Pääkirjoitus | Teksti: Aleksi Pikka Lukuvuoden päätöksen myötä tämä vuoden pituinen ainejärjestölehtiprojekti on saatu osaltamme päätökseen. Ensi vuonna Kapitaalin päätoimittajana toimii Vähänkyrön vahvistus taloustieteen laitoksella, Mikko Vanhala. Onneksi olkoon Mikko loistavasta valinnasta! Julkaisimme tänä vuonna kolme numeroa, joista vain ensimmäisen fyysisenä kappaleena. Lehden tekeminen on työläs prosessi, mutta työ tekijäänsä kiittää, sanotaan. Älkää kuitenkaan huoliko, en aio kirjoittaa umpikujaan ajautuneista pääkirjoitusaihioista ja tyhjistä energiajuomatölkeistä työpöydälläni. Haluan lyhyesti esitellä, mitä olemme saaneet aikaan sekä kiittää kaikkia mukana olleita tästä vuodesta. Koronarokotteiden jakelun aloittaminen on toivottavasti enää päivien päässä. Myös vuosi vaihtuu piakkoin – onneksi. En usko uudenvuodenlupauksiin. Kaikesta huolimatta tässä yksi…
-
-
Haastattelu | Teksti: Eino Haajanen Matemaattisia opintoja Kumpulassa, empiirisistä havainnoista koostettuja ennusteita, suuren yleisön kiinnostusta tieteenalan tuottamiin tuloksiin. Kuulostaa kovin tutulta. Kyseessä ei kuitenkaan ole taloustiede vaan meteorologia. Ilmatieteen laitoksen ja Yleisradion meteorologi Anniina Valtonen kertoo lisää sään ennustamisesta ja meteorologiasta. ”Nämä kaikki havainnot syötetään tietokoneeseen, ja niistä luodaan mallin alkuhetki. Näin saadaan arvot erilaisille kaavoille, joilla kuvataan ilmakehän liikettä. Sitten kone lähtee raksuttamaan – kaavoilla kuvaamaan, mitä tapahtuu, kun aikaa kuluu eteenpäin.” ”Kun parametrit on syötetty ja supertietokoneet ovat laskeneet tätä tietoa, saadaan säämallista tulos”, havainnollistaa Valtonen yksinkertaistuksena. Kyseessä on monimutkainen fysiikan lakeihin perustuva laskutoimitus, jota supertietokoneet toimittavat eri…
-
Analyysi | Teksti: Eetu Mänttäri Viime aikoina uutisia seuranneille on varsin ilmeistä, että marraskuun alkuviikoilla Atlantin toisella puolella käytiin tiukat vaalit siitä, kenestä tulee seuraava Yhdysvaltain presidentti. Suomenkin media seurasi kampanjoiden ja ääntenlaskun Hollywood-elokuvaa muistuttavia piirteitä varsin tarkasti siihen nähden, että kyseessä on ulkomailla käytävät vaalit. Vaikka osalla vaaleihin osallistuneista ehdokkaista on jokseenkin mielenkiintoisia käsityksiä vallanvaihtoon liittyen, voinemme koputtaa puuta ja olettaa, että vuoden 2021 alussa virkaan astuu demokraatti Joe Biden. Miten Bidenin valinta uudeksi vapaan maailman johtajaksi sitten vaikuttaa pienen Suomen asioihin? Oliko runsas uutisointi USA:n vaalien tiimoilta enemmän viihdettä kuin asiaa? Joe Biden edustaa demokraattipuolueen maltillista linjaa. Hänen…
-
Haastattelu | Teksti: Aleksi Pikka LUT-yliopiston strategisen rahoituksen professori, kauppatieteiden tohtori Mikael Collan harrastaa postihistoriaa. Sen lisäksi hän on Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen uusi ylijohtaja. Kapitaali kysyi: kuka olet, Mikael Collan? Töölön Arkadiankadulla Eduskuntatalon läheisyydessä sijaitsevassa Economicum-rakennuksessa toimii kaksi taloustieteellistä tutkimuslaitosta, Palkansaajien tutkimuslaitos ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Näistä jälkimmäisessä, Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa, harjoitetaan soveltavaa mikrotaloustiedettä. VATT arvioi esimerkiksi erilaisten politiikkatoimien, kuten taksilain uudistuksen tai sähköisen lääkereseptin vaikutuksia talouteen. Mikael Collan on VATT:in uusi ylijohtaja, joten pyysimme hänet Kapitaalin haastatteluun. Collan vastasi kutsuumme myöntävästi, mutta emme puhu vielä tässä haastattelussa itse VATT:ista, sillä Collan aloittaa virassa vasta 1.1.2021. Mikael Collan kertoo olevansa kotoisin…
-
Kirja-arvostelu | Teksti: Lauri Ala-Mursula Facebookin ja Googlen algoritmit tiesivät tarjota minulle jotain, mitä en vielä tiennyt tarvitsevani. Juhana Torkin aiempaa kirjallisuutta lukeneena sain uutissyötteisiini alituiseen mainoksia Torkin kirjasta Plutarkhos. Mielen tyyneydestä. (Otava, 2020) ja pian huomasin käveleväni tyynesti kaupasta pois, kirja kädessäni. Juhana Torkki on kirjailija ja puhetaidon kouluttaja, jonka moni tuntee teoksista Puhevalta, Neuvotteluvalta ja Tarinan valta. Koulutukseltaan hän on teologian tohtori. Korkeat myyntiluvut, Otavan kirjasäätiön tietokirjapalkinto ja ystäväpiirin runsaat kehut Torkin edellisestä kirjasta Seneca. Elämän lyhyydestä (Otava) tukivat ostopäätöstäni. Plutarkhos oli kreikkalainen keskiplatonista koulukuntaa edustanut filosofi, joka eli vuosina 46 – 119 jaa. Filosofiajargonilla kuvattuna hän yhdisti…
-
Artikkeli Teksti: Veikko Uusitalo Kuvat: Eino Haajanen Kuppalassa on ollut kuluneena vuonna hiljaista. On siis hyvä aika kääntää katse menneisyyteen. Valtsikan rakkaassa kerhohuoneessa on vietetty lukemattomia juhlia ja muita tilaisuuksia jo vuosien ajan, mutta rakennuksen runsas ja monivaiheinen historia ulottuu vielä paljon pidemmälle. Kuppala sijaitsee Snellmaninkatu 14 A:n kivijalassa. Samassa korttelissa sijaitsee kolmisiipinen Unioninkatu 37, joka rakennettiin vuonna 1833 yliopistolliseksi opetussairaalaksi. Sairaalassa, joka tunnetaan myös nimellä Vanha klinikka, toimi alun perin muun muassa sisätauti- ja kirurginen osasto sekä synnytysosasto. Synnytysosastolle rakennettiin erillinen rakennus Snellmaninkadun varteen. Sen eteläpuolelle valmistui vuonna 1848 matalampi rakennus klinikan pesulaksi. Nykyisin tuntemamme Snellmaninkatu 14 A muodostui…
-
Vieraskynä | Teksti: Joonas Tuhkuri Työn tulevaisuus puhuttaa. Suurin piirtein kerran viikossa keskeiset sanomalehdet kuten The New York Times, The Guardian ja Helsingin Sanomat julkaisevat artikkelin työn tulevaisuudesta. Työn tulevaisuudella viitataan karkeasti siihen, miltä työ saattaisi tulevaisuudessa näyttää tai miten se on muuttunut viime aikoina. Usein näissä artikkeleissa viitataan tutkimukseen ja uusiin tutkimustuloksiin: ”Tutkija HS:ssä: Joka 4. ammatti vaarassa Suomessa” tai ”Raportti: Koneet uhkaavat kolmasosaa Suomen työpaikoista”. Harvemmin artikkeleissa kerrotaan, kuinka tutkimustuloksiin on päästy tai kuinka tutkimus on käytännössä toteutettu. Tämä on kuitenkin olennaista: tutkimuksia on monenlaisia ja pelkän tutkimustuloksen sellaisenaan on harvemmin syytä vakuuttaa ketään. Hyväkin taloustieteellinen tutkimus toimii…
-
Artikkeli | Teksti: Juho Junttila Tänä vuonna tilastot ovat vallanneet uutta tilaa julkisessa keskustelussa. Erilaiset tartuntaluvut, bruttokansantuote ja työllisyys ovat olleet pandemian myötä esillä päivittäin. Talouden palautumisen muotoa on ehditty arvuuttelemaan jo helmikuusta lähtien. ”Suuresta lockdownista” huolimatta vain harva trendi on kuitenkaan pysähtynyt odottamaan paluuta normaaliin. Kolme tutkijaa kertovat, mitkä indikaattorit ovat jokaisen huomion arvoisia. Marika Jalovaara, akatemiatutkija, NEFER-hankkeen johtaja Mitä indikaattoreita erityisesti seuraatte juuri nyt? Nyt tilastoista seurataan tarkimmin syntyvyysindikaattoreita kuten syntyneiden lasten määriä, kokonaishedelmällisyyslukua ja ikäryhmittäisiä hedelmällisyyslukuja. Mikä tekee juuri syntyvyysindikaattoreista kiinnostavia? Syntyvyys on vajonnut Suomessa voimakkaasti. Kokonaishedelmällisyys, joka kuvaa naisille syntyvien lasten määrää, on pudonnut vuosien 2010…
-
Artikkeli | Teksti: Mikko Vanhala Jälleen on se aika vuodesta, kun tontut tarkkailevat ovatko lapset kilttejä, ja pian Joulupukki poroineen kiertääkin jo jakamassa lahjojaan kaikkialla. Kyetäkseen tähän urakkaan joka vuosi Joulupukilla täytyy olla tehokas tuotannollinen organisaatio, täydellisyyteen hiottu logistiikkajärjestelmä ja tietysti myös pääomaa, sillä ilmaisten lahjojen jakaminen maksaa Joulupukille. Taloustieteen näkökulmasta kiinnostavaa on myös se, onko lahjojen jakaminen tehokasta vai johtaako se hyvinvointitappioihin (tästä hyvä tutkimus on esimerkiksi Waldfogel 1993, josta lisää infolaatikossa). Ovatko Joulupukin taloudelliset realiteetit kunnossa? Joulunajan menoihin uppoaa paljon rahaa. Ilmainen joulu ei ole Joulupukillekaan. Statistan tilastojen mukaan maailmassa oli vuonna 2019 noin 1,98 miljardia lasta. Time-lehti…
-
Koonnut Mikko Vanhala Haytem Troug: The heterogeneity among commodity-rich economies: Beyond the prices of commodities (Journal of Macroeconomics, Volume 66, December 2020, 103260) Ovatko kaikki raaka-aineita tuottavat maat samanlaisia? Olen samaa mieltä: eivät. Tässä tutkimuksessa Haytem Troug Libyan keskuspankista esittelee paljon raaka-aineita omistaville valtioille soveltuvan DSGE-makromallin, johon lisää aiemmissa tutkimuksissa havaittuja maiden välisiä eroja korostavia stokastisia prosesseja. Aiemmissa malleissa maiden on oletettu olevan homogeenisia ja niiden ulkoisiin shokkeihin reagoimisessa ilmenevien erojen on selitetty johtuvan vain raaka-aineiden hintojen volatiliteeteista. Trougin kehittämä malli siis huomioi muun muassa erot julkisen ja yksityisen sektorin raaka-aineiden kulutuksessa, niiden merkityksen tuloihin sekä raaka-aineiden roolin tuotannontekijänä. Trougin mallin…