kirjoitan eli toimitan jutun lukijoille ymmärrettävässä ja selkeässä muodossa. Välillä otan myös valokuvia.

On vaikea sanoa, mikä kurssi tai opintokokonaisuus on varsinaisesti valmentanut minua työhöni. Esimerkiksi kirjoittamista en ole opinnoissani tehnyt käytännössä lainkaan. Yliopisto on opettanut kykyä tunnistaa olennaisia tietoja ja näkökulmia tietomassan keskeltä. Toisaalta koulutustausta auttaa muodostamaan hyviä kysymyksiä.

Vaikka opintojen aikana kokisi, ettei asioista niin tarkasti mitään tajuaisikaan, huomaa taloustieteellisen pohjakoulutuksen olevan hyödyllinen: osaa tunnistaa tieteenalaan liittyviä ilmiöitä, ja näin ollen tunnistaa näkökulmia, joita kaikki toimittajat eivät aina näkisi. Työssäni minulle on päivittäin valjennut, että kysymällä asiat selviävät – ihan oikeasti. Kysykää luennoillakin!

Aikaisempi kirjoittajakokemus on ollut tärkeää työssäni. Kapitaalissa julkaistut tekstit toimivat työnäytteinä.

Kannustan lähtemään töihin myös maakuntiin. Se avartaa ymmärrystä Suomesta. Olen itse Uudeltamaalta kotoisin mutta kesän Kainuussa.

Ottakaa fuksit kirjoittaminen haltuun. Kapitaaliin kirjoittaminen on oiva tapa harjoitella. Ekonomisteille, jotka osaavat sanallistaa monimutkaisia ilmiöitä, on kysyntää!

Jatka keskustelua:

Toiveuusinta: Kandi-, gradu- ja väitöskirjakatsaus

Vuoden toisella Toiveuusinta-palstalla nähdään aikoinaan Kapitaalissa julkaistu Kandikatsaus-palsta laajemmassa muodossa.

Jessica Jokivuori

Mikä on aiheesi/tutkimuskysymyksesi?

Mun kandin aihe on “Evaluating the economic impacts of Chinese investment in Kenya” eli tutkin taloudellisia vaikutuksia Kiinan investointihankkeissa, erityisesti miten One Belt One Road -aloite on vaikuttanut Keniassa.

Miksi valitsit juuri tämän aiheen?

Tiesin alusta asti, että halusin tutkia jotain liittyen Keniaan koska halusin saada syitä niihin ilmiöihin joita mietin asuessa Keniassa. Usein pohdin, että miksi Kiinan infrastruktuuri projekteissa Keniassa käytetään pääosin Kiinalaista työvoimaa tai ylipäätään että miksi Kiina on päättänyt investoida niin paljon Keniaan. En siinä vaiheessa osannut hahmottaa tai huomioida kaikkia ulottuvuuksia asiaan, joita nyt olen oppinut!

Millaiselta kirjoitusprosessi on tuntunut?

Kirjoitusprosessi on tuntunut ajoittain yksinäiseltä, mutta myös todella palkitsevalta. Välillä turhauttaa, että on joutunut kirjoittaa koko projektin yksin kotona, eikä pääse kahvilaan tai kirjastoon – toki tilanne on mitä on, ja siihenkin on vaan sopeuduttava. Alusta asti tiesin, että se miten suunnittelen kirjoitusprosessin on erityisen tärkeä. Ihan ensimmäisenä tietenkin luin kirjallisuutta aiheesta, jonka jälkeen aloitin sisällysluettelon hahmottamisen. Itselle oli tosi tärkeä pilkkoa tämä prosessi pienempiin paloihin, jotta se ei tuntuisi ylivoimaiselta. Päätin sitten että joka viikko teen jonkun yhden pienen osion mikä on helposti hahmotettavissa. Ihan huomaamatta tutkielmasta tulikin valmis! Kandi on ollut loistava kokemus soveltaa omaa oppimista. Mun mielestä ei kannata ottaa siitä turhia ylimääräisiä paineita, koska tämä on monelle ensimmäinen laajempi kirjoitustyö ja ennen kaikkea harjoitusta ennen gradun kirjoittamista.

Eetu Mänttäri

Mikä on aiheesi/tutkimuskysymyksesi?

Tutkin kandityössäni ansiotuloverotuksen vaikutuksia. Tarkemmin sanottuna tarkastelen teorian ja empiiristen tutkimusten kautta sitä, miten ansiotuloverotuksen muutokset vaikuttavat työtätekeviin ihmisiin ja erityisesti heidän tulojensa joustoon veroasteen suhteen. Kyseessä on kirjallisuuskatsaus, eli varsinaista omaa tutkimusta en tehnyt.

Teoriaosuudessa käsittelen asiaa julkistalouden näkökulmasta, ja empiiristä tutkimusta tarkastelevassa osiossa vertailen yhtä suomalaista ja yhtä tanskalaista tutkimusta keskenään. Mukana on myös LSE:ssä julkaistu veronalennusten vaikutuksia käsittelevä tutkimuspaperi vuodelta 2020 ja hieman optimaalisen verotuksen teoriaa.

Miksi valitsit juuri tämän aiheen?

Idea aiheeseen syntyi julkista keskustelua seuraamalla. Koronan myötä on täytynyt elvyttää, mutta samaan aikaan julkinen sektori on kroonisesti kestävyysvajeinen. Uudenlaista, kenties kiristävää finanssipolitiikkaa tulisi pahimman kriisin ohi mentyä tehdä, mutta millä keinoilla? Jotkut ovat ehdottaneet leikkausten ja veronalennusten yhdistelmää reseptinä menestykseen. Minua kiinnosti selvittää, millaisia vaikutuksia juuri verotuksen muutoksilla on työmarkkinoihin, olivatpa kyseessä sitten elvytyksen vuoksi tehdyt veronalennukset tai julkisen talouden perusjäämää parantavat veronkorotukset. Lisäksi julkistalous on aina kiinnostanut minua, joten aihepiiri oli varsin luonteva ja omalta tuntuva.

Millaiselta kirjoitusprosessi on tuntunut?

Kirjoittaminen tuntui mukavalta ja opettavaiselta. Tuntuukin siltä, että akateemista kirjoittamista oppii parhaiten tekemällä – varsinkin, kun kandiopintojen varrella ei kovin montaa esseetä tullut väännettyä. Kirjoittaessa ja lähteitä etsiessä oppi koko ajan uutta, ja löysin jatkuvasti uusia näkökulmia aiheeseeni. Kirjoitettavaa olisi sen vuoksi riittänytkin vaikka kahteen kandityöhön, mutta olennaiset asiat täytyi kuitenkin tiivistää itse tutkielmaan. Tuntui kaikesta huolimatta siltä, että moni asia työssäni jäi pintaraapaisuksi, joten aiheen olisi voinut valita vielä spesifimmin. Oli kuitenkin mukavaa tehdä hieman laajempi kokonaiskatsaus ajankohtaiseen aiheeseen.

Tätä kirjoittaessa seminaarityöni on jo tosiaan palautettu ja opponoitu, ja olenkin varsin tyytyväinen lopputulokseen. Kokemuksen pohjalta on hyvä jatkaa, ja sain jo ideoita aiheisiin, joita voisin tutkailla jatkossa, vaikkapa tulevaisuudessa häämöttävässä gradussani.

Seminaarin aikana oli myös mukavaa huomata, miten kiinnostavia ja laadukkaita töitä kaikki muut olivat laatineet. Varsin hyvä kokemus siis.

Eemeli Peltola

Mikä on aiheesi/tutkimuskysymyksesi?

Kirjoitan gradua Suomen finanssisykleistä. Finanssisyklit ovat makrotaloustieteen kirjallisuudessa suhteellisen uusi, muttei täysin ennen kuulumaton näkemys, jonka mukaan luotto ja asuntojen hinnat ohjaavat rahoitusmarkkinoiden syklejä. Tutkimusten mukaan finanssisyklit ovat reaalimuuttujien syklejä huomattavasti pidempiä, keskihajonnaltaan suurempia ja niiden laskusuhdanteet ovat yhteydessä finanssikriiseihin.

Finanssisykli herättää jo pelkkänä terminä aika paljon kysymyksiä. Ensimmäisenä olenkin joutunut gradussani selvittämään, mitä finanssisyklillä tarkalleen ottaen tarkoitetaan ja mihin ajatus tällaisten syklien olemassaolosta perustuu. Näiden jälkeen olen tutkinut finanssisyklien ominaisuuksia suomalaisella aineistolla.

Miksi valitsit juuri tämän aiheen?

Teen gradua toimeksiantona Tilastokeskukselle, ja gradun aihe tuli ohjaajan ehdotuksesta. Jälkeenpäin katsottuna aihe on ollut täydellinen. Tästä huomasi todella hyvin sen, että professorit tietävät mitä kannattaa tutkia. En tiedä olisinko itse löytänyt yhtä mielenkiintoista ja toteuttamiskelpoista aihetta.

Millaiselta kirjoitusprosessi on tuntunut?

Kirjoitusprosessi on tuntunut yllättävän kivalta. Kandi oli paljon enemmän sekoilua, kun ei ollut vielä yhtään tottunut tieteelliseen kirjoittamiseen. Aineiston pyöritteleminen R:llä ei ole myöskään ollut niin paha, kuin mitä aluksi pelkäsin. Pitkä urakkahan tämä on, mutta kun tarpeeksi monta kertaa herää aamulla kirjoittamaan gradua ysistä viiteen, niin pikku hiljaa se valmistuu.

Teemu Pekkarinen

Mikä on aiheesi/tutkimuskysymyksesi?

Väitöskirjani koostuu kolmesta informaatiotaloustieteen tutkimuksesta. Työmarkkinapaperissani (tutkimus, jolla haen apulaisprofessuuria) tarkastelen yleisesti sopimusteoriaa, jossa sopimuksen laatija pystyy todentamaan, ovatko sopijapuolet noudattaneet sopimusehtoja. Jos jokin osapuoli syyllistyy sopimusrikkomukseen, hänelle voidaan määrätä sopimussakot.

Tämä jokseenkin yleinen sopimusteoreettinen kehikko soveltuu erilaisten instituutioiden ja valvontaviranomaisten tarkasteluun ja auttaa ymmärtämään niiden kannustinjärjestelmää ja täytäntöönpanoa. Esimerkkinä toimivat erilaiset vero- ja tukijärjestelmät, joissa valvotaan, että veronmaksajat maksavat oikean määrän veroja tai tuensaajat saavat heille oikeutetut tukiaiset. Myös yritysten päästöjen mittaaminen ja päästöoikeuskauppa on yksi merkittävä sovellutuskohde.
Kiinnostavat jatkokysymykset liittyvät tilanteisiin, joissa sopijapuolet voivat vaikuttaa kiinnijäämistodennäköisyyteensä (esimerkiksi kirjanpidon tai päästömittausten vääristely, korruptio, veropetos yms.). Tällaista käyttäytymistä havaitaan usein tilanteissa, missä eri osapuolilla on suuret kannustimet hyötyä sopimusrikkomuksista eikä riittävää valvontaa ole.

Miksi valitsit juuri tämän aiheen?

Kiinnostuin informaatiotaloustieteestä ohjaajani Juuso Välimäen kurssilla. Aloin sen jälkeen lukea kirjallisuutta (kuten esimerkiksi Bengt Holmströmin papereita) ja huomasin, että sopimusteoria on mielenkiintoinen kun mukaan otetaan sakkojärjestelmä ja valvontaviranomainen. Miten sopimusrikkomuksia tulisi ajatella taloustieteellisestä näkökulmasta? Kuinka sopimuksen laatijan sakotusoikeus vaikuttaa sopimusten laadintaan ja eri osapuolten kannustimiin? Nämä olivat kysymykset joihin halusin löytää vastauksia.

Millaiselta kirjoitusprosessi tähän mennessä on tuntunut?

Tutkiminen on parasta mitä ihminen voi tehdä. Kysymysten etsiminen ja itsensä uteliaana pitäminen tuottaa valtavasti mielihyvää. Peliteoreetikon työ on suurelta osin kaavojen pyörittelyä ja erilaisten loogisten ketjujen selvittelyä. Loppu on mallien tulkintaa ja tarinankerrontaa – tämä on yhteiskuntatieteilijän tärkein osuus. 6/5

Salla Kalin

Mikä on aiheesi/tutkimuskysymyksesi?

Väitöskirjani koostuu kolmesta artikkelista julkistaloustieteen alalta. Työn alla tällä hetkellä on väitöskirjani ensimmäinen artikkeli, joka käsittelee verotuksen ja muuttoliikkeen välistä yhteyttä Suomessa. Työstän artikkelia osana tutkimusryhmää, johon kuuluvat Ilpo Kauppinen (VATT), Kaisa Kotakorpi (Tampereen yliopisto) ja Jukka Pirttilä (Helsingin yliopisto ja VATT). Päätavoitteenamme on selvittää rekisteriaineistoja käyttäen, reagoivatko suomalaiset veronkorotus Suomessa muuttamalla alhaisemman verotuksen maihin. Lisäksi tutkimme myös sitä, reagoivatko suomalaiset veroalennuksiin muissa maissa.

Toisessa ja kolmannessa artikkeleissani tutkin sosiaaliturvan ja työn tarjonnan välistä dynamiikkaa. Näistä toinen käsittelee sosiaaliturvan suojaosien vaikutusta työn tarjontaan (yhteistyössä Tuomas Matikan (VATT) ja Tomi Kyyrän (VATT) kanssa) ja toinen korkeakouluopiskelijoita koskeneen asumistukireformin vaikutuksia opiskelijoiden työn tarjontaan.

Miksi valitsit juuri tämän aiheen?

Jo perustutkintovaiheessa olin kiinnostunut julkistaloustieteen kysymyksistä. Näihin kysymyksiin pääsin perehtymään käytännön tasolla VATT:lla ensin kesäharjoittelijana ja myöhemmin apulaistutkijana. Pidin tutkimustyöstä ja tutkimistani aiheista, joten tuntui luonnolliselta jatkaa saman projektin parissa väitöskirjan muodossa.

Millaiselta kirjoitusprosessi tähän mennessä on tuntunut?

Väitöskirjan työstäminen on tähän saakka ollut enemmän aineistojen käsittelyä ja analysointia kuin kirjoittamista. Tämä ei ole kuitenkaan ollut huono asia lainkaan, koska pidän tilastollisesta ohjelmoinnista ja data-analyysistä. Kirjoittamistyötä on lähinnä ollut apurahahakemuksien muodossa.

Väitöskirja-artikkelin työstäminen osana tutkimusryhmää on ollut mielestäni hyvä tapa aloittaa väitöskirjatyö. Tutkimusryhmässä työskentely on tuonut työskentelyyn rakennetta ja suunnitelmallisuutta. Lisäksi tutkimusryhmässä on mahdollista saada kokeneilta tutkijoilta enemmän ohjausta omaan työhön ja tutkimuksen tekemiseen.

Koronatilanne on tehnyt työstäni selvästi rankempaa. Väitöskirjatyö sisältää paljon itsenäistä työskentelyä, joka on yhä korostunut pandemiatilanteen myötä. Lisäksi satunnaiset kohtaamiset kollegoiden kanssa ovat jääneet vähälle ja kasvaminen osaksi tutkijayhteisöä on vaikeutunut pandemian seurauksena. Etätyössäkin on puolensa, mutta uusia ideoita on vaikeampi pohtia yhteisössä kuin ennen.

Jatka keskustelua:

Suoraan syvään päätyyn – Research track opiskelijoiden silmin

Yksi Helsinki Graduate School of Economicsin tavoitteista oli kaksinkertaistaa valmistuvien taloustieteen tohtorien määrä. Tämän edistämiseksi perustettiin muun muassa Research Track eli tutkimuksen opintosuunta, jonka tarkoituksena on valmistaa opiskelijoita jatko-opintoihin. Vasta syksyllä 2018 käynnistyneen ohjelman lopulliset ansiot paljastuvat vasta vuosien päästä, mutta mitä sanovat linjan opiskelijat?

Salaperäisestä maisterioptiosta on liikkeellä vain vähän tietoa. Heikko viestintä on johtanut siihen, että merkittävä osuus linjan maineesta opiskelijoiden keskuudessa muodostuu Jodelin anonyymeistä tunteenpurkauksista sekä anekdooteista. Pyrimme selvittämään, miten opintoihin todella suhtaudutaan.

Mistä opintosuunnassa on kyse?

Kun Helsinki School of Economics julkistettiin, vedottiin vahvasti siihen, että Suomi tarvitsee lisää kotimaisia taloustieteen huippuosaajia. Erityisesti sen hetkinen Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen toi vahvasti esiin huolensa siitä, että makrotaloustieteen ymmärrys päätöksenteossa on liian heikolla tasolla. Lisää laadukasta tutkimusta ja sen tekijöitä pyrittiin löytämään perustamalla keskukseen myös tutkimuksen opintosuunta.

Ero perinteisen ja tutkimuksen opintosuunnan kanssa syntyy erilaisesta opintokokonaisuudesta. Tutkijalinjalla aloitetaan tohtoriohjelman ensimmäisen vuoden opinnot suoraan maisteriin siirryttäessä. Tutkielma ja vapaavalintaiset opinnot ovat yhteisiä, mutta tutkijalinjaan kuuluu vähemmän valinnaisia opintoja. Vuosittain tutkimuksen opintosuuntaan valitaan maksimissaan viisitoista opiskelijaa, jotka ylittävät painotetun keskiarvon asettaman minimirajan.

Kapitaalin teettämässä kyselyssä (n=7) linjan opiskelijat nostivat suurimmaksi haasteekseen rajun siirtymän kandiohjelman opinnoista jatko-opintoihin. Eräs vastaajista kuvaili siirtymän haasteita: ”kuin menisi yliopistolle suoraan tekemään maisterin ilman kandia.” 

Kapitaalin keräämästä rajustakin kritiikistä huolimatta suurin osa vastaajista on kohtuullisen tyytyväinen linjaan, kun sitä tarkastellaan kokonaisuutena. Erityisesti kandidaatin tutkinnon ja tutkijamaisterin yhdistävän väliaskeleen puute kuitenkin turhauttaa monia. Yleinen kokemus on, että akateemiset taidot ja matemaattinen osaaminen ovat jäljessä jo ennen kuin opiskeleminen on edes alkanut. Eräs vastaajista kertoo kokevansa, että linjan valinnasta rankaistaan motivoituneita opiskelijoita, jotka jäävät omilleen uuden työmäärän edessä.

Siis mikä “dynaaminen optimointi”?

Kurssien esitietovaatimukset ovat monille arvoitus. Vaikka runkokurssien koetaan valmistavan linjalle kohtuullisen hyvin, on esitiedoissa myös puutteita, joita on vaikeaa paikata ennakkoon. Esimerkiksi ekonometrian sekä makrotalouden mallien tuntemus pelkän kandin pohjalta koetaan erittäin haastavaksi. 

Opiskelijan näkökulmasta on kannustavaa, että taloustieteen asiantuntijoille on kysyntää. On sekä lahjakkaiden opiskelijoiden, että päättäjien etu tarjota tutkijalinjan kaltainen reitti jatko-opintoihin. Tällä hetkellä vaikuttaa kuitenkin myös siltä, ettei kokonaisuus ole vielä opiskelijan näkökulmasta koherentti. Jatko-opinnot on pikemminkin liimattu syventävien tilalle, ilman tukevaa siltaa kanditutkinnosta.

Samaan aikaan linjalle hakevien opiskelijoiden näkökulmasta on vaikeaa tietää, millaisin opintokokonaisuuksin hakuun kannattaisi valmistautua. Eräs vastaajista “ei olisi selvinnyt ilman ylimääräisiä matikankursseja.” Koska kummaankaan tutkinnon runko tulee tuskin joustamaan, voisi linjasta kiinnostuneita opiskelijoita vähintäänkin ohjata vapaavalintaisten kurssien suuntaan, joista olisi hyötyä tällä reitillä.

Tällä hetkellä on epäselvää, kuinka paljon koronatoimet vaikuttavat kyseisiin kokemuksiin. Tiedotteiden mukaan Helsinki GSE pyrkii myöskin saavuttamaan tavoitellut vakanssien määrät vuoteen 2022 mennessä, mikä saattaa muuttaa opiskelijoiden saamaa tukea opintoihin. 

Vastuunvapautus: Jutun ovat valmistelleet kandivaiheen opiskelijat. Epätarkkuuksista ja virheistä voi olla yhteydessä toimitus@kapitaali.fi

Jatka keskustelua:

Hallitusesittely

KTTO | Kysymykset: Juho Junttila

Puheenjohtaja (Eetu Mänttäri):

Kuka olet ja mitä teet?

Moi! Nimi on Eetu ja juuri nyt juon kahvia. Yleensä kuitenkin johdan puhetta KTTO:n hallituksen kokouksissa ja pyrin parhaani mukaan luotsaamaan järjestöä poikkeuksellisen ajan läpi siten, että normaaliin palatessa kaikkia siistejä tapahtumia ja muita juttuja ei olisi unohdettu. Vapaa-ajalla tykkään harrastella milloin mitäkin valokuvauksesta ristikoiden ratkomiseen ja musisointiin. 

Tapana on, että luottamustoimiin siirryttäessä tuodaan omat sidonnaisuudet ja eturistiriidat esille. Täsmälleen paljonko omaisuutta sinulla on, ja kuinka se on sijoitettu?

Koen, että kaltaiseni merkittävän henkilön omistusten julkaiseminen näinkin korkean profiilin kansainvälisessä lehdessä voitaisiin tulkita markkinamanipulaationa.

Sanotaan kuitenkin, että finanssipääomani nettoarvo ei kuulu parhaaseen kymmenykseen. Älyllisen pääomani suhteen saatan vielä toisinaan elätellä toiveita.

Viime syksyllä kerroit fuksiliitteessä kirjan “Analyysiä reaaliluvuilla” olevan lähellä sydäntäsi. Luonnehdi tätä etäisyyttä sydämen 𝑥 keskisessä kuulaympäristössä.

Pelkäsinkin, että nämä kuulat vielä palaavat elämääni muutenkin kuin kuumeunissa.

Vaikka suhteeni mainittuun kirjaan on nykyään parhaimmillaankin hillityn platoninen, ei hätä ole tämän näköinen, sillä suoritin jonkin aikaa sitten noin kuudesosan topologian alkeiskurssista. Sen perusteella todettakoon, että kovasti näyttäisi tämä yksilö punkteerauksen tarpeessa olevan.

Stockpicking vai indeksi?

Indeksisijoittaminen on tosi tylsää ja osakepoiminta hirmu vaikeaa. Molempia olen joskus kokeillut – vaihtelevalla menestyksellä. Jos joku vielä uskoo tehokkaiden markkinoiden hypoteesiin, niin sijoituskäyttäytymiseni kaikessa epärationaalisuudessaan on sille mainio vastaesimerkki. 

Varapuheenjohtaja ja hyvinvointivastaava (Emma Meriläinen):

Kuka olet ja mitä teet?

Olen Emma, ja yritän valmistua kandiksi tänä vuonna. Suurimmaksi osaksi ajastani en taida tehdä mitään akateemista uraani edistävää, mutta muuta mukavaa päiviin mahtuu sen tilalle. Hallituksessa päämääräni on auttaa ylläpitämään, sekä siirtämään KTTO:n perinteitä eteenpäin koronasta huolimatta. 

Mitä Tylypahkan tupaa KTTO eniten vastaa?Miksi? 

Vaikka J.K. Rowlingin kirjoissa tämän tuvan jäsenistä annetaan melko ikävä kuva, kyllä KTTO mielestäni olisi Luihuinen. Osaaminen, kunnianhimo, päättäväisyys ja kekseliäisyys ovat muun muassa luihuisten arvostamia ja heiltä löytyviä piirteitä. Myös halu tehdä suuria tekoja ja jättää oma jälkensä maailmaan määrittää niin luihuisia kuin luultavasti suurta osaa kttolaisistakin. Kuunnellessa KTTO:n opiskelijoita ja heidän haaveitaan, sekä alumnien urapolkuja ja aikaansaannoksia tarkastellessa, ei mielestäni ole epäselvyyttä, että KTTO ilmentää selkeää luihuishenkeä.

Paras oppimiskokemus tai paras opiskelijakokemus?

Paras opiskelijakokemukseni on Kyykän MM-kisat ja tähän mennessä ainoa opiskelijavappuni. Parhaita oppimiskokemuksia taas olen kokenut Kumpulan Exactumin 3. kerroksessa, ohjaajien auttaessa niin differentiaalilaskennan kuin mikron tehtävien ratkaisujen löytämisessä.

Taloudenhoitaja (Amanda Luoma):

Kuka olet ja mitä teet?

Moikka! Oon Amanda, toisen vuoden kansislainen. Opiskelun lisäksi mulla on tapana potkia palloa tolppien väliin sekä käydä avantouinilla. Lisäksi mun sydäntä lähellä on kaverit, koirat ja Harry Potter.

Ktto voittaa lotossa. Miten hyödynnät uudet varat?

Teetätän Kuppalaan jallujohtoverkoston. Jallua suoraan hanasta! Tai voisihan sitä vaikka investoida Ktto:n ihka omiin tiloihin.

Paras oppimiskokemus tai paras opiskelijakokemus?

Ehdottomasti se, kun sai Okolta positiivista palautetta! Sillä ne analyysit jaksettiin. Kiitosta annettava myös kaikille sitseille, joille tähän mennessä on päässyt osallistumaan.

Yrityssuhdevastaava 1 (Lauri Ala-Mursula):

Kuka olet  ja mitä teet?

Hei, olen Lauri ja edustan KTTO:n alati kasvavaa Oulu-kiintiötä. Fuksi. Teen KTTO:ssa yrityssuhteita, muualla koulua, perinteistä hiihtoa, juoksua, kirjojen lukemista ja musiikkijuttuja parhaani mukaan. Jos sulla on hyvää kirjaa, albumia tai podcastia suositella, niin vanhaa sanontaa lainaten: jaettu ilo on utiliteetin maksimoiva ilo!

KTTO ry. on voittoa tavoittelematon järjestö. Onko tämä todella se signaali, jonka haluamme lähettää potentiaalisille työnantajille?

Toki! Potentiaaliset työnantajat riemastuvat entisestään kuullessaan KTTO:laisten tekevän voittoa jopa silloin, kun eivät sitä erikseen tavoittele.

Epärationaalisin käyttäytymisesi?

Oli helteinen kesäpäivä ja olin lähdössä Oulusta Helsinkiin. Viisitoista minuuttia ennen kaukojunan lähtöä menin suihkuun, jotta voisin matkustaa suihkunraikkaana. Seitsemän minuuttia ennen junan lähtöä minun oli iso laukku selässäni juostava kuin Usain Bolt konsanaan ehtiäkseni junaan. Kaksi minuuttia ennen junan lähtöä istahdin vaunun penkille, hiestä märkänä. Se siitä raikkaudesta!

Yrityssuhdevastaava 2 (Aapo Rouvari):

Kuka olet ja mitä teet?

Hei, olen Aapo! Mitä teen? Pääasiassa derivoin, vapaa-ajalla myös ajoittain derivoin. Kerran olen integroinut.

Kapitaalin 2019/2 julkaisussa Pääomainen esitteli tulenarkoja teorioita HY:n ekonomistien työllistymisestä. Kuinka kommentoit väitteitä?

En ole yksi uskomaan salaliittoteorioihin. Tämä sanottuna Pääomaisen teoria ekonomistien työllistymiseen liittyen kuitenkin vaikuttaa vankalta. Laitan tämän uskottavuudessaan Paul McCartneyn kuoleman (lähes varmasti totta) ja reptiliaaniteorian (ehdottomasti totta) väliin.

Kuinka monta Olli Rehnin teosta omistat?

Nolla. Tämä ei toki suinkaan johdu Rehnin keskustalaisuudesta. Omistanhan minä koko Paavo Väyrysen kirjallisen tuotannon. Uskon että kärsimys pienissä määrin tekee hyvää ihmisluonteelle: aamuisin käyn kylmässä suihkussa – iltaisin luen Paavon kirjoja.

Opintosihteeri 1 (Venla Sainio):

Kuka olet ja mitä teet?
Mie olen Venla, ja käytän aikani lähinnä teen juomiseen ja kaiken muun paitsi kurssikirjojen lukemiseen. Jossain välissä yritän saada kanditutkinnon valmiiksi. KTTO:n hallituksessa toimin nyt toista vuotta opintosihteerinä, eli pyrin yhdessä toisen opintosihteerin Sakarin kanssa pitämään yhteyttä taloustieteen opetushenkilökuntaan ja muutenkin toteuttamaan opintoihin liittyvää edunvalvontaa. Tule nykäisemään hihasta (tai laita sähköpostia, tai twitter-DM), jos havaitset opinnoissa jotain ongelmakohtia!

Kandiohjelma soveltuisi paremmin matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan kuin valtiotieteelliseen? Kyllä/Ei. Miksi? 

Ei. Vaikka lähes puolet ohjelman pakollisista kursseista onkin matematiikkaa tai tilastotiedettä, taloustiede on pohjimmiltaan yhteiskuntatiede, joten se ei todennäköisesti löytäisi paikkaansa Kumpulasta. 

Stockpicking vai indeksi?
Indeksirahastot matalilla kuukausikuluilla sopivat tällä hetkellä omaan sijoitusfilosofiaani parhaiten.

Opintosihteeri 2 (Sakari Karisto):

Kuka olet ja mitä teet?

Olen KTTO:n ylimääräinen opintosihteeri, ja poimin muruja lattialta, mitä niitä pöydältä putoilee. Runoilen, mutten ole koskaan kirjoittanut runoja. Tapan aikaa sarjamurhaajien kanssa, kyyditsen taksikuskina kansanedustajia ja joskus käyn saunassa. 

Helsingin Yliopisto on huippuyliopisto?

Joskus. 

Jos kirjoittaisit kirjan, mistä se kertoisi?

Rahameditaatiosta Maria Nordinin kanssa. 

Viestintä- ja webvastaava (Noora Pumpanen):

Kuka olet ja  mitä teet?

Olen Noora, toisen vuoden kansislainen ja tämän vuoden viestintävastaava. Käytän mielelläni aikaa opintojeni suunnitteluun (toteutukseen en ota kantaa). Tämän lisäksi tykkään juoksennella ympäri Helsinkiä ja uida kylmissä vesissä aina tilaisuuden tullen.

Viestintä epäonnistuu aina. Missä aiot onnistua?

Pitää paikkansa. Väitän kuitenkin, että epäonnistumisten ja onnistumisten välillä on positiivinen lineaarinen riippuvuus! Lyhyen käpistelymenneisyyteni ja WordPressiä kohtaan tuntemani viha-rakkaussuhteen vuoksi olen päättänyt onnistua tänä vuonna ainakin nettisivujen ajan tasalle saattamisessa.

Bitcoin noudattaa secp256k1-ECDSA-standardia. Mitä riskejä näet siinä, että näin suuri omaisuus on NSA:n kehittämän salausmenetelmän varassa?

Vaikea sanoa. Jos haluaa välttää riskejä (ja tiedustelupalveluja) niin voi toki sitoa omaisuutensa johonkin muualle. Markkinoilta saattaa jopa löytyä jokin bitcoinia matalariskisempi sijoituskohde.

Vuosijuhlavastaava (Cesilia Kivelä)

Kuka olet?

Hei, olen Cesilia ja opiskelen toista vuotta taloustiedettä. 

Mitä teet? Suurin tavoitteesi tälle vuodelle KTTO:n hallituksessa?

Toimin tämän vuoden hallituksessa alumni- ja vuosijuhlavastaavana. Suurin tavoitteeni vuodelle 2021 on vuosijuhlien järjestäminen vastuullisesti ja koronatilanne huomioiden. 

Suosikki tieteentekijäsi/taloustietelijä?

Yanis Varoufakis.

Kulttuurivastaava (Anna Leskinen)

Kuka olet?

Moi! Oon Anna ja oon ensimmäisen vuoden opiskelija. Muutin Oulusta Helsinkiin ja oon kotiutunu tänne kivasti. 

Mitä teet?

Toimin KTTO:ssa kulttuurivastaavana ja tavoitteeni on tälle vuodelle päästä järjestämään edes yksi opiskelijatapahtuma. Vapaa-ajallani kuvaan tiktokkeja kämppikseni kanssa ja harkitsen vakavasti taloustiede tiktokkien tekemistä.

Jos kirjoittaisit kirjan, mistä se kertoisi?

Kirjoittaisin todennäköisesti kesästäni pariisilaisen alkoholisoituneen asekeräilijäpapan kellarissa. Kellarissa asui mun lisäksi fretti, kolme kanaa ja kani. Kirjan kantava teema olisi odottamattomat ystävyyssuhteet.

Sihteeri (Janella Lehtinen)

Kuka olet?

Heei! Oon Janella ja oon toisen vuoden opiskelija. 

Mitä teet? Suurin tavoitteesi tälle vuodelle KTTO:n hallituksessa?

Hallituksessa toimin sihteerinä ja vapaa-ajalla oon oman elämäni Masterchef. Hartain toiveeni ja tavoitteeni olisi se, että päästäisiin edes yksi tapahtuma tämän vuoden aikana järjestämään. 

Jos kirjoittaisit kirjan, mistä se kertoisi?

Kirjoittaisin kirjan nimeltä “Muistiinpanojen ABC”. Oon häpeilemättömän ylpeä omista luentomuistiinpanoista ja uskon, että moni hyötyisi jos jakaisin taitojeni takana olevat salaisuudet. 

Yhdenvertaisuus-, ympäristö- ja tasa-arvovastaava, sisä- ja ulkosuhdevastaava (Väinö Tuovinen)

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuka olet?

Morjensta vaan pöytään, sehän ois Väinö tässä. Vaatimattomasti ja kylmänviileästi (ilman minkään luokan flexailua) kandivaiheen opiskelija, Espoon herttua ja tunnettu mm. häviöön johtavista shakkipeleistä ja muista gameista erinäisten suurpelureiden kanssa. Viimeisimpänä poikkeuksena sääntöön mun jenkkivaalibetsit taisi tosin kyllä osua kohdilleen – tosin vasta, kun kaikki äänet löyd… eikun siis laskettiin. Kyllä joskus se apinakin sen tikan siihen tauluun heittää!

Lempinimiehdotuksia: Vänski, Väiski, Vänä ja mitä niitä nyt onkaan. Oon aika liberaali lempinimien suhteen. Guruksikin tainnut joku joskus kutsua, eihän nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä.

Mitä teet? Suurin tavoitteesi tälle vuodelle KTTO:n hallituksessa?

Toimin KTTO:n ympäristö-, yhdenvertaisuus-, ulko- ja sisäsuhdevastaavana. Suurimpana tavoitteenani on aivan oman luokkansa systemaattisen yhdenvertaisuustyön käynnistäminen sekä kaikki Suomen taloustieteen ainejärjestöt yhteenkokoavan verkoston perustaminen. Hallituksen ulkopuolella kaikenlaista enemmän tai vähemmän coolia. Viime vuoden loppuun asti oman elämäni House of Cards -gameja, ja tänä vuonna nuo gamet näyttäisi vaihtuvan enemmänkin noihin Apprentice-skenen hommiin.

Kasuaalisti vetelen muumimukista mustikkamehua, koitan kahlata läpi kursseja ja ostan aina epärationaalisen kuluttajan tavoin enemmän kirjoja kuin jaksan lukea.

Paras oppimiskokemus tai paras opiskelijakokemus?

Jalluaaton jatkojen jatkot vuodelta x. Himaan aamulla kello 6. Töihin aamulla kello 8, vai miten se nyt menikään..? Ei ehkä sittenkään parhaalla tavalla paras, mutta ikimuistoisimmalla… yes!

Stockpicking vai indeksi?

Oma filosofiani on, että osakepoiminnassa menetettämäni tuotot ovat sen viihdearvon hinta. Sijoitan silti suoriin osakkeisiin, niin preferenssini varmaan tulivat semi selviksi. 😏

Vappuvastaava (Kerkko Sunell)

Kuka olet?

Moi, olen Kerkko ja oon nyt ensimmäistä vuotta vääntämässä täällä opistolla. Sekoilen tämän vuoden KTTO:n hallituksessa vappuvastaavan nimikkeellä. Kirjoitushetkellä on enää 1656 tuntia vappuaattoon!

Mitä teet? Suurin tavoitteesi tälle vuodelle KTTO:n hallituksessa?

Vapaa-ajalla suunnittelen vappupäivän piknikmenua ja katselen oikotiestä tavoittamattomissa olevia miljoona-asuntoja. Suurin tavoitteeni KTTO:n hallituksessa on oppia koko jäsenistö nimeltä ja löytää kaivopuistosta kotiin.

Epärationaalisin käyttäytymisesi?

Olen ottanut sijoitusvinkkejä jodelin stocks-kanavalta. No, eihän -86% ja +86% välillä ole kuin yhden merkin ero. 

Urheilu- ja kyykkävastaava (Julia Koistinen)

Kuka olet?

Heippa, oon Julia, kolmannen vuoden opiskelija ja toivottavasti kandi tän vuoden jälkeen!

Mitä teet? Suurin tavoitteesi tälle vuodelle KTTO:n hallituksessa?

Hallituksessa toimin tän vuoden kyykkä- ja urheiluvastaavana ja toivon, että tänä vuonna pääsis järjestämään hauskoi urheilutapahtumii, joita myös pääsis paikan päällä kokemaan. Sen lisäks haluan, että yhessä järkkäillään KTTO:lle kivoja juttuja, joihin kaikki voi helposti osallistua. Vapaa-ajalla treenaan kilpaurheilua, järkkään brunsseja kamujen kaa ja unelmoin matkustelusta!

Paras oppimiskokemus tai paras opiskelijakokemus?

Parhaita kokemuksia on kaikki ikimuistoiset tapahtumat, kuten vappu, sitsit ja karaokeillat opiskelukamujen kanssa. Parhaita oppimiskokemuksia on kaikki ne matikan ja taloustieteen laskarien älynväläykset, joita on tehny yhessä koululaisten kanssa!

Tapahtumavastaava (Saara Vainio)

Kuka olet?

Hei, olen toisen vuoden opiskelija Saara. Vapaa-ajalla kuuntelen vanhoja kasarihittejä ja kiertelen pääkaupunkiseudun kirpputoreja.

Mitä teet? Suurin tavoitteesi tälle vuodelle KTTO:n hallituksessa?

Olen tämän vuoden tapahtumavastaava. Vuoden suunnitelmana on keksiä hauskoja etätapahtumia sekä järjestää kaikki KTTO:n perinteiset tapahtumat koronatilanteen hellittäessä. Toivotaan, että päästään sitsaamaan mahdollisimman pian!

Paras oppimiskokemus tai paras opiskelijakokemus?

Parhaat muistot ovat ehdottomasti fuksivuoden jokaviikkoisista analyysiperjantaista, joissa suurin osa päivästä ikävä kyllä meni menneen viikon tapahtumista keskustelemiseen.

Jatka keskustelua:

Puheenjohtajalta: Odottavan aika on pitkä – Opiskelijaelämän tila toisena koronavuonna

Puheenjohtajan palsta | Teksti: Eetu Mänttäri

Kuten kaikki arvata saattavat, tulee tämäkin vuosi olemaan ainejärjestön tapahtumatoiminnan kannalta varsin poikkeuksellinen. Peruttujen tapahtumien lista on pitkä.

Tällä hetkellä KTTO:n jäsenistöön kuuluu peräti kaksi vuosikurssillista opiskelijoita, jotka eivät ole koskaan nähneet normaalia opiskelijakevättä vappuineen päivineen. Nykyisen tautitilanteen vallitessa tilanne ei kevään 2021 osalta valitettavasti tule muuttumaan. KTTO:n toiminta on viime vuosien aikana ollut lähes täysin kandivaiheen opiskelijoiden pyörittämää. Nyt kun kandiopiskelijoista kaksi kolmasosaa ei tiedä toiminnan laadusta juuri mitään, täytyy jatkuvuudesta kantaa huolta entistä kovemmin.

Juuri siksi käymmekin tuoreen hallituksen kanssa reippain mielin toimeen, ja pyrimme pitämään KTTO:n lipun korkealla myös poikkeusaikana. Vuoden pääideana on ylläpitää järjestömme toiminnan jatkuvuutta yli korona-ajan ja välittää tietoa eteenpäin uudelle sukupolvelle. Hallituksen riveissä onkin muutama aiemmin mukana ollut toimija, sekä tuutoreina toimineita kansislaisia. Myös ensikertalaisia on mukana sankoin joukoin, mikä takaa tiedon ja perinteiden siirtymisen eteenpäin.

Hartaimmissa toiveissamme voisimme jo syyslukukauden puolella järjestää osan niistä jäsenistön suosikkitapahtumista, jotka saavat kansiksen opiskelijat liikkeelle. Näistä mainittakoon muun muassa vuosijuhlat (KTTO täyttää tänä vuonna 62 vuotta!) ja Jalluaatto. Rajoitusten antaessa myöten on myös tarkoitus jatkaa aktiivisempaa kyykkäämistä, jota viime vuonna jo muutamaan otteeseen kerettiinkin tehdä.

KTTO ei kuitenkaan aio olla se järjestö, joka on etunenässä järjestämässä valtavia yleisötapahtumia heti, kun rajoitukset vähänkään antavat periksi. Ei ole kenenkään opiskelijamme etu, että järjestö päätyy iltapäivälehden sivuille, jos tapahtumissa sattuu tartuntoja. Rajoitusten suhteen pidetään siis pää kylmänä ja juhlitaan sitten toden teolla, kunhan voimme. Tunnelin päässä näkyy jo valoa.

Toinen koronavuosi tarjoaa eräänlaisen tauon, jonka aikana voimme reflektoida toimintaa ja sen tarkoituksia. KTTO ry:n täytyy olla tarpeellinen jäsenilleen myös korona-aikaan, ja tilanteen normalisoituessa järjestömme haluaa olla edelleen se, jonka puoleen taloustieteen opiskelijat ensisijaisesti kääntyvät.

Toteutamme alkuvuodesta tapahtumakyselyn, jonka tarkoituksena on selvittää, millaiset etätapahtumat kiinnostavat jäseniä. Samalla saamme paremmin selville, mitä jäsenistö pitää tärkeänä KTTO:n toiminnassa ja mitä ei. Tarkoituksena on myöhemmin myös selvittää KTTO:n nykyiseen logoon liittyviä tuntemuksia. Kokeeko jäsenistö sen omakseen ja edustaako se tällä hetkellä meitä tarpeeksi hyvin? Kyselyiden kautta hallitus haluaa tuoda jäsenistön äänen paremmin kuuluviin ja selvittää, mitä jäsenistö haluaa säilyttää ennallaan ja mitä muuttaa.

Yrityssuhdetoiminta on koronasta huolimatta rullannut eteenpäin mallikkaasti. KTTO tulee jatkamaan yhteistyötä aiempien yhteistyökumppaniensa kanssa ja antamaan uusille tahoille mahdollisuuden. KTTO:n jäsenille suunnatut työpaikkailmoitukset ovat tasaisin väliajoin löytäneet tiensä sähköpostilistalle eikä yhteistyöhalukkaista toimijoista ole ollut pulaa. Valitettavaa on kuitenkin ollut jäsenistölle suunnatun työelämätoiminnan kuihtuminen koronan myötä. Tähän tullee muutos vuoden mittaan. On jäsenillemme varsin tärkeää, että yhteys työelämään säilyy myös poikkeusaikana.

Pandemia vaatii kaikilta kärsivällisyyttä, mutta odotus palkitaan: KTTO:n toiminta palaa pandemian hellittäessä normaaliin päiväjärjestykseen, eikä perinteisiä tapahtumia ole silloinkaan unohdettu. Myös valtsikan tulevassa laulukirjassa saattaa olla jokin yllätys kansislaisia varten… Toivottavasti nähdään mahdollisimman pian, mutta sitä ennen: pysykää terveinä ja olkaa varovaisia!

Jatka keskustelua:

Opintovastaavien tilannekatsaus

Opintosihteerin palsta | Teksti: Sakari Karisto ja Venla Sainio

Tänä vuonna opintovastaavan roolissa toimivat 1. vuosikurssin opiskelija Sakari Karisto sekä 3. vuosikurssin opiskelija Venla Sainio. Vuonna 2021 voidaan odottaa paitsi lisää etäopetusta, myös perinteisiä opintotapahtumia sekä siirtyminen Weboodista Sisuun.

Kuten moni taloustieteen opiskelija jo tietääkin, opintovastaavien tehtävänä on tarjota yksi yhteydenpitokanava taloustieteen opetushenkilökunnan suuntaan. Jos opintoasiat askarruttavat, kannattaa siis olla yhteydessä opintovastaaviin! Me huolehdimme myös yhteydenpidosta kandi- ja maisteriohjelmien johtoryhmien opiskelijaedustajiin: tavoitteenamme on, että opiskelijoiden ääni saadaan kuuluviin meitä koskevissa asioissa. 

Miltä opiskelijoiden edunvalvonta sitten käytännössä näyttää? Ensimmäisen vuoden opiskelijoilla oli lievästi epämukava tilanne 3. periodin alussa, kun yliopiston kurssisuunnittelu oli mennyt ohi maalin ja integraalilaskennan kurssin ja Makrotaloustiede I -kurssin luennot olivat valitettavasti osuneet päällekkäin. Onneksemme tilanne korjaantui, kun opiskelijoiden vaikutuksesta aikataulussa tapahtui muutos. Jos havaitset samankaltaisia ongelmia muilla pakollisilla kursseilla, kannattaa vinkata asiasta opintovastaaville. Kaikkea ei ole mahdollista korjata, mutta aina kannattaa yrittää.

Viime maaliskuussa äkillisesti alkanut etäopiskelu tulee jatkumaan vähintään kevätlukukauden loppuun. Osa on kokenut etäopiskelun itselleen hyödylliseksi, kun esimerkiksi työnteon ja opintojen yhdistäminen on saattanut helpottua, kun taas osalle opintojen suorittaminen yksin kotona on tuottanut suuria vaikeuksia. Tätä tekstiä kirjoittaessa syksyn opetusjärjestelyistä ei vielä ole tullut tietoa, mutta toivon mukaan lähiopetukseen palataan heti, kun se on turvallista.

Opiskelijoiden hyvinvointi ja jaksaminen ovat nousseet koronavuoden aikana esiin niin mediassa kuin yliopiston omassa viestinnässä. Myös opintovastaavat kantavat huolta niin fuksien kuin vanhempienkin opiskelijoiden jaksamisesta. Tilanteen pitkittyminen on johtanut siihen, että moni työskentelee nyt puolivaloilla. Ennen kaikkea suositamme näissä hankalissa olosuhteissa oman terveyden ja jaksamisen huomioimista. Jos opiskelumotivaatio on kadonnut täysin, eikä kurssien suorittaminen tahdo onnistua, apua ja tukea on saatavilla. 

Opintovastaavat pyrkivät tänä keväänä järjestämään aiempien vuosien oppiainekahvien hengessä etätilaisuuden, jossa opiskeljat ja henkilökunta voivat keskustella kuluneen vuoden opetuksen sujumisesta rennoissa merkeissä. Jos sinulla on etäopintojen toteutuksesta kommentteja, kannattaa seurata tiedotusta aiheesta KTTO:n Facebook-ryhmässä ja sähköpostilistalla. 

Keväällä 2021 Sisu (sama palvelu, jossa on jo useamman vuoden ajan tehty HOPS-opintosuunnitelmia)  tulee korvaamaan Weboodin opintojen suunnittelutyökaluna. Sisun käyttöönottoa on siirretty jo kerran tänä keväänä, ja toivon mukaan tämä aikalisä on vähentänyt käyttöönottoon liittyviä ongelmia. Opiskelijoille suurin muutos liittyy siihen, että kurssit tulee jatkossa lisätä omaan hopsiin ennen kuin niille voi ilmoittautua (tämä ei nykytiedon valossa rajoita kursseille ilmoittautumista: hopsin muokkaaminen on mahdollista milloin tahansa). Lisäksi kannattaa nyt jo merkitä muistiin, että sekä Sisussa että Weboodissa on käyttökatko 17.–30.5.2021. Jos haluaa valmistua ennen Sisun käyttöönottoa, todistuspyyntö tulee jättää viimeistään 29.4., eli erityisesti maisteritutkintoaan viimeistelevien kannattaa olla hereillä huhtikuussa.

Kevätlukukautta on vielä puolet jäljellä, ja opintovastaavat haluavatkin toivottaa kaikille taloustieteen opiskelijoille jaksamista 4. periodin kursseihin. Jonain päivänä pääsemme palaamaan luentosaleihin ja kirjaston ryhmätyötiloihin, ja toivon mukaan jonkinlainen opiskelumotivaatio säilyy sinne asti. Valoisaa kevättä kaikille!

Jatka keskustelua:

Toiveuusinta: Kysy Kultilta

Toiveuusinta on uusi palsta, jossa herätetään yhden lehden ajaksi vielä kerran henkiin jo kuopattuja palstoja. Ensimmäisenä palstalla nähdään takavuosina suureen suosioon noussut Kysy Kultilta -palsta.

Vastaukset: Klaus Kultti

1. Jos pääoman tuottavuuden kasvu säilyy nopeampana kuin työn, onko rationaalisempaa pyrkiä kouluttautumaan vai etsimään rikas kumppani?

VAROITUS: SISÄLTÄÄ MATERIAALIA, JOSTA LOUKKAANTUMINEN VAATII MERKITTÄVIÄ PONNISTUKSIA; AMATÖÖRIEN EI KANNATA.

Kysymys on tyypillinen punainen silli (aringa rossa) tai kuten Suomessa on perinteisesti sanottu punainen herrinki unohtamatta viimeaikaista kehitystä, jossa myös sanonta punainen silakka tunnetaan. Haluan korostaa, että tässä ei mitenkään vihjata, että silakat olisivat punaisia ei sen puoleen sinimustiakaan, mutta ennen kaikkea haluan korostaa, että edes ajatuksen tasolla, muista tasoista puhumattakaan, en halua lukijan ajattelevan, että kaikki punaiset ovat silakoita. Monet parhaista ystävistäni ovat punaisia, mutta heissä ei ole mitään silakkaan vivahtavaakaan. Toivottavasti olen nyt tehnyt selväksi, että tässä ei pyritä leimaamaan ketään ihmis- eikä silakkaoletettua, mutta totean vielä väärinkäsitysten ja ennen kaikkea niistä seuraavien tuomioiden välttämiseksi, että minä en ole tätä kirjoittanut.

Kuten edellä lyhyesti osoitin, kysymys on niin sanottu ei-kysymys, koska vastaus siihen olisi aivan sama, vaikka pääoman tuottavuuden kasvu ei säilyisi nopeampana kuin työn. Asiaintilasta riippumatta rationaalisempaa (käytän käsitettä kansanomaisessa mielessä koska kyseessä on binäärinen, tuttavallisemmin 0-1, erottelu ja päätökset ja päättäjät joko ovat rationaalisia tai eivät ole ja rationaalinen-ilmaisun komparatiivi, vaikka onkin kieliopillisesti varsin pätevä, ei taloustieteen paradigmassa ole merkityksellinen) on pyrkiä etsimään rikas kumppani. Tämä tietysti oletuksella, että rikkaan kumppanin varallisuudesta tietty osa, esimerkiksi puolet siunaantuu, (käytän tässä uskontoon viittaavaa ilmaisua siunaantua implikoimatta mitään uskonto, tai sen puoleen uskonnottomuutta, ainoastaan kielellisenä tehokeinona lukijan viihdyttämiseksi; samoin esimerkiksi edesmennyt isoäitini hoki jatkuvasti ”sussiunakkoon”) kumppanin löytäjälle. Tulos on tuttu lukuisista uusklassisista malleista, mutta siihen on helppo päätyä aivan normaalilla, tosin yhteiskuntatieteissä poikkeuksellisella, johdonmukaisella ajattelulla. Jos kaikki pyrkivät etsimään rikasta partneria pääoman muodostuminen taloudessa hiipuu ja siitä tulee entistä niukempi resurssi. Tällöin sen arvo nousee; tätä kai kysymyksessä mainittu kasvun säilyminen tarkoittaa.

Taloustieteen viisauksiin vain pinnallisesti perehtyneet parahtanevat nyt, että eikö tällaisessa tilanteessa kannata ryhtyä kouluttautumaan, koska, jos ei muuta, niin uuden pääoman luominen on nyt kannattavaa ja se onnistuu koulutuksella ja uusilla ideoilla. Mutta, nyt taloustieteen kurinalaisuus näyttää voimansa, kysymyksessä edellytettiin, että pääoman tuottavuuden kasvu SÄILYY nopeampana kuin työn. 1nkertaisessa taloustieteellisessä mallissa tämä on mahdollista vain, jos suurin osa talousyksiköistä etsii rikasta partneria pikemminkin kuin kouluttautuu.

Tämä viisaus on yleistettävissä niin, että optimaalinen käyttäytyminen on etsiä lukuisia rikkaita partnereita, ei siis puolisoita, koska sanan etymologia on puoli ja kokonaisuudessa voi olla vain kaksi puolikasta (tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö sukupuolten moninaisuus olisi mahdollista; perinteisesti sukupuolia on kaksi, kaksi kertaa puoli on yksi ja sukupuolen mitta yhteiskunnassa oli yksi. Mutta kuten muistamme mittateoriasta, mittoja on monenlaisia ja vaikka yksikkövälin Lebesguen mitta on yksi (=1), jotkut välin osajoukot ovat ei-mitallisia; voimme helposti postuloida (postulointi on helppoa) yksikkövälille mitan, joka ottaa huomioon joukkojen moninaisuuden sulkematta yhtäkään pois luopumalla valintaaksioomasta, jolloin kaikki välin osajoukot ovat mitallisia. Nykyään sukupuolia on paljon enemmän ja aivan esimerkinomaisesti, ettei tämä jää vain teoreettiseksi pohdinnaksi, voimme olettaa, että niitä on 32. Tällöin yhteiskunnan sukupuolen mitta on 32 kertaa puoli eli 16. Tämä on viisitoistakertainen kasvu, minkälaisiin lukuihin ei yhteiskuntatieteissä ole kovinkaan usein päästy.)

Taloustieteellisessä kirjallisuudessa on jo aikaa sitten ymmärretty, että erottelu pääoman ja työvoiman välillä ei ole mielekäs. Pääoma on viivästettyä kulutusta ja niin on myös koulutus. Jokainen joka kouluttautuu jättää käymättä töissä ahnehtiessaan tulevaisuuden tuottoja eli jättäessään kuluttamatta. Partnerien etsiminen vie voimavaroja ja rationaalinen toimija pyrkii välttämään voimavarojen hukkaamista. Niinpä etsimistä on järkevintä suorittaa siellä, missä on ihmisoletettuja, jotka viivästävät kulutustaan; heistä tulee rikkaita. Yksi hyvä paikka tähän on valtiotieteellisen tiedekunnan taloustieteen oppiaine. Huolellinen etsintä on tuloksellista vain, jos on saanut opinto-oikeuden. Jokainen näin pariutunut/moniutunut on onnellisempi kuin satunnaisesti partnereita etsinyt. Oppiaineen sisäisesti pariutuneet/moniutuneet jakavat yhteisen, ja tieteellisesti oikeaksi todistetun, maailmankuvan ja voivat pohtia kaikkia itselleen tärkeitä yhteiskunnallisia ilmiöitä yhteisen paradigman pohjalta.

2. Millaisen mikromallin optimiratkaisu on, että kuluttaja valitsee shortsit ja sandaalit sisältävän hyödykekorin vuodenajasta riippumatta?

Olemme tärkeän kysymyksen äärellä. Jopa teoreetikkojen on tunnustettava, että ihmisiä on erilaisia. On sellaisia, joiden hyödykekori on iso; sinne mahtuu kamaa ja tyypillisesti nämä ihmiset kulkevatkin kaupungilla valtavien kantamusten kanssa. On untuvatakkia, saappaita ja muhkeita neuleita. Se on tyylitön ja epämiellyttävä näky. Toisilla on pieni hyödykekori. Sinne ei mahdu paljon, mutta kuitenkin kaikki tarpeellinen kuten shortsit ja sandaalit. Nämä ihmiset eivät aiheuta esteettisiä ulkoisvaikutuksia (negatiivisia), vaan käyskentelevät kaupungilla tyylikkäästi korissaan vain vähän tilaa vievät (ja egoloogiset) shortsit ja sandaalit. He ovat hyviä kuluttajia ja aivan erinomaisia ihmisiä.

Edellä kuvattiin aavistuksen mekaanisesti sandaali-shortsi-hienoston ja paksuvaate-alhaiston eroa. Yhteiskunnallisesti, ja taloustieteen kannalta mielenkiintoisesti, kyseessä on myös signalointi. Signalointihan yleensä johtaa valtavaan määrään tasapainoja ja jopa yhteiskuntatieteiden tsaari, taloustiede, on vaikeuksissa, kun pitäisi selvittää, mitkä ovat ilmiön empiirisesti kiinnostavat (relevantit kuten maailmanpolitiikan oppiaineessa sanotaan) seuraukset (implikaatiot kuten sosiologiassa sanotaan). Ihminen (ja tässä viitataan koko ihmisolemuksen holistiseen kokonaisuuteen ihmiseen biosähköisenä psykofyysisenä olentona, jonka moninaisuudesta, arvoituksellisuudesta ja käsittämättömyydestä maailmankirjallisuus paljastaa vain vähäisen pintaraapaisun, nykyisen pintakerroksen alta pilkistävän heikon heijastuksen todellisesta syväolemuksesta), joka pukeutuu nuttuun ja kenkiin ja pitkiin housuihin ja kauluspaitaan pimittää kanssaihmisiltään tärkeitä seikkoja.

Kuten tunnettua ihmisten saniteettitajun aste vaihtelee. Suurimmat törkimykset peittelevät leväperäisyyttään hajusteilla ja ennen kaikkea verhoamalla saastaisen kehonsa peittäviin ja odöörin leviämistä estäviin pukimiin. Ehkä konkreettinen esimerkki selventää. Professori, (en ota kantaa voi olla makrotaloustieteen tai ekonometrian) on tehnyt useita päiviä etätöitä (tosiasiassa katsonut suomalaiseen uskonnolliseen perinteeseen sopimattomia elokuvia, jollei jopa itse tehnyt niitä en halua mennä 1tyiskohtiin mutta kyseessä on varsin kammottava, käsittääkseni yleisen syytteen alainen toiminta) ja on hikinen ja visvainen. Hänen täytyy tulla työpaikalle ja mitkä ovatkaan vaihtoehdot. Rasittava ja voimia vievä peseytyminen, itsensä hankaaminen puhtaaksi (tässä tapauksessa vain fyysinen puhtaus on saavutettavissa) tai näppärä ja nopea pukeutuminen pitkiin housuihin, umpikenkiin ja pitkähihaiseen puseroon. Ihmisen saniteettitaju on kuin moraali; sitä joko on tai ei. Korkean saniteettitajun ihmiset arvostavat kanssaihmisiään, pukeutuvat shortseihin ja rantaläpsyköihin ja sitoutuvat näin korkeisiin hygieenisiin standardeihin. Kyseessä on myös preferensseistä riippumaton tapa signaloida saniteettitajua.

3. Sietääkö kansa?

Ei siedä ja juuri tästä syystä kutsun kaikki (=koko kansa) eduskuntatalon portaille Voiton päivänä 14.2. 2022. Siellä järjestäydymme kahden dosentin johdolla Pohjoismaiseksi myötähäpeän liikkeeksi, jonka tavoite on oppia ja edistää sietämistä. Vaikka tämän muutoksen on loppujen lopuksi lähdettävä jokaisen kohdalla omasta halusta, olemme kahden dosentin kanssa päätyneet siihen, että muodollinen järjestäytyminen ja julkinen ongelman tunnistaminen edistää sen ratkaisua niin sietämätöntä kuin se onkin.

Lumiukko 1
Lumiukko 2

4. Kumpi näistä lumiukoista voittaa KTTO:n lumiukkokisan ja miksi?

Koska kysymyksessä ei ole kerrottu, millä tavalla lumiukot kisailevat, mitkä ovat niiden valintajoukot ja tavoitteet, käytän uusklassista menetelmää ja rakennan mallin tekemällä oletuksia ongelman huonosti määritellyistä piirteistä. Ensiksi oletan, että lumiukot eivät varsinaisesti kisaile, vaan KTTO:n opiskelijat kisailevat äänestämällä suosikkiukkoaan (pahoittelen sukupuolittamisesta väistämättä seuraavaa toiseuttamista, mutta jatkan ukkomaisella linjalla, koska uskon avarakatseisen lukijan antavan tehtävän laatijoille anteeksi, tai ainakin ymmärtävän, stereotyyppisen näkemyksen lumiolennoista; tämä johtunee yhteiskuntatieteellisen koulutuksen vajavaisuudesta, tilanne varmasti korjautuu maisterin tutkinnon myötä) ja voittaja on eniten ääniä saanut ukko (anteeksi).

Jotta kysymykseen voi antaa hyvin perustellun vastauksen, on alkajaisiksi arvioitava ukkojen (anteeksi) hyvyyttä. Mutta milloin ukko (anteeksi) on hyvä? Lähestyn ukkoja (anteeksi) puhtaasti esteettiseltä kannalta. Ukko (anteeksi) ykkönen tuo mieleen kirjailijan, joka sivuuttaen ikävät, vastenmieliset, surullisella todellisuudellaan ihmetyttävät luonteet, kiintyy vain inhimilliseltä arvoltaan yleviin, joka ikuisesti vaihtuvien muotojen suuresta myllerryksestä on valinnut muutamia harvoja poikkeuksia, joka ei kertaakaan ole luopunut soittimensa korkealentoisuudesta, joka ei kertaakaan ole laskeutunut viheliäisten, vähäpätöisten lähimmäistensä luo, vaan on maahan kajoamattakaan heittäytynyt kokonaan siitä loitolla oleviin ylevien olentojen helmaan.

Ukko (anteeksi) kakkonen sen sijaan tuo mieleen kirjailijan, jonka osa ja kohtalo on toisenlainen, kirjailijan joka on rohjennut loihtia esiin kaiken sen, mikä on joka hetki edessämme, mutta jota välinpitämättömät silmät eivät näe, loihtia esiin kaiken sen hirvittävän mudan, pikkumaisuuksien mudan, joka on ryvettänyt elämämme, koko sen kylmien, pirstoutuneiden, jokapäiväisten luonteiden pohjimmaisen kuilun, joita maallisen vaelluksemme, väliin katkeran ja ikävän vaelluksemme, tie vilisee ja lahjomattoman taltan rajulla voimalla uskaltanut veistää ne ilmi, räikeän alastomana kansan nähtäväksi.

Kumpikin ukko (anteeksi) on siis esteettisessä mielessä yhtä hyvä ja todennäköisyys, että KTTO:n opiskelija pitää yhtä ukkoa (anteeksi) parempana kuin toista on puolikas. Olettakaamme yksinkertaisuuden vuoksi, että äänestykseen osallistuvia KTTO:n opiskelijoita on satakahdeksan (108) ja olettakaamme että heistä tasan 54 kannattaa ukkoa (anteeksi) yksi ja 54 ukkoa (anteeksi) kaksi. Olettakaamme lisäksi, että jos opiskelijan suosikki voittaa äänestyksen hän saa ykkösen verran hyötyä (von Neumann-Morgenstern). Ja aivan lopuksi olettakaamme vielä, että äänestykseen liittyy kustannus, joka on suuruudeltaan 0.1 hyöty-yksikköä (von Neumann-Morgenstern).

Mutta mitä kummaa? äänestyksestähän on näillä oletuksilla tullut peli; kannattaako äänestää vai ei riippuu siitä, mitä muut tekevät. Ei muuta kuin pelin tasapainoja ratkomaan. Huomataan ensiksi, että jos kukaan ei äänestä, voittaja ratkeaa lantinheitolla, koska kumpikin ukko on saanut yhtä monta ääntä ja näin kunkin opiskelijan odotettu hyöty on puolikas. Tämä ei ole tasapaino, koska jos joku opiskelija päättää äänestää hänen äänensä ratkaisee ja hänen hyötynsä on 1 − 0.1, puolikasta suurempi luku. Jos taas kaikki äänestävät on hyvin epätodennäköistä, että tietyn opiskelijan ääni on ratkaiseva ja hänen kannattaa jättää äänestämättä. Näin hän säästää 0.1.

Tämä päättely johtaa siihen, että puhtaissa strategioissa ei ole tasapainoja, joten ratkaisemme sekastrategiatasapainon. Siinä kukin opiskelija äänestää todennäköisyydellä p. Tämä on helppoa, vaikka en enää muistakaan kaikkia lukion päässälaskusääntöjä. Tarkastellaan yhtä opiskelijaa ja lasketaan hänen hyötynsä, kun hän ei äänestä ja sitten kun hän äänestää ja pakotetaan nämä yhtä suuriksi. Yhtälöstä voimme ratkaista tasapainotodennäköisyyden. Tasapainoyhtälö näyttää seuraavalta (hyöty äänestämisestä ja sen vastakohdasta on asetettu yhtäsuuriksi ja sitten yhtalöä on manipuloitu)

\sum_{h=1}^{53} \binom{53}{h}p^h(1-p)^{53-h}\binom{54}{h}p^h(1-p)^{54-h} + (1-p)^{53}(1-p)^{54} + \\ \nonumber

\sum_{h=0}^{53} \binom{53}{h}p^h(1-p)^{53-h}\binom{54}{h+1}p^{h+1}(1-p)^{54-h-1} \frac{1}{2} - \\  \nonumber

\sum_{h=0}^{53} \binom{53}{h}p^h(1-p)^{53-h}\binom{54}{h}p^h(1-p)^{54-h} \frac{1}{2} - \\ \nonumber

0.1 = 0

ja kuten mainitsin lukiosta on sen verran pitkä aika, että joudun käyttämään Mathematicaa tasapainosuureen määräämiseksi.

Voi jumalan pyssy, näyttää siltä, että tasapainoja on enemmän kuin yksi. Esimerkiksi äänestystodennäköisyys p = 0.177045 toteuttaa yhtälön samoin kuin p = 0.822955 Tämä tekee kysymykseen vastaamisen mahdottomaksi, kyseessähän on lähinnä ennustaminen. Siinä taloustieteilijät eivät ole hyviä. Mutta eipä hätää. Odotetaan vain kunnes äänestys ukkojen (anteeksi) paremmuudesta on käyty. Kun tulos on selvillä, voimme kääntyä politiikan tutkijoiden puoleen ja he selittävät, mistä tulos johtuu.

Päätoimittajan kommentti: Yllä olevan tulkinnan hengessä KTTO:n hallitus suoritti äänestyksen. Voittajaksi ylsi tiukan äänestyksen päätteeksi lumiukko 2. Onnea voittajille!

Lumiukkokisan voittaja.

Voittajaan otetaan yhteyttä palkinnon jakamiseksi.

Jatka keskustelua:

Opintovastaavalta: Etäopiskelu ja yliopiston arki

Opintovastaavan palsta | Teksti: Venla Sainio

En olisi tämän vuoden alussa uskonut, miten paljon voisin kaivata Economicumin luentosalia tai Kaisan K3-kerrosta. Ne oli pakko hyvästellä maaliskuussa, kun etäopiskeluun siirryttiin nopeassa aikataulussa. Aluksi jaksamista helpotti tieto tilanteen väliaikaisuudesta: ehkä syksyllä voisi taas palata arkeen. Ikävä kyllä näin ei käynyt. Tämänhetkisen tiedon mukaan läppärin ruudun valossa istumista on edessä vielä ainakin kevät. Tilanne on haastava niin fukseille kuin aiemmin opinnot aloittaneillekin.

Etäopiskelun vaikutukset mielenterveyteen nousivat marraskuussa valtakunnalliseksi puheenaiheeksi, ja hyvästä syystä. Osalla opiskelijoista epävarmuus opiskelukäytännöistä, kesätöiden ja osa-aikatöiden peruuntuminen sekä huoli omasta tai läheisten terveydestä ovat hankaloittaneet opintoihin keskittymistä. Myös kontaktit kanssaopiskelijoihin ovat vähentyneet, erityisesti niillä, joilla ei ole muodostunut omaa kaveriporukkaa yliopistolla. Opiskelu on muutakin kuin kurssikuvausten oppimistavoitteiden täyttämistä: se on myös kanssaopiskelijoihin tutustumista luentojen jälkeen, yhteisiä lounaita ja myöhäisiä iltoja kirjastossa. Vaikka ei muita opiskelijoita tuntisikaan, tuttujen kasvojen näkeminen luentosalissa on silti voinut olla tärkeä osa arkea. Yksinäisyys yhdistettynä pitkään jatkuvaan etäopiskeluun on voinut heikentää monen motivaatiota ja opiskelukykyä.

Opintovastaavana olen keväällä ja syksyllä selvittänyt opiskelijoiden kokemuksia etäopiskelusta, ja vastauksissa on noussut esiin myös positiivisia kokemuksia. Kaukana kampuksesta asuvien ei tarvitse käyttää aikaa julkisissa istumiseen, luentotallenteita voi katsoa uudestaan tenttiin valmistautuessa, ja työnteon ja opiskelun yhdistäminen on saattanut helpottua. Toivottavasti etäopiskelun hyvät puolet pidettäisiin mielessä opetusta suunnitellessa silloinkin, kun opiskelijat voivat taas palata kampuksille.

Etäopiskelun jatkuessa vielä koko kevään ajan on opiskelijoiden jaksamiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Läheisten ja opiskelijayhteisön tuki on edelleen tärkeää. Myös yliopistolla on kehitettävää opetuksessa ja opiskelijoiden tukemisessa. Etäopiskelua on takana jo lähes kolme periodia, joten tietoa ja taitoa etäopetuksen järjestämisestä on jo kertynyt. Opiskelijoiden on myös tärkeää suhteuttaa tavoitteensa käytettävissä oleviin resursseihin, joista yksi on oma jaksaminen. On täysin luonnollista ja ymmärrettävää, ettei pitkittyneessä poikkeustilanteessa pysty suoriutumaan parhaalla mahdollisella tavalla. Jos tilanne tuntuu erityisen vaikealta, apua on tarjolla.

Ja jonakin päivänä paluu tavalliseen arkeen koittaa jälleen.

Mistä apua opinnoissa jaksamiseen?

Yliopiston omat verkkosivut (vaatii kirjautumisen): https://studies.helsinki.fi/ohjeet/artikkeli/opiskelun-tueksi

Nyyti ry tietoa mielenhyvinvoinnista ja mm. viikottaisia chatteja, https://www.nyyti.fi/

YTHS, https://www.yths.fi/palvelut/opiskeluyhteisotyo/opiskeluympariston-tarkastus/

Jatka keskustelua:

Vappu se oli – oli miten oli

Kapitaalin reportaasi historiankirjoihin jäävästä koronavapusta

Reportaasi | Teksti: Eetu Mänttäri

Vuoden 2020 vappuaaton koittaessa moni varmasti muisteli haikeana aiempien vuosien vappuja, jolloin nykyisenlaisesta pandemiasta ei ollut tietoakaan. Tänä vuonna tuo opiskelijoiden, työväen ja kevään juhla ei kuitenkaan voinut olla samanlainen kuin koskaan aiemmin. Jopa sota-aikana kaikesta huolimatta myytiin kaduilla vappuhuiskia, ainakin jos Iltalehden kuvakollaasia vuodelta 2017 on uskominen.

Mikä pahinta, tänä vuonna todellinen opiskelijavappu jäisi vielä hämärän peittoon kokonaiselle vuosikurssilliselle uusia opiskelijoita.

Nyt ei kokoonnuttaisi Kuppalan pihalle juhlimaan, Mantaa ja Snellua lakittamaan, Ullanlinnanmäelle grillaamaan tai ylipäätään minnekään pisaratartunnan pelossa. Oli historiallinen tilaisuus kokeilla, miten tunnelma välittyy internet-palveluiden, kuten Discordin, välityksellä.

Lakki ja haalarit jäivät naulakkoon tänä vuonna.

Etukäteen moni mietti, yltäisikö tällainen korvaava versio rakkaasta juhlasta lähellekään alkuperäistä, vai korostaisiko se vain vallitsevan tilanteen turhauttavuutta? Päätin ottaa selvää, ja päädyin KTTO:n hallituksen jäsenenä osallistumaan etävapun toteutukseen aina suunnitteluvaiheesta juhlimiseen asti.

Vappuaaton alkuillasta oli Helsingin väestö pandemiasta huolimatta juhlatuulella. Omaa välttämätöntä nestemäisen ravinnon täydennysreissuani suorittaessani oli Alkon edessä lähemmäs sadan metrin jono – turvaväleineen päivineen, kuten asiaan kuului. Nopean päässälaskun jälkeen tajusin, etten millään ehtisi kassalle ennen sulkemisaikaa, joten käännyin pitkin hampain kannoillani kohti lähintä Alepaa ostamaan lohdutuspalkinnoksi tuiki tavallista keskiolutta ja simaa.

Kirosin oman viinakaappini matalaa huoltovarmuusastetta sekä maamme alkoholipolitiikkaa. Vappu jäisi nyt jalluttomaksi. Uskottelin itselleni, että tämä oli nyt vain yksi niistä uhrauksista, joita tänä vuonna pandemian vuoksi joutuisimme itse kukin tekemään.

Olin kuitenkin vakaasti sitä mieltä, että kahden promillen intoksikaatiotavoite olisi saavutettavissa näillä substituuttihyödykkeilläkin.

Palattuani asuntoni suomaan virussuojaan ja tuudittauduttuani jälleen sosiaalisen eristäytymisen autuuteen oli aika kaivaa valkolakki laatikosta sängyn alta ja korkata vappu toden teolla. Muutaman simalasin siemailun ja KTTO:n aiemmista vapuista muistuttavan somesisällön selailun jälkeen alkoi vappuhuuma olla jo käsin kosketeltavissa. Oli aika siirtyä järjestön Discord-serverille juhlimaan yhdessä opiskelutovereiden kanssa.

KTTO:n hallituksen kesken olimme olleet huolissamme siitä, että järjestömme jäsenet jäisivät tyhjän päälle tärkeänä juhlapäivänä tavanomaisen vapun ollessa mahdoton toteuttaa. Eihän kevätlaitumilla kirmaavia kansiskarhuja pitäisi koronalta turvassa mikään, ellei heille järjestettäisi jotain vapputekemistä kotilieden ääreen. Kansanterveydestä kantamastamme vastuusta voimaantuneina päätimme järjestää KTTO:laisille etävapun Discordin välityksellä.

Juhlaväki oli siirtynyt verkkoon – tai kuka minnekin. Fyysisellä Mantalla ei ollut kuin aitaus. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Anette Helander

Helsingin kaupunki ja Taideyliopiston ylioppilaskunta olivat mitä ilmeisimmin lukeneet kokouspöytäkirjojamme, sillä hekin olivat päättäneet kyhätä kokoon jonkinlaisen virtuaalitapahtuman vapun kunniaksi. Tarkoitus oli ilmeisesti lakittaa digitaalinen Havis Amanda.

Noh, me KTTO:laiset, toki silkasta solidaarisuudesta, seurasimme tuotakin tapahtumaa omalta serveriltämme käsin. Kyseessä oli varsin kunnianhimoinen ja tyylikäs produktio virtuaalisine ilmalaivoineen ja lievää hämmennystä aiheuttavine spoken word -esityksineen. Muutamat paikallaolijat tosin ihmettelivät virtuaalisen Mantan sijaintia keskellä Senaatintoria Kauppatorin sijaan. Taiteilijoille suotakoon vapautensa.

Mantan saadessa lakkinsa painoimme omatkin ylioppilaslakkimme päähän webbikameroiden välityksellä. Kyllähän se hieman erilaiselta tuntui verrattuna viime vuoteen, jolloin seisoin kaupungintalon kulmalla väentungoksessa ja pystyin hädin tuskin nostamaan kättäni saadakseni lakin päähäni. Huomasin kaipaavani väkijoukkoa ja vapun hälinää ja hulinaa.

Olihan virtuaalitapahtuma olosuhteisiin nähden hienosti toteutettu. Omaksi harmikseni en kuitenkaan koskaan nähnyt virtuaalihahmoni heiluttavan ”räppikättään” vaikka kuinka kiivaasti moista toimintoa lupaavaa nappia klikkailin.

Vappu on ainakin Helsingin opiskelijayhteisössä yksi niistä tapahtumista, jolloin kaikki noudattavat yhdessä tiettyjä perinteitä. Ihmisten kokoontuessa samaan paikkaan on kokemuskin heille kaikille monella tapaa samanlainen. Etävappuna puolestaan oli kotisohvalla helppo valita juuri oma lempisisältö kulutettavaksi sen sijaan että kokisi jotain yhteistä satunnaisen ihmismassan kanssa. Discordissa kokoontumisella pyrimme välittämään jotain tällaista väkijoukosta kumpuavaa yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta edes oman ainejärjestömme sisäisesti ilman fyysistä paikallaoloa.

Mantan lakituksen jälkeen jatkoimme jutustelua Discordissa sekä pidimme vappuvisan, jonka pääpalkintona oli peräti samppanjapullo. Hengailu oli kieltämättä mukavaa, mutta tulin mielessäni väkisinkin verranneeksi virtuaalivappua todelliseen vappuun, jolle se jäi selvästi kakkoseksi. Korvike oli kuitenkin parempi kuin ei mitään.

Tulin miettineeksi myös sitä, toistuisivatko vapun kaltaiset tuhansia ihmisiä pienelle pinta-alalle saattavat massatapahtumat enää hetkeen koronaviruspandemian hellitettyäkään? Kaihtaako sukupolvemme väkijoukoissa liikkumista vielä kriisin jälkeenkin korona-ajan käyttäytymismallien pintyttyä alitajuntoihimme? Tämä on mahdollista, mutta taitaa olla kuitenkin niin, että ihmisten ikävä vanhaan vapauteen voittaa lopulta koronan myötä opitun tartuntapelon. Aika näyttää.

Juhlaväkeä Lasipalatsin edessä vuonna 1960. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Iiro Nurminen

Vapun huvitukset sujuivat kaiken kaikkiaan varsin hyvin myös internetin kautta. Juhlan varsinaista tunnelmaa oli kuitenkin hankala kanavoida siellä. Itselleni vapun hienous opiskelijatapahtumana on ollut nimenomaan sen kokonaisvaltaisuus: minne vain Helsingissä meneekin, voi nähdä opiskelijoita vapputunnelmissa.

Vappuna bileet ovat kaikkialla. Joka kadunkulmassa, joka puistossa, jokaisissa haalareissa ja jokaisessa lakissa. Kaduilla voi törmätä vanhoihin ja uusiin tuttuihin yllättävillä tavoilla. Myös tuntemattomat ovat vappuisin paremmalla juttutuulella. Tänä vuonna ikävöin sitä viisissäkymmenissä olevaa teekkaria, joka viime vappuna bussia odottaessamme informoi minulle taloustieteen olevan valetiedettä. Haikeita tunnelmia herätti myös rakas vappumuisto vanhasta kesätyökaverista, jonka tunnistin vasta hänen kaatuessaan jalkoihini kadulla vappusiman kellistämänä. Vappuun liittyvä arvaamattomuus on tosiaan yksi juhlan hienouksista.  

Tänä vuonna juhlat olivat kuitenkin vain ajatuksissamme sekä tietokoneidemme ja älypuhelimiemme näytöillä. Vaikka virtuaalivappu oli kokemuksena historiallinen ja siinä mielessä mielenkiintoinen, toivon hartaasti tavanomaisen juhlinnan olevan taas ensi vuonna mahdollista.

Palaathan pian, vappu.

Minne oikein katosit, vappu?
Jatka keskustelua: