Pääkirjoitus | Otto Muurinen Hyvä lukija, luonnostelin tätä kirjoitusta useamman viikon ennen kädessä pitelemääsi lehden julkaisua. Silloin siis tarkoituksenani kirjoittaa julkaisematta jääneeseen vuoden kolmanteen lehteen. Silloin pyörittelin mielessäni merkityksiä ja sitä, mitä Kapitaali meille tarjoaa. Joillekin tämä on mukava harrastus, jonka pariin uppoutua. Toinen täyttää patoutunutta tarvetta päästä kirjoittamaan (opintojen ollessa laskareita laskarien perään) ja kolmas nauttii lennokkaasta ideoinnista ja siitä yhteisöstä, jonka toimitus tarjoaa. Jokaiselle jotakin. Osansa merkityksellisyydestä on perinteellä. Olen kuluneen vuoden aikana tehnyt useamman haastattelun entisten KTTO-laisten kanssa (osa näistä on luettavista tässä lehdessä). Nykyopiskelijalle ammennettaviksi annettujen vinkkien lisäksi jokaisella heistä on ollut joitakin muistoja Kapitaalista (tai…
-
-
Teksti | Otto Muurinen ja Matti Mustonen Tänä harmaana perjantaiaamupäivänä Kapitaalin toimittajat vaeltavat intoa täynnä kaupungintalolle. Pormestari on luvannut antaa haastattelun, johon on varattu aikaa noin puoli tuntia. Tavoitteenamme on selvittää, miten Juhana Vartiainen päätyi kansantaloustieteen opinnoista eduskunnan kautta Helsingin pormestariksi, ja ennen kaikkea, kuinka hän hyödyntää ekonomistin uralla ammennettua osaamistaan politiikassa. Vartiainen kertoo, ettei oikein tiennyt opintojensa alussa, miksi haluaa tulla. Kuitenkin lukutoukaksi tunnustautuvalla Vartiaisella oli kiinnostusta kokeilla monia asioita. “Vielä seitsemänkymmentäluvun lopussa oli helpompi opiskella monessa tiedekunnassa ja kokeilin monia asioita.” Vartiainen opiskelikin vuoden ajan oikeustieteellisessä ja kertoo opiskelleensa taloustieteen lisäksi muun muassa filosofiaa, valtio-oppia, matematiikkaa ja tilastotiedettä.…
-
Teksti | Jesse Kahilainen Korvaako tietokone sinut? Tulevaisuus ja tulevaisuuden työtilanne ovat asioita, jotka jakavat näkemyksiä ja joista jokaisella luultavasti on mielipide. Tulevaisuuteen liittyvässä keskustelussa muutamat asiat tulevat puheeksi melko varmasti: lohkoketjut, kvantti-etuliitteet, ilmastonmuutos, robotiikka, automatisaatio sekä tekoäly. Automatisaatio sekä tekoäly dominoivat keskustelua työllistymisestä tulevaisuudessa. Huolet tekoälystä ja automatisaatiosta juontavat juurensa henkilöihin, joiden puheissa tekoäly on ihmistyövoiman ja sen tarpeen mitätöijänä huomattava tekijä. Aikajänne, jolla se kadottaa työt, voi olla lyhyt tai pitkä, mutta joka tapauksessa mitätöintiaalto on heidän mukaansa tulossa. Mutta onko se tulossa, miten se oikeastaan vaikuttaa, ja miten siltä voi suojautua? Tekoälyllä tarkoitetaan koneellista älyä, eli tietokoneen…
-
Kolumni | Matti Mustonen Ateriatuen sekasotkuista edustajistovaalien demokratialarppaukseen rikkinäisine vaalikoneineen – syksy 2022 on ollut opiskelijan näkökulmasta poliittisesti pettymysten täyteistä aikaa. Tässä kolumnissa käsittelen syksyn tapahtumia ja pyrin tuomaan esille laajemman kontekstin ateriatukipäätösten takana. Tapahtumien kulun läpikäynnin voisi aloittaa mielivaltaisen varhaisesta vuosiluvusta ja käsitellä kaikki mahdolliset taustatekijät nykyiseen erityisesti läntistä maailmaa koettelevaan inflaatioon, mutta minä en ole oikea henkilö siihen eikä tämä kolumni ole oikea paikka sille. Tuli pandemia. Tuli sota. Tuli inflaatio – hintojen nousu. Hinnat eivät kuitenkaan voi nousta, jos niitä säännellään, kuten suomalaisissa opiskelijaravintoloissa. Tämä aiheuttaa tietysti ongelman, sillä ruuan ja energian kallistuessa opiskelijaravintolat eivät voi itse…
-
Valtionvarainministeriö on esittänyt huolensa Suomen kansantalouden kestävyydestä keskipitkällä aikavälillä. Työn tehokkuuden mateleva kehitys ja tulonsiirtoja onkivien eläkeläisten kasvava suhde työväestöön verrattuna ovat rakenteellisia ongelmia, joihin täytyy puuttua välittömästi. Pääomaisen teetättämässä muistiossa esitellään kaksi talouspoliittista ohjelmaa, joiden avulla valtio saataisiin ohjattua kestävälle uralle. Iltatyöttömyys hallintaan Suomessa on valtavasti työkykyistä väestöä, joka kuluttaa aikaansa täysin tuottamattomaan toimintaan. Merkittävä osa vakituisessa työsuhteessa olevista kansalaisista vaikuttaa tyytyvän vain yhteen työpaikkaan, mikä jarruttaa talouskasvua. Käytännön toimia iltatyöttömyyden nujertamiseen olisivat muun muassa nuorille suunnatut mainoskampanjat ”Hustlaa kestävyysvaje pois” ja ”Maksa mummosi eläke.” Kampanjat pyrkivät luomaan työntekoon ja veronmaksuun kannustavaa sisältöä erityisesti päätoimisesti opiskeleville. Tavoitteena on että…
-
Vieraskynä | Jari Eloranta Kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkoi 24.2.2022, se tuli monelle tutkijalle ja asiantuntijalle yllätyksenä, mukaan lukien allekirjoittaneelle. Uskoimme Venäjän johdon perimmäiseen rationaliteettiin, minkä olisi pitänyt estää sota. Samoin ennen ensimmäisen maailmansodan syttymistä monet uskoivat edeltävän globalisaation estävän sodan – niin ei kuitenkaan käynyt. Sodilla on monimutkaisia syitä, mitä on vaikea arvioida kovin syvällisesti niiden tapahtumahetkellä. Nykyisen sodan alkaminen laukaisi vuorovaikutteisen prosessin, mitä Putin ei osannut ennustaa: länsimaat olivatkin valmiita koviin pakotteisiin ja taloudellisiin uhrauksiin Ukrainan puolesta, sotilaallisen tuen lisäksi. Pakotteet rakennettiin mahdollisimman tehokkaiksi – puhuttiin jopa ”kaikkien pakotteiden äidistä” – ja niiden vaikutuksesta Venäjän oletettiin joutuvan taloudelliseen…
-
Teksti | Matti Mustonen Kapitaali tekee uuden aluevaltauksen tutkivan journalismin pariin uudella katsauksella arvosanajakaumiin viimeisen viiden vuoden ajalta kaikilta taloustieteen kandiohjelman runkokursseilta, eli kurssit: TA1 ja aineopinnot pl. kandiseminaari- ja tutkielma. Katsauksen syynä on huoli ja akateeminen uteliaisuus eri kurssien ja opettajien arvostelukäytäntöjen eroista, jotka saattavat aiheuttaa kurssiarvosanojen huonoa vertailukelpoisuutta. Huonolla vertailukelpoisuudella taas olisi vaikutuksia opiskelijoiden yhdenvertaisuuteen esimerkiksi työnhaun tai vaihtohakujen kautta. Aineistona on käytetty julkisuuslain mukaisen tietopyynnön kautta Helsingin yliopistolta saatuja tietoja. Arviointikäytänteiden muuttumisen takia hylättyjä suorituksia ei otettu huomioon. Lisäksi saadussa datassa oli puutteita: arvosanoja joita annettiin kurssilla alle 5 kappaletta ei annettu. Tämä oli kuitenkin ohitettavissa, sillä…
-
Teksti | Otto Muurinen Selailen Arkun vinoja lehtipinoja etsiessäni erästä vuosituhannen vaihteen Kapitaalia. Tässä kyseisessä lehdessä on haastattelu, jonka antoi tuore, muutamaa vuotta aiemmin valtiotieteiden maisteriksi valmistunut Anssi Rantala. Nyt 2020-luvun alussa, muutamaa vuosikymmentä myöhemmin etsin käsiini tuon haastattelun tehdessäni taustatyötä tätä juttua varten. Anssi Rantala on ottanut toimitukseen yhteyttä, ja halunnut kertoa urastaan Kapitaalille. Kerrottakoon tässä ensin hieman haastateltavastani. Rantala valmistui maisteriksi 1998, teki sen jälkeen väitöskirjan, ja on ekonomistin urallaan työskennellyt tutkimuslaitoksessa, liikepankeissa sekä Suomen Pankissa. Itselleni hänet esiteltiin Aktian entisen pääekonomistin tittelillä. Mutta kuinka Rantala on päätynyt tällaiselle uralle? Monilla tulevilla taloustieteilijöillä on Rantalan sanoin opiskeluaikana ajatus…
-
Arvostelu | Mikko Vanhala Kirjassaan The Ancient Economy (The Hogarth Press, 1973) Cambridgen yliopiston edesmennyt professori Moses Finley taustoittaa Kreikan ja Rooman talousjärjestelmiä noin vuodesta 1000 eKr. Rooman hajoamiseen asti. Kirjan lähestymistapa on pikemminkin sosiologinen kuin taloustieteellinen, ja analyysi perustuu mallien tai empiiristen aineistojen sijaan kirjallisten lähteiden tulkintaan. Antiikin aikainen talousjärjestelmä eroaa nykyisestä merkittävästi. Valtion rooli oli talouden kannalta hyvin vähäinen, eikä nykyisen kaltaisia raha- tai rahoitusmarkkinoita ollut. Kotitalous oli tärkein taloudellinen yksikkö. Finley esittää, että antiikin taloutta ei pidäkään yrittää katsoa modernin taloustieteen näkökulmasta, sillä antiikin talousjärjestelmä ei ollut millään tavalla itsenäinen muusta yhteiskunnasta eivätkä nykyiset taloustieteelliset peruskäsitteet ja…
-
Arvostelu | Tuomas Heikkinen On olemassa kahdenlaisia kirjoja – sellaisia, joita luetaan, ja sellaisia, joista lähinnä puhutaan. Luulen, että monilla Leo Tolstoin Sota ja rauha (1869) kuuluu jälkimmäiseen kategoriaan. Minulla se ainakin kuului. Se on kirja, joka on saanut erityisaseman kulttuurissamme: Sota ja rauha tunnetaan ennen kaikkea vaikeana, puuduttavana kirjana. Monesti tuntuu siltä, että tällaisia kirjoja ympäröi ylitsepääsemätön elitismin ja vaikeuden aura, joka karkottaa potentiaaliset lukijat. Ehkä siksi joissain kodeissa teos onkin en- sin sisustuskappale ja sitten vasta romaani. Välillä on kuitenkin hyvä haastaa itseään. Teos ehti istua muutaman vuoden omassa kirjahyllyssäni, kunnes aloitin luku-urakan. Sain kirjan luettua pari kuukautta…