Aihearkisto: KTTO

Helsingin yliopiston taloustieteelle pysyvästi lisää opiskelijoita — tälle syksylle 25 uutta aloituspaikkaa

Uutinen | Teksti: Eino Haajanen

Valtiotieteellinen tiedekunta lisää aloituspaikkoja 55 kappaleella, joista lähes puolet on taloustieteen kandiohjelmaan. Taloustieteen opinnot aloittavien määrä kasvaa noin puolella.

Suomen hallituksen neljännessä lisätalousarviossa korkeakouluille on osoitettu 124 miljoonaa euroa aloituspaikkojen lisäämiseksi vuosille 2020–2021. Tämän myötä ammattikorkeakouluihin tulee 2200 ja yliopistoihin 2048 uutta aloituspaikkaa tälle syksylle, käy ilmi opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteesta.

Helsingin yliopiston osalta päätös tarkoittaa 420 uutta opiskelijaa enemmän kuin kevään yhteishaussa on ilmoitettu. Yliopisto tiedotti asiasta viime viikon torstaina. Valtiotieteelliseen tiedekuntaan lisäaloituspaikkoja tulee 55. Näistä huomattava osuus, lähes puolet, tulee taloustieteen koulutusohjelmaan.

Todistusvalinnalla taloustieteelle otetaan aiemmin valittujen lisäksi 23 opiskelijaa, joista 16 on ensikertalaisia. Koevalinnalla sisään otetaan aiempien lisäksi 2.  Pelkkään koevalintaan saavat osallistua vain ne hakijat, joilla ei ole ylioppilastutkintoa tai siihen verrattavissa olevaa tutkintoa.

Päähaussa hakeneiden aloittajamäärä siis kasvaa 50 henkilöstä 75 henkilöön. Tämän lisäksi tarjolla on edelleen avoimen väylän hakijoille kolme paikkaa ja siirtohaussa yksi paikka. Yhteensä valitaan 79.

Kandidaattiohjelman opiskelijamäärän lisäys on merkittävä, mutta mukailee aiemmin esitettyä tavoitetta.

”Pitkäaikaisena toiveena on ollut se, että voitaisiin ottaa lisää opiskelijoita ohjelmaan. Tilanne taloustieteellisellä ja kaupallisella alalla on ollut sellainen, että työllisyys on ollut hyvää ja on ollut tarvetta kasvattaa sisäänottoa”, kertoo taloustieteen kandiohjelman johtaja Juha Tervala.

Korkeakoulut ja opetusministeriö neuvottelivat vuonna 2019 aloitusmäärien nostosta vuosille 2021–2024, mutta korona osaltaan nopeutti suunniteltua muutosta. Tervala huomauttaa, että paikkamäärät tai alakohdennukset eivät vastaa täysin sitä, mistä on aikaisemmin keskusteltu, vaan nyt on kyse kertaluonteisesta nostosta koronan takia.

”Itse asiassa lisäys tälle vuodelle toteutuikin vuosien 2021–2024 suunnitelmaa vähän suurempana. Jatkossa aloituspaikkoja ei tule olemaan yhtä paljon kuin tänä vuonna, mutta joka tapauksessa niitä tulee kuitenkin olemaan enemmän kuin vuonna 2019”, Tervala sanoo.

Käytännön vaikutuksia opetusjärjestelyihin sisäänottomäärien kasvulla ei juuri ole. Olennaisin ero on Tervalan mukaan siinä, että harjoitusryhmiä eli laskariryhmiä muodostetaan hieman enemmän ja jatkossa kandidaattiseminaariin tarvitaan lisää opetushenkilöstöä.

”Taloustieteen opetus on hyvin skaalautuvaa eli luennoille mahtuu enemmän ihmisiä, mutta lisätyövoimaa tarvitaan varsin vähän, vaikka opiskelijoita on enemmän.”

Koko Suomen laajuisesti korkeakoulujen aloituspaikkojen kertaluonteisella nostolla pyritään tasoittamaan poikkeusolojen taloudellisia vaikutuksia panostamalla nuorten kouluttautumismahdollisuuksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteen mukaan samalla halutaan toteuttaa tavoitteita yleisestä koulutustason nostosta ja osaajapulaan vastaamisesta.

Helsingin yliopistossa suurin osa tämän syksyn lisäaloituspaikoista kohdistuu matemaattis-luonnontieteellisille sekä kasvatustieteellisille aloille.  Päätökset on tehty työvoimatarve, koulutuksen vetovoima sekä opetusresurssit huomioiden, kertoo Helsingin yliopiston kehitysjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta yliopiston tiedotteessa.

Muissa korkeakouluissa paikkoja on osoitettu runsaasti myös tekniikan alalle ja sosiaali- ja terveysalalle. Kaikki alat eivät ole saaneet lainkaan lisäpaikkoja.

Taloustieteen opetusta lisätään muuallakin kuin Helsingissä — muun muassa Jyväskylän yliopiston taloustieteen koulutusohjelmaan järjestetään tänä syksynä 10 lisäaloituspaikkaa.

Tulevina vuosina korkeakoulujen penkeille on tarkoitus saada laaja-alaisesti enemmän opiskelijoita: opetusministeriön mukaan vuosina 2021–2022 aloituspaikkoja lisätään yliopistoihin 4300 ja ammattikorkeakouluihin 1700. Lisäyksiä on tarkoitus jatkaa tuntuvasti vuosina 2021–2024 aiemman suunnitelman pohjalta.

Jatkossa lisäaloituspaikat rahoitetaan lisätalousarviossa esitetyn summan lisäksi muun muassa korkeakoulujen ohjelmaperusteisella strategiarahoituksella.

Uutista korjattu klo 15.08. Päähaussa hakeneiden määrä kasvaa 50 henkilöstä 75:een, ei sisäänottomäärä kokonaisuudessaan. Päähaun lisäksi tarjolla on avoin väylä sekä siirtohaku.

Jatka keskustelua:

Itänaapurissa vaihdossa – Venäjä opiskelijan silmin

Teksti ja kuva: Lauri Vesala

Vietän tämän kevätlukukauden vaihdossa Moskovan talouskorkeakoulussa (HSE), joka on Venäjän johtavia yliopistoja erityisesti talous- ja yhteiskuntatieteissä. Sen perusti joukko venäläisiä liberaaleja ekonomisteja vuonna 1992 tavoitteenaan tukea maan siirtymistä markkinatalouteen. HSE on nykyäänkin venäläisittäin melko talous- ja arvoliberaali yliopisto. 

Valitsin Venäjän, Moskovan ja HSE:n monesta syystä. Tärkein syy oli, että halusin oppia jotain toista kieltä kuin englantia, mutta en halunnut aloittaa alkeista. Venäjää olen opiskellut lukiossa ja venäläinen kulttuuri sekä yhteiskunta ovat hyvin mielenkiintoisia. Venäjä tuntui vaihtokohteena eksoottisemmalta ja opettavaisemmalta kuin esimerkiksi Pohjois-Amerikka tai Länsi-Eurooppa, vaikka se on Suomesta katsoen maantieteellisesti hyvin lähellä. Suuri syy valita HSE oli myös se, että täällä voi opiskella sekä venäjän kieltä että englanninkielisiä kursseja muista oppiaineista.

Melko poikkeuksellisesti täällä on myös mahdollista valita sekä kandi- että maisteritasoisia kursseja, mikä on minulle opintojeni tässä vaiheessa täydellistä. Opiskelen täällä pääsääntöisesti taloustieteen, maailmanpolitiikan ja venäjän kielen kursseja, jotka olen voinut valita puhtaasti mielenkiinnon perusteella. Opetuksen taso vaihtelee paljon luennoitsijasta riippuen, mutta on pääsääntöisesti ihan kelvollinen. Opiskelu on reilusti työläämpää kuin kandivaiheen taloustieteen kurssit Helsingissä, mutta vaatimustaso ei ole erityisen korkea. Kuudelta illalla lauantaisin loppuvat luennot ovat kuitenkin olleet melkoinen kulttuurishokki. 

Moskova on suomalaiselle vaihto-opiskelijalle kuin suuri huvipuisto. Moskovan keskusta on turvallinen, hyvin siisti ja moderni. Kaikki toimii melko hyvin. Kuva Moskovasta harmaana ja ahdistavana neuvostokaupunkina on ainakin keskustan osalta hyvin vanhentunut. Todellisuus on enemmän iltaisin kauniisti valaistuja bulevardeja, maailmanluokan museoita, upeita puistoja ja arkkitehtonisesti häikäiseviä historiallisia rakennuksia. Toisaalta ruuhkat ovat välillä hirvittäviä ja kaupunki on rakennettu hieman liikaa autoilijoiden ehdoilla – jalankulkijat pakotetaan usein aivan ydinkeskustassakin alittamaan valtateitä maanalaisia tunneleita pitkin.

Kaupunki on täynnä mielenkiintoista tekemistä joka ilta, ja varsinkin vaihtariporukalla voi halutessaan bilettää jopa KTTO:laisittain hirvittävän paljon. Paikallinen opiskelijajärjestökulttuuri on Helsinkiin verrattuna melko olematon, mutta onneksi vaihtareiden tukena on Erasmus Student Networkin paikallishaara, joka järjestää muun muassa matkoja muihin venäläiskaupunkeihin. 

Hintataso Moskovassa on suhteellisen alhainen. Loistavassa georgialaisessa ravintolassa syö itsensä lähes ähkyyn asti noin viidellätoista eurolla ja yliopiston, laadultaan paljon pelättyä parempi, asuntola lähellä keskustaa maksaa noin 20 euroa kuussa. Elektroniikan, vaatteiden ja yleisesti tuontitavaran hintataso on suunnilleen Suomea vastaava. Venäjä ei yleisesti ole kovin matkailijaystävällinen maa, mutta tässä on otettu harppauksia viime vuosina muun muassa jalkapallon MM-kisojen 2018 ja Sotšin olympialaisten 2014 myötä.

Venäläisten englannin kielen taito ei yleisesti ole kovin hyvä. Edes Moskovassa ei voi olettaa asiakaspalvelutyöntekijöiden ymmärtävän, tai ainakaan haluavan puhua, englantia. Kuulutukset metrossa, kyltit, ja ravintoloiden ruokalistat ja muut vastaavat ovat nykyään ainakin Moskovassa erittäin hyvin myös englanniksi.

Vaihto-opiskelijana Moskovassa on melko suojattu venäläisen yhteiskunnan ikävämmiltä puolilta. Kuten muissakin maissa pääkaupunki, yliopistot ja erityisesti maan paremmat yliopistot ovat kaukana useimpien asukkaiden arkitodellisuudesta. Venäjällä tämä tuntuu pätevän vielä paljon enemmän kuin useimmissa maissa. Moskovalaisten eliniänodote on lähes 15 vuotta korkeampi kuin Venäjän Kaukoidän Tšukotkassa ja Moskova käyttää kymmeniä miljoonia euroja vuodessa uudenvuoden koristeisiin samaan aikaan, kun Siperian suurkaupunkien keskustoissa tiet ovat täynnä kuoppia. Toisaalta suuri eriarvoisuus Moskovan rikkaiden ja köyhien välillä näkyy katukuvassa mielestäni jopa vähemmän räikeästi kuin monissa länsimaalaisissa suurkaupungeissa.

Nuoret moskovalaiset ovat yleisesti melko arvoliberaaleja, mutta konservatismi ja nationalismi ovat valloillaan yhteiskunnassa laajemmin. Opiskelijatoverit ja luennoitsijat, jotka ovat luonnollisesti hyvin vinoutunut otos venäläisistä, ymmärtävät hyvin Venäjän poliittisen järjestelmän luonteen, taloustilanteen ja kansalaisoikeuksien puutteen ja ovat hyvin avoimesti kriittisiä näitä kohtaan. Suoraa kritiikkiä presidenttiä henkilökohtaisesti tai maan ulkopolitiikkaa kohtaan kuitenkin harvoin kuulee.

Minulle arkielämässä ainoa vihje Venäjän tilasta on turvallisuusviranomaisten suuri näkyvyys, mikä ei toki ole täysin poikkeuksellista tietäen Moskovaan kohdistuvan terrorismin uhan. Kerran näin poliisin taluttamassa karhuksi pukeutunutta eläinoikeusaktivistia. Lisäksi lähes jokaisessa julkisessa rakennuksessa on ovella metallinpaljastimet ja vartijat. Omakohtaisesti olen huomannut Venäjän internet-sensuurin vain niin, että LinkedIn ei toimi ilman proxyä tai VPN:ää. 

En koskaan ajatellut, että minun olisi pakko päästä vaihtoon. Tätä kirjoittaessani pari kuukautta vaihdossa viettäneenä olen hyvin tyytyväinen, että palaset loksahtivat kohdilleen ja päätin hakea vaihtoon. Vaihto-opiskelua usein hehkutetaan tavalla, jota on vaikea ottaa tosissaan, mutta omalla kohdallani kaikki tämä hehkutus sattui kuvaamaan todellisuutta. Vaihto on upea kokemus, johon kannustan kaikkia yhtään sitä harkitsevia!

Jatka keskustelua:

Stay tuned, KTTO!

Puheenjohtajan tervehdys
Teksti: Jessica Jokivuori, KTTO:n puheenjohtaja


Viime vuoden marraskuussa KTTO:n jäsenistö kokoontui ja valitsi hallituksen vuodelle 2020. Hallituksen tehtävä on luoda hyötyä jäsenistölle, ja tätä tehtävää pyrimme toteuttamaan edellisvuosien tapaan edunvalvonnalla, tapahtumilla sekä yritys- ja työelämäyhteistyöllä. Opiskelen itse ensimmäistä vuotta, joten toivon tuovani jotain uutta KTTO:n toimintaan. Vanhat perinteet eivät kuitenkaan ole unohtumassa, sillä hallituksen jäseninä on niin vuoden 2019 hallituksessa toimineita kuin muutenkin vanhempia opiskelijoita.

Alkuvuonna olemme jatkaneet tuttujen tapahtumien parissa, mutta myös kokeilleet uusia konsepteja. Hallituksen kausi lähti loistavasti käyntiin VOO:n kanssa järjestettyjen Back to Kuppala: Paluu rikospaikalle -bileiden merkeissä. Järjestimme myös ensimmäistä kertaa KTTO:n oman kyykkäturnauksen, jonka voittajat pääsivät edustamaan KTTO:ta Akateemisen kyykän MM-kisoihin Tampereen Hervantaan. Helmikuussa vierailimme tuttuun tapaan Valtsikan speksissä ja järjestimme kaverisitsit, joilla näytimme kavereille ja sukulaisille, miten KTTO sitsaa! Huhtikuussa on tulossa jälleen kerran kansissitsit, jotka kokoavat yhteen kansislaisia ympäri Suomen. Toisin sanoen hauskaa on ollut ja hauskanpitoa jatketaan läpi kevään. Hallituksella on tänä vuonna ihan loistavia uusia ideoita ja ylläreitä, joita toteutetaan innolla, joten stay tuned.

KTTO on tunnettu akateemista aherrusta tasapainottavasta yrityssuhdetoiminnastaan, ja se on jatkunut myös alkuvuonna. Yritysvierailukausi avattiin helmikuussa exculla Tilastokeskukseen, ja lisää on luvassa. ”Yrppämme” tiedottavat myös aktiivisesti kansislaisille sopivista kesätyöpaikoista.

Avoimuus järjestön toiminnassa on tärkeää minulle ja koko hallitukselle. KTTO:n toimintaa voi seurata viime vuoden tapaan järjestömme Drive-kansiosta, jonne laitetaan kokousten pöytäkirjat, toimintasuunnitelmat, kalenterit ja valokuvia. Esityslistat lähetetään aina jäsenistölle etukäteen, ja kaikki KTTO:n jäsenet ovat tervetulleita hallituksen kokouksiin! Vaikka et olisi hallituksessa, uudet ideat ja kehitysehdotukset otetaan mielellään vastaan. Tervetuloa vaikuttamaan KTTO:n toimintaan!

Minulle itselleni ainejärjestötoiminta on jo tähän mennessä ollut huikea kokemus! Järjestömme kokoaa yhteen samaa alaa opiskelevia, hoitaa edunvalvontaa, järjestää opiskelujen ulkopuolista puuhaa ja vaikka mitä muuta. Puheenjohtajana olen päässyt kaveeraamaan uusien ihmisten kanssa, ja odotan että tutustun vielä moniin muihinkin esimerkiksi tapahtumissa. 

Muutin itse viime syksynä Suomeen monien ulkomailla vietettyjen vuosien jälkeen, joten tänä vuonna pääsen kokemaan monia suomalaisia juhlia ensimmäistä kertaa. Olen kuullut paljon muun muassa suomalaisten opiskelijoiden vapunvietosta, ja odotan sen kokemista innolla.

Haluan olla helposti lähestyttävä puheenjohtaja. Minulle saa aina laittaa viestiä niin huolista kuin uusista tapahtumaideoistakin! Let’s take on the new year together! 

Jatka keskustelua:

Tervehdys, kansislaiset!

Opintosihteerin tervehdys
Teksti: Venla Sainio, KTTO ry:n opintosihteeri

Tervehdys, kansislaiset! Lukuvuosi on jo pitkällä, mutta opiskeltavaa on vielä jäljellä. Ainejärjestömme tarkoituksena ei ole ainoastaan tarjota vastapainoa opinnoille erilaisten tapahtumien muodossa, vaan myös tuottaa hyötyä opintoasioissa. Tästä syystä KTTO:n hallituksessa toimii opintoasioihin erikoistunut opintovastaava tai opintosihteeri.

Tänä vuonna järjestössämme toimii kahden sijasta yksi opintosihteeri, eli allekirjoittanut häärii sekä kandi- että maisteriopiskelijoiden edunvalvonnan parissa. Olen itse toisen vuoden opiskelija, joten minulla ei ole omakohtaista kokemusta maisterikursseista. Toivonkin erityisesti maisteriopiskelijoilta yhteydenottoja joko minuun tai maisteriohjelman johtoryhmän opiskelijaedustajiin, mikäli huomaatte opinnoissa jotain kehitettävää.

Opintosihteerinä haluan jatkaa samalla linjalla kuin edeltäjäni viime vuonna. Keväämmällä on jälleen tulossa palautekysely opinnoista, ja tavoitteenani on päivittää KTTO:n nettisivuille tarkempaa tietoa taloustieteen opinnoista. Jälkimmäiseen projektiin ovat tervetulleita osallistumaan kaikki taloustieteen opiskelijat: jos haluat esitellä vaikkapa taloustieteen opintoja hyvin tukevia valinnaisia opintokokonaisuuksia tai selittää mikro- ja makrotaloustieteen eroavaisuuksista, ota minuun yhteyttä!

Tämä kevät on varmasti työntäyteinen niille opiskelijoille, jotka haluavat valmistua vanhojen tutkintovaatimusten mukaan. Jos heinäkuun lopun takaraja tutkintotodistuspyynnön jättämiselle alkaa tuntua mahdottomalta, on kuitenkin mahdollista jatkaa opintoja uusien tutkintovaatimusten mukaisesti. Tällöin tulee kuitenkin selvittää, miten vanhan ja uuden koulutusohjelman kurssit vastaavat toisiaan.

Yksi opintosihteerin tehtävistä järjestössämme on opiskelijoiden ja henkilökunnan välisen yhteydenpidon kehittäminen. Tämän lehden ilmestyessä kevään oppiainekahveista on todennäköisesti ilmestynyt jo lisätietoa KTTO:n Facebook-ryhmään ja sähköpostilistalle, joten tervetuloa paikalle jakamaan mielipiteitäsi taloustieteen opetuksesta!

Kerätäänkö opiskelijoilta tarpeeksi kurssipalautetta? Onko jonkin kurssin toteutuksessa ongelmia? Pitäisikö henkilökunnan ja opiskelijoiden käydä tenttiviikon jälkeen yhdessä oluella? Jos sinulla tai opiskelukavereillasi on palautetta tai kehitysehdotuksia taloustieteen opintoihin liittyen, voit ottaa minuun yhteyttä sopivaksi katsomallasi tavalla (sähköpostitse, Twitterissä, Facebookissa, Hämiksen ruokalassa). Palautteellasi autat kehittämään taloustieteen opintoja entisestään.

Jaksamista loppukevään opintoihin!

Jatka keskustelua: