Koronatilanteen pitkittyessä päätimme, että lukijat tavoitetaan edelleen parhaiten julkaisemalla lehdet digitaalisesti Kapitaalin sivuilla. Antoisia lukuhetkiä koulutusteemaisen numeromme parissa!
https://kapitaalilehti.fi/category/kapitaali-1-2021/
Pääkirjoitus | Teksti: Mikko Vanhala
Spontaanius on kuollut. Mutta sen kaikki jo tiesivätkin.
Tämän Kapitaalin ilmestyessä on kulunut tasan vuosi siitä, kun viimeksi kävin fyysisesti yliopistolla – tai juuri missään muuallakaan. Rajoitukset ovat saaneet minut suunnittelemaan etukäteen ja minimoimaan kaikki kaupungilla käynnit. Enää ei tule lähdettyä kauppaan yhden banaanin tai maitopurkin takia eikä kauppakeskuksiin vain kiertelemään ja katselemaan. Enkä ole varmastikaan ainoa, joka näin voi sanoa.
Opiskelijaelämässä, kuten työelämässäkin, parhaimmat ideat syntyvät usein vailla tietoista päämäärää. Spontaanit kohtaamiset luennoilla, kirjastossa ja Unicafessa ovat virkistäviä ja tärkeitä. Rajoitusten päättymiset eivät ole kuitenkaan vielä näköpiirissä, ja tietysti meidän on jokaisen tehtävä osamme pandemian torjumiseksi.
Opiskeluvuodet ovat kuitenkin lyhyitä.
Haastattelimme professori Roope Uusitaloa, joka arvelee yliopistojen palautuvan lähelle koronaa edeltänyttä lähtöpistettään ja selviytyvän pandemiasta melko vähin pysyvin muutoksin. Yliopisto on vakaa ja kauas historiaan juurensa ulottava instituutio. Henkilöstö tekee usein pitkän, jopa vuosikymmenien pituisen uran yliopiston palveluksessa. Tähän lähtökohtaan heijastaen on ymmärrettävää, miten vanhat luento- ja laskuharjoitusperinteet säilyvät hyvin.
Opiskelijakulttuurin jatkuvuudelle korona on kuitenkin menetys. Tutkinnon tavoitesuoritusaika on vain 5 vuotta, ja ainakin omassa ainejärjestössämme hallitus koostuu usein juuri kandivaiheen opiskelijoista. Koronan ”pyyhkiessä” reilusti yli vuoden tästä ajasta on opiskelijakulttuurin ja -perinteen vaarantuminen todellisena uhkana. Ainejärjestöjen hallitukset ovat historiallisessa mittakaavassa lyhytikäisiä, ja tapahtumien peruuntuminen pariinkin kertaan johtaa nopeasti tilanteeseen, jossa hallituksessa ei enää olekaan ketään kyseisen tapahtuman kokenutta. Jatkuvuudesta kirjoittaa myös KTTO:n puheenjohtaja Eetu Mänttäri palstallaan.
Ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin. Taloustieteilijät puhuvat usein luovasta tuhosta. jolla tarkoitetaan talouden vanhojen rakenteiden kuolemista uusien ja parempien tieltä. Ehkä sama pätee myös opiskelijakulttuuriin: vanhat, perimätietona jatkuneet perinteet kehittyvät uudenlaiseen, nykyaikaisempaan muotoon.
Perinteiden ja tapojen tarkkaa muotoa tärkeämpää on kuitenkin opiskelijoiden yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuus, joita voidaan toteuttaa monenlaisilla hyvin erilaisillakin tavoilla. Eikä nykyaikainen opiskelijaelämä lopulta ole kovin erilaista vaikkapa keskiaikaiseen verrattuna: vaikka tavat ja kulttuuri ovat vuosisatojen mittaan muuttuneet hyvinkin paljon, ovat ihmiset perusluonteeltaan yhä täysin samanlaisia kuin tuhansia vuosia sitten. Nihil sub sole novum.
Monet alkavat olla kyllästyneitä etätapahtumiin, mutta niihinkin kannattaa suhtautua avoimin mielin. Suuri osa niistä on oman kokemukseni mukaan hauskoja ja innovatiivisia, vaikka tietokoneella istuminen hieman väsyttäväksi alkaakin käydä. Eikä ainakaan tarvitse miettiä milloinkas ne yöbussit kulkevatkaan, kun oma sänky odottaa kahden metrin päässä.
Optimistista ja optimoitua kevättä kaikille lukijoille!
Mikko Vanhala
päätoimittaja
Teksti: Mikko Vanhala
Koronaviruspandemia on asettanut merkittäviä rajoituksia yliopistoille. ”Zoom University” aiheuttaa monille motivaation puutetta ja opintojen hidastumista. Rokotusten myötä voi kuitenkin vihdoin alkaa nähdä valoa
tunnelin päässä. Millaisina korkeakoulut palaavat pandemian jälkeen? Ja mitkä muut tekijät vaikuttavat koulutuksen tulevaisuuteen?
Helsingin yliopiston julkistaloustieteen professori Roope Uusitalo arvelee, ettei koronapandemialla tule olemaan kovin suuria pysyviä vaikutuksia korkeakoulutukseen. Hän muistuttaa yliopistoinstituution olevan todella vanha ja selviytyneen pahemmistakin koettelemuksista, pandemioista, nälänhädistä ja sodista.
“Toivon, että palataan takaisin lähes normaaliin, niin kuin tehtiin ennenkin. Verkko-opetus saattaa yleistyä jonkin verran, mutta laajamittaiseen nettiluennointiin tuskin ollaan menossa.”
Uusitalo muistuttaa, että etäopetuksessa on ollut myös hyötyjä ja kenties teknologiaa tullaan jatkossa käyttämään opetuksen tukena enemmänkin. Epäilemättä suurin osa niin perus- kuin korkea-asteen
opiskelijoista kuitenkin palaa mielellään fyysisesti luentosaleihin ja kouluihin.
Myös muut tekijät kuin pandemia vaikuttavat oleellisesti koulutuksen tulevaisuuteen. Syntyvyys on Suomessa laskussa ja ikärakenne tulee muuttumaan. Joihinkin koulutusohjelmiin on jo nyt vaikea löytää riittävästi opiskelijoita, ja silti puhutaan uusistakin korkeakouluista, viimeksi Seinäjoelle ehdotetusta yliopistokeskuksesta. Onko Suomessa jo nyt liikaa yliopistoja?
“Aiemmin olin sitä mieltä, että Suomessa on liikaa korkeakouluja ja että tiede kärsii pirstaloitumisesta pieniin yksiköihin, joissa on vaikea tarjota kunnollista opetusohjelmaa. Olen kuitenkin muuttanut mielipidettäni, koska lähellä olevalla korkeakoululla on paljon vaikutusta koko alueeseen. On myös empiiristä näyttöä siitä, että lähellä oleva korkeakoulu kasvattaa alueen nuorten todennäköisyyttä päätyä yliopistoon.”
Uusitalo muistuttaa myös, että korkeakoululla on olennainen vaikutus kaupungin luonteeseen ja elämään, sillä vaikkapa Jyväskylän tai Joensuun houkuttelevuus asuinalueena olisi pienempi ilman yliopistoa. Hänen mukaansa yliopistoja ei tällä hetkellä ole liikaa. Myös ammattikorkeakouluille on sijaa suomalaisessa
koulutusjärjestelmässä.
”Kun ammattikorkeakouluja perustettiin, mietittiin olisiko parempi kasvattaa kandiohjelmien opiskelijamääriä ja siten luoda aidosti kaksivaiheinen tutkinto. Ammattikorkeakoulut ovat kuitenkin
löytäneet paikkansa korkeakoulujärjestelmässä: on tarvetta myös käytännöllisemmin suuntautuneelle korkea-asteen koulutukselle, jota ammattikorkeakoulut edustavat.”
Monissa maissa, kuten Englannissa ja Yhdysvalloissa, opiskelijat siirtyvät jo kanditutkinnon suorittamisen jälkeen työelämään ja mahdollisesti palaavat myöhemmin maisteriohjelmiin. Suomessa työelämään siirrytään yleensä vasta maisteritutkinnon jälkeen. Olisiko Suomessa syytä nopeuttaa työelämään siirtymistä uudistamalla tutkintorakennetta?
Uusitalon mukaan tässä kyse on enemmänkin pätevyysvaatimuksista, jotka ovat osin lakisääteisiä: esimerkiksi moniin julkisiin virkoihin, kuten opettajaksi, vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. Joitain etuja voitaisiin mahdollisesti saavuttaa laskemalla pätevyysvaatimuksia, mutta Uusitalo ei näe, että tällainen muutos tapahtuisi ainakaan kovin nopeasti. Tärkeää on myös se, millaisia taitoja kandi- ja maisteriohjelmat opettavat.
Oman haasteensa yliopistolle asettavat myös tuplatutkinnot. Uusitalo kokee joidenkin tuplatutkintojen olevan siinä mielessä turhia, että yliopistojen pitäisi pystyä ennemminkin tarjoamaan mahdollisuuksia sisällyttää eri alojen opintoja tutkintoihin.
”Voitaisiin luoda vaikkapa taloustieteestä kiinnostuneille insinööreille suunnattu moduuli, jonka voisi suorittaa erikseen tarvitsematta hakea tutkinto-opiskelijaksi.”
Uusitalo mainitsee hyvänä esimerkkinä MBA-tutkinnon, joka on yliopiston järjestämä ja usein yritysten maksama liiketoimintaosaamisen paketti, joka tarjoaa täydennyskoulutusta esimerkiksi yritysten johdolle. Tällaisia koulutuksia voisi hänen mielestään olla muillekin aloille: tutkintoa pienempiä kokonaisuuksia, jotka tarjoavat eri alojen asiantuntemusta niin vielä opiskeleville kuin jo työelämässä oleville.
Korkeakoulutuksessa tulisi olla myös kannustimia, jotka tukevat opiskelijoiden valmistumista ja siirtymistä työelämään yliopistolle ”roikkumaan” jäämisen sijasta. Uusitalon mielestä pienet lukukausimaksut voisivat toimia kannustimena, mutta parempi keino olisi opintolainajärjestelmän uudistaminen.
”Joissain tilanteissa opintolainahyvitys kannustaa jopa pitkittämään opintoja, koska aikarajat ovat vähän liian lepsuja.”
Millaisen järjestelmän Uusitalo suunnittelisi nykyisen tilalle?
”Vapaasti suunniteltuna poistettaisiin opintolainan hyvitys ja sidottaisiin lainan takaisinmaksu englantilaisen järjestelmän tapaan valmistumisen jälkeisiin tuloihin. Jos sattuisi niin, ettei saa koulutusta vastaavaa työtä, ei opintolainaa tarvitsisi maksaa täysimääräisenä takaisin. Se antaisi ihmisille turvaa ja uskallusta lainan nostamiseen.”
Tuloihin sidottu opintolainamallikaan ei välttämättä olisi täydellinen. Ruotsissa järjestelmästä luovuttiin vuonna 2001, kun havaittiin sen muistuttavan joissain tapauksissa veroa ja siten aiheuttavan
kannustinongelmia (Regeringens proposition 1999/2000:10 sekä Uusitalo 2016).
Viime vuosina korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa on ollut voimakas trendi todistusvalintakiintiöiden kasvattamisen suuntaan. Julkisessa keskustelussa on esitetty paljon mielipiteitä sekä todistusvalintojen että pääsykokeiden puolesta, mutta empiiristä tutkimusta on vasta vähän.
Uusitalo nostaa esille Palkansaajien tutkimuslaitoksen Hannu Karhusen ja Tuomo Suhosen sekä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Tuomas Pekkarisen ja Tuomo Virkolan kiinnostavan seurantatutkimuksen opiskelijavalinnan uudistuksen vaikutuksista, jonka lähtökohdista ja menetelmistä voi lukea lisää täältä. Tuloksia joudutaan kuitenkin vielä odottelemaan, sillä todistusvalinta on vielä melko uusi järjestelmä ja kokonaisvaikutukset nähdään paremmin vasta opiskelijoiden valmistuessa ja siirtyessä työelämään.
Uusitalo arvelee todistusvalinnan helpottavan hakijoiden ja opiskelupaikkojen kohtaamista. Pääsykoevalinnassa voi hakea tosissaan vain yhteen tai kahteen paikkaan, sillä useampiin pääsykokeisiin valmistautuminen saman kevään aikana on vaikeaa. Todistusvalinnassa hakijat saattavat päästä useammin
kakkos- ja kolmosvaihtoehtoihinsa, vaikka paikka ensisijaisessa hakukohteessa jäisikin saamatta.
Suomalaisen koulutusjärjestelmän erityispiirre on valmennuskurssit, jotka saattavat aiheuttaa epätasa-
arvoa pääsykoevalinnassa. Jopa tuhansien eurojen hintaiset palvelut eivät ole kaikkien hakijoiden saatavilla, kuten julkisessa keskustelussa usein korostetaan. Valmennuskurssien luonne tulee eittämättä muuttumaan, mikäli todistusvalinnat lisääntyvät eri aloilla.
Ylioppilaskirjoitusten hyöty on myös se, että ne ovat kaikissa lukioissa samat, toisin kuin pääsykokeet, jotka vaihtelevat vuosittain, aloittain ja jopa yliopistoittain.
”Ylioppilaskirjoitukset ovat valtakunnallisesti standardoiduissa olosuhteissa järjestettyjä kokeita, joiden tekemiseen ja tarkastamiseen käytetään paljon resursseja, joten on yksinkertaisesti tehokasta käyttää tätä koetta sen sijaan, että järjestetään uusi koe.”
Miltä suomalainen korkeakoulujärjestelmä kokonaisuutena tulee näyttämään vuonna 2041?
”Tässä kohtaa käyttäisin taloustieteilijäviisautta: maailma muuttuu hitaasti. Kun mietitään, miltä suomalainen korkeakoulujärjestelmä näytti vuonna 2001 [verrattuna nykyhetkeen], ei muutos ole valtavan suuri. Järjestelmä näyttää melko samalta kuin nytkin. Tyypillisesti kehitys on suhteellisen hidasta, ja luultavasti suomalainen koulutus näyttää 20 vuoden päästä vain hieman erilaiselta kuin nyt. Opetusteknologia kehittyy, verkko-opetus saattaa lisääntyä ja yliopistot saattavat yhdistyä tai uusikin saattaa syntyä. Yliopisto on vanha idea ja Helsingin yliopistokin jo lähes 400 vuotta vanha. Kyllä tämä aika vakaa instituutio on.”
Analyysi | Teksti: Veikko Uusitalo
Koronapandemialla on suuria vaikutuksia yliopistojen toimintaan Suomen lisäksi myös ulkomailla. Monet yliopistot ovat taloudellisissa vaikeuksissa pandemian takia. Luentosalit ovat tyhjentyneet, ja etäopetukseen siirtyminen uhkaa opiskelijoiden jaksamista ja mielenterveyttä. Millaisia vaikutuksia pandemialla on ulkomaisten yliopistojen tulevaisuuteen?
Pandemia on aiheuttanut taloudellisia ongelmia monille yliopistoille. Hakijoiden määrä on vähentynyt monessa paikassa maailmantilanteen takia, ja etenkin vaihto-opiskelijoiden määrä on romahtanut. Yliopistoja voivat uhata myös huonon taloustilanteen aiheuttamat budjettileikkaukset. Vaarassa ovat etenkin pienet yksityiset yliopistot ja ne, joilla suuri osuus tuloista tulee vaihto-oppilailta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa eräät pienet korkeakoulut ovat jo joutuneet sulkemaan ovensa tai yhdistymään muihin kouluihin. Näihin kuuluu esimerkiksi 174-vuotias Illinoisin osavaltiossa sijaitseva MacMurray College, joka sulkeutui keväällä 2020. Sulkemisten taustalla on usein koronan lisäksi myös entuudestaan huono taloustilanne.
Pienten yliopistojen yhdistymisiä ja jopa sulkemisia tullaan luultavasti näkemään lisää, mutta mitään yliopistojen massasulkemisia ei näytä olevan tulossa. Etenkään suuret ja maineikkaat yliopistot eivät ole vaarassa. Pandemian päättyminen ja normaaliin opiskelijaelämään palaaminen luultavasti lisäävät yliopistoihin hakijoiden ja vaihto-opiskelijoiden määrää nopeasti, mikä on lupaavaa korkeakoulujen taloustilanteen kannalta. Monet vanhat yliopistot ovat myös selvinneet pahemmastakin: esimerkiksi 1300-luvun ruttoepidemia, joka tappoi arviolta 45-50 prosenttia Euroopan väestöstä, pakotti Euroopan 30:stä yliopistosta vain 5 sulkemaan ovensa.
Opiskelijoiden kasvanutta stressiä ja mielenterveysongelmia on käsitelty mediassa Suomen lisäksi myös muualla maailmassa, muun muassa Saksassa, Yhdysvalloissa ja Ranskassa. Tilanteeseen vaikuttaa erityisesti sosiaalisten kontaktien puute. Lisäksi etäopetus koetaan usein työläämmäksi ja raskaammaksi kuin normaali lähiopetus, ja monien opiskelijoiden työllistymisnäkymät ovat heikot maailmantilanteen takia. Samansuuntaisiin päätelmiin ovat tulleet myös aiheesta tehdyt tutkimukset. Esimerkiksi Ljubljanan yliopiston tutkimuksessa syksyltä 2020 tutkittiin yli 30000 opiskelijaa 62 eri maasta. Tutkimuksessa todettiin, että opiskelijoiden suurimmat huolenaiheet olivat heidän tulevat uransa ja opintonsa, ja he kokivat olonsa turhautuneeksi ja ahdistuneeksi.
Etäopetuksesta on esitetty erilaisia näkemyksiä. Osa näkee etäopetuksen myönteisenä, ja onkin todennäköistä, että etäopetus tulee yleistymään. Se sopii etenkin massaluentojen tyyppisiin opetustapoihin, joissa interaktiivisuus ei ole keskiössä. Interaktiivisuus ja keskustelu ovat kuitenkin oppimisen kannalta keskeisiä, ja vaikuttaa siltä, että niiden toteuttaminen on hankalampaa etäopetuksessa. Ennen koronapandemiaa tehdyt tutkimukset viittaavat siihen, että opiskelijoiden osallistuminen ja aktiivisuus on vähäisempää etä- kuin lähiopetuksessa. Lisäksi lähiopetuksen yhteydessä tapahtuvat sosiaaliset kontaktit ovat opiskelijoiden motivaation, oppimisen ja mielenterveyden kannalta tärkeitä. Kuten Suomessa, myös ulkomailla monet opiskelijat ovat tyytymättömiä etäopetukseen, ainakin siinä muodossa kuin se on pandemian aikana toteutettu. Esimerkiksi australialaisen korkeakouluista vastaavan viraston TESQA:n raportin mukaan jopa puolet Australian yliopisto-opiskelijoista olivat tyytymättömiä yliopistojen etäopetukseen koronapandemian aikana. On siis selvää, että lähiopetus ei ole tulevaisuudessa poistumassa yliopistoista.
Pandemia voi vaikuttaa myös tutkimukseen. Heikentynyt taloustilanne voi vähentää tutkimusten rahoitusta ja siten hankaloittaa tutkimusta. Maailmantilanne voi myös siirtää tutkimuksen painopisteitä: suurempi osa tutkimuksista voi kohdistua aiheisiin, joita pidetään yhteiskunnan kannalta erityisen tärkeinä ja ajankohtaisina. Tällaisia aiheita ovat erityisesti koronavirus ja siihen liittyvät ilmiöt. Esimerkiksi Nature-lehdessä on kirjoitettu siitä, kuinka virukseen keskittyminen voi uhata muiden alojen tutkimusta. Maailmanlaajuisilla kriiseillä on aiemminkin ollut tapana vaikuttaa tutkimusaiheisiin. Samaan tapaan kuin esimerkiksi toinen maailmansota lisäsi keskittymistä fysiikkaan ja insinööritieteisiin, myös koronapandemia voi lisätä kiinnostusta ja rahoitusta tartuntatauteihin liittyvään tutkimukseen myös pidemmällä aikavälillä.
Koronan vaikutus yliopistoihin ulkomailla lienee samankaltainen kuin Suomessa: lyhyellä aikavälillä vaikutukset ovat huomattavia, mutta pitkän aikavälin vaikutukset jäävät melko pieniksi. Pandemian jälkeen opiskelijat palaavat luentosaleihin, mutta kenties harvemmin kuin ennen. Etäopetus luultavasti yleistyy, jolloin lähiopetuksessa voidaan keskittyä massaluentojen sijasta interaktiiviseen opetukseen. Kriisin päättyminen luultavasti parantaa korkeakoulujen taloustilannetta nopeasti. Pandemia vaikuttaa tutkimusaiheisiin, mutta tämäkään vaikutus tuskin jää ikuiseksi. Tulevaisuuden yliopistot ovat onneksi muutakin kuin koronatutkimuksia ja Zoom-luentoja.
Yksi Helsinki Graduate School of Economicsin tavoitteista oli kaksinkertaistaa valmistuvien taloustieteen tohtorien määrä. Tämän edistämiseksi perustettiin muun muassa Research Track eli tutkimuksen opintosuunta, jonka tarkoituksena on valmistaa opiskelijoita jatko-opintoihin. Vasta syksyllä 2018 käynnistyneen ohjelman lopulliset ansiot paljastuvat vasta vuosien päästä, mutta mitä sanovat linjan opiskelijat?
Salaperäisestä maisterioptiosta on liikkeellä vain vähän tietoa. Heikko viestintä on johtanut siihen, että merkittävä osuus linjan maineesta opiskelijoiden keskuudessa muodostuu Jodelin anonyymeistä tunteenpurkauksista sekä anekdooteista. Pyrimme selvittämään, miten opintoihin todella suhtaudutaan.
Mistä opintosuunnassa on kyse?
Kun Helsinki School of Economics julkistettiin, vedottiin vahvasti siihen, että Suomi tarvitsee lisää kotimaisia taloustieteen huippuosaajia. Erityisesti sen hetkinen Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen toi vahvasti esiin huolensa siitä, että makrotaloustieteen ymmärrys päätöksenteossa on liian heikolla tasolla. Lisää laadukasta tutkimusta ja sen tekijöitä pyrittiin löytämään perustamalla keskukseen myös tutkimuksen opintosuunta.
Ero perinteisen ja tutkimuksen opintosuunnan kanssa syntyy erilaisesta opintokokonaisuudesta. Tutkijalinjalla aloitetaan tohtoriohjelman ensimmäisen vuoden opinnot suoraan maisteriin siirryttäessä. Tutkielma ja vapaavalintaiset opinnot ovat yhteisiä, mutta tutkijalinjaan kuuluu vähemmän valinnaisia opintoja. Vuosittain tutkimuksen opintosuuntaan valitaan maksimissaan viisitoista opiskelijaa, jotka ylittävät painotetun keskiarvon asettaman minimirajan.
Kapitaalin teettämässä kyselyssä (n=7) linjan opiskelijat nostivat suurimmaksi haasteekseen rajun siirtymän kandiohjelman opinnoista jatko-opintoihin. Eräs vastaajista kuvaili siirtymän haasteita: ”kuin menisi yliopistolle suoraan tekemään maisterin ilman kandia.”
Kapitaalin keräämästä rajustakin kritiikistä huolimatta suurin osa vastaajista on kohtuullisen tyytyväinen linjaan, kun sitä tarkastellaan kokonaisuutena. Erityisesti kandidaatin tutkinnon ja tutkijamaisterin yhdistävän väliaskeleen puute kuitenkin turhauttaa monia. Yleinen kokemus on, että akateemiset taidot ja matemaattinen osaaminen ovat jäljessä jo ennen kuin opiskeleminen on edes alkanut. Eräs vastaajista kertoo kokevansa, että linjan valinnasta rankaistaan motivoituneita opiskelijoita, jotka jäävät omilleen uuden työmäärän edessä.
Siis mikä “dynaaminen optimointi”?
Kurssien esitietovaatimukset ovat monille arvoitus. Vaikka runkokurssien koetaan valmistavan linjalle kohtuullisen hyvin, on esitiedoissa myös puutteita, joita on vaikeaa paikata ennakkoon. Esimerkiksi ekonometrian sekä makrotalouden mallien tuntemus pelkän kandin pohjalta koetaan erittäin haastavaksi.
Opiskelijan näkökulmasta on kannustavaa, että taloustieteen asiantuntijoille on kysyntää. On sekä lahjakkaiden opiskelijoiden, että päättäjien etu tarjota tutkijalinjan kaltainen reitti jatko-opintoihin. Tällä hetkellä vaikuttaa kuitenkin myös siltä, ettei kokonaisuus ole vielä opiskelijan näkökulmasta koherentti. Jatko-opinnot on pikemminkin liimattu syventävien tilalle, ilman tukevaa siltaa kanditutkinnosta.
Samaan aikaan linjalle hakevien opiskelijoiden näkökulmasta on vaikeaa tietää, millaisin opintokokonaisuuksin hakuun kannattaisi valmistautua. Eräs vastaajista “ei olisi selvinnyt ilman ylimääräisiä matikankursseja.” Koska kummaankaan tutkinnon runko tulee tuskin joustamaan, voisi linjasta kiinnostuneita opiskelijoita vähintäänkin ohjata vapaavalintaisten kurssien suuntaan, joista olisi hyötyä tällä reitillä.
Tällä hetkellä on epäselvää, kuinka paljon koronatoimet vaikuttavat kyseisiin kokemuksiin. Tiedotteiden mukaan Helsinki GSE pyrkii myöskin saavuttamaan tavoitellut vakanssien määrät vuoteen 2022 mennessä, mikä saattaa muuttaa opiskelijoiden saamaa tukea opintoihin.
Vastuunvapautus: Jutun ovat valmistelleet kandivaiheen opiskelijat. Epätarkkuuksista ja virheistä voi olla yhteydessä toimitus@kapitaali.fi
Vieraskynä | Teksti: Hanna Virtanen
Pitäisikö oppivelvollisuusikää nostaa? Entä opiskelijavalinnassa painottaa pääsykokeita vai ylioppilastodistusta? Minkälaisia seurauksia olisi korkeakoulutuksen lukukausimaksuilla? Koulutuksen taloustieteilijöillä on tyypillisesti paljon sanottavaa näihin ja moniin muihin koulutuspolitiikan polttaviin kysymyksiin.
Koulutuksen taloustieteen tutkimus tarkastelee koulutusvalintojen syitä ja seurauksia. Keskeisessä asemassa on politiikkatoimien ja politiikan muutosten vaikutukset siihen, kuka koulutukseen osallistuu. Lisäksi paljon huomiota kirjallisuudessa saa se, millä tavoin ja ketä koulutus erityisesti hyödyttää. Tämänkaltaiset tiedot ovat tärkeitä toimivaa ja tehokasta koulutuspolitiikkaa suunniteltaessa.
Taloustieteen uskottavuusvallankumous
Koulutuksen taloustieteen keskeisimpien teorioiden, inhimillisen pääoman ja signaaliteorian, kehittämisestä on kulunut jo noin puoli vuosisataa. Tutkimussuuntauksen analyysi rakentuu edelleen valtaosin sen perusajatuksen päälle, että koulutus tarjoaa opiskelijoille monenlaista osaamista, josta on hyötyä myöhemmin työmarkkinoilla tai vaikkapa parin muodostuksessa (koulutus tuottaa inhimillistä pääomaa). Toisaalta koulutus ja erityisesti tutkinnot mahdollistavat sen, että työnantajat havaitsevat ketkä yksilöt kykenevät oppimaan tuottavuuden kannalta keskeisiä taitoja (koulutuksella on signaaliarvoa).
Tämän päivän tutkimus keskittyy pääasiassa empiiriseen tutkimukseen, missä ihmisten valintoja ja valintojen seurauksia tutkitaan isojen aineistojen ja jatkuvasti kehittyvien menetelmien avulla. Tutkimuksessa käytetyt tilastolliset menetelmät ovat kehittyneet viimeisten vuosikymmenten aikana niin merkittävällä tavalla, että edistysaskelta on kutsuttu taloustieteen uskottavuusvallankumoukseksi.
Kehityksen seurauksena koulutuksen taloustieteen tutkimuksissa ei tarkastella enää vain yksinkertaista korrelaatiota (asioiden välistä yhteyttä) vaan asetelmat ja menetelmät mahdollistavat aidosti kausaalisuhteiden (syy-seuraussuhteen) tunnistamisen. Näin voidaan tarjota aiempaa luotettavampaa tietoa siitä, onnistutaanko politiikkatoimilla pääsemään niille asetettuihin tavoitteisiin.
Satunnaistettu koe aikuiskoulutuksesta
Luotettavimmaksi koettu asetelma on satunnaistettu koe, missä tutkijat itse satunnaistavat osallistujat koe- ja kontrolliryhmiin. Satunnaistetut kokeet ovat yleistyneet maailmalla vauhdilla, mutta Suomessa niiden toteuttamiseen on ollut melko vähän mahdollisuuksia. Yksi toistaiseksi harvoista koulutuksen taloustieteeseen liittyvistä satunnaistetuista kokeista Suomessa on käynnissä Vantaalla.
Hankkeessa Vantaalla toimivat yritykset jaetaan satunnaisesti koe- ja kontrolliryhmiin. Vuosina 2019—2021 koeryhmän yrityksille tarjotaan erilaisia aikuiskoulutukseen liittyviä palveluita, kun taas kontrolliryhmään kuuluvat yritykset jäävät ilman näitä ylimääräisiä palveluita. Asetelman avulla voimme luotettavasti arvioida sitä, miten tarjotut palvelut ovat muuttaneet aikuiskoulutukseen osallistumista eri yritys- ja työntekijäryhmissä sekä erityisesti sitä, miten osallistuminen on vaikuttanut näiden suorituksiin
Aikuiskoulutuksen tuotot tutkimusaiheena on nyt kovassa nosteessa. Työn murroksen on esitetty johtavan siihen, että uudelleen kouluttautumisen tarve kasvaa. Aikuisten koulutukseen liittyy kuitenkin monia piirteitä, joiden vuoksi se on yhteiskunnan kannalta huomattavasti kalliimpaa kuin nuorten kouluttaminen. Monet koulutukseen osallistuvat aikuiset käyttäisivät muutoin koulutukseen menevän ajan työelämässä ja näin ollen koulutuksen vaihtoehtoiskustannus voi heillä olla huomattava. Aikuisten työura on myös ilmeisistä syistä nuoria lyhyempi, joten koulutuksen hyötyjä ehditään kerätä lyhyemmältä ajalta. Aiheesta tarvitaankin huomattavasti lisää tutkimusta, jotta päättäjillä olisi riittävästi tietoa siitä, miten aikuisväestön osaamista voitaisiin kehittää vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti.
Luonnollinen koe ammatillisen ja lukion hyödyistä
Satunnaistetut kokeet eivät ole useinkaan mahdollisia niiden korkeiden kustannusten tai eettisten kysymysten vuoksi. Näiden tilaisuuksien puuttuessa tutkijat pyrkivät hyödyntämään ns. näennäisiä tai luonnollisia koeasetelmia, joissa satunnaisuuden aiheuttaa jokin muu kuin tutkijan luoma kokeellinen tilanne. Luonnollisen koeasetelman voivat muodostaa esimerkiksi koulutuksen sisäänpääsyrajat, jotka jakavat rajan läheisyydessä keskimäärin samankaltaisia nuoria koulutukseen ja sen ulkopuolelle. Tämän regressioepäjatkuvuus asetelman avulla voidaan tarkastella vaikkapa sitä, miten lukio- vs. ammatillinen koulutus vaikuttavat yksilön myöhempään menestykseen työmarkkinoilla.
Tutkimuskirjallisuudessa on esitetty, että lukio johtaisi ammatillista koulutusta parempaan työllisyys- ja palkkakehitykseen erityisesti pitkällä aikavälillä. Näkemys perustuu siihen, että yleisluontoinen lukio tarjoaisi paremman pohjan jatkaa opintoja korkeakoulutuksessa sekä päivittää osaamista myöhemmin. Toisen asteen koulutusvalinnan seurauksista on kuitenkin hyvin vähän luotettavaa tietoa. Tutkimuksellisesti haasteena on ollut erityisesti se, että ammatilliseen ja lukiokoulutukseen valikoituvat nuoret ovat myös lähtökohdiltaan eli jo koulutuspolun valintahetkellä varsin erilaisia.
Tutkimuksemme ottaa aiempaa paremmin huomioon erot nuorten lähtökohdissa. Tutkimus keskittyy nuoriin, jotka hakivat sekä lukioon että ammatilliseen koulutukseen, ja joiden koulutusalan lopulta ratkaisivat käytetyt sisäänpääsyrajat. Tulokset osoittavat, että ammatillinen koulutus voi johtaa lukiota parempaan työllisyys- ja palkkakehitykseen myös pitkällä aikavälillä. Ammatillisesta hyötyivät tulosten mukaan erityisesti ne nuoret, jotka hakivat ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen.
Koulutuksen taloustiede laajentaa reviiriään
Ammatillista koulutusta koskeva tutkimuksemme on hyvä esimerkki koulutuksen taloustieteessä yleisemminkin tapahtuneesta tutkimuskysymysten jalostumisesta. Pitkään keskiössä olivat koulutuksen määrän tuotot eli se, kuinka paljon yksi koulutusvuosi lisää nostaa ansiotuloja. Vastaus tähän riippuu kuitenkin paljon muun muassa koulutuksen sisällöstä. Nykyään tutkimuksessa tarkastellaankin ennemmin sitä, miten opiskeluala tai oppilaitoksen laatu vaikuttavat koulutuksesta saataviin hyötyihin.
Tärkeään rooliin ovat nousseet myös koulutuksen ei-tuotannolliset vaikutukset sekä ulkoisvaikutukset eli se, minkälaisia vaikutuksia koulutuksella on yhteiskuntaan laajemmin, esimerkiksi alentuneen rikollisuuden, parantuneen kansanterveyden tai lisääntyneen yhteiskunnallisen osallistumisen muodossa. Näillä kysymyksillä koulutuksen taloustiede menee alueille, joiden on katsottu tyypillisesti kuuluvan muille yhteiskuntatieteille. Näin on varmasti myös jatkossa, mikäli muissa tieteissä ei nähdä vastaavaa menetelmien mullistusta kuin mitä taloustieteessä on käyty läpi. Koulutuspolitiikan suunnittelun tueksi tarvitaan nimenomaan tietoa toimenpiteiden kausaalivaikutuksista, eli siitä, miten koulutusvalintoihin ja niiden hyötyihin voidaan vaikuttaa.
Lisää tietoa:
Tutkimusraportti Urbaania Kasvua Vantaa -hankkeesta julkaistaan keväällä 2022. Etla ja Palkansaajien tutkimuslaitos vastaavat hankkeen vaikuttavuusarvioinnista. Lisää tietoa saatavilla osoitteessa https://urbaaniakasvua.fi/.
Hanna Virtasen ja Mikko Sillimanin (Harvard) ammatillisen koulutuksen tuottoja koskeva tutkimus “Labor Market Returns to Vocational Secondary Education” on hyväksytty julkaistavaksi ”American Economic Journal: Applied Economics” – journaalissa. Aikaisempi työpaperi tutkimuksesta löytyy osoitteesta https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Working-Papers-65.pdf ja tutkimuksen pohjalta kirjoitettu suomenkielinen muistio osoitteesta https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Muistio-Brief-81.pdf.
Kirjoittaja on Etlan tutkimuspäällikkö.
Artikkeli | Teksti: Aleksi Pikka
Nobel-taloustieteilijä Michael Spencen kehittämä signaloinnin teoria on tapa selittää, miksi kouluttautuminen kannattaa niin hyvin. Sillä koulutus, se tosiaan kannattaa. Näyttö korkeakoulutettujen korkeammista elinkaarituloista on murskaavaa.
Koulutusinvestoinnin tuotto koostuu pääosin kahdesta komponentista.
Ensimmäinen komponentti on koulutuksen tuottama tuottavuuskasvu. Arvokkaan valtiotieteiden maisterin tutkinnon taloustieteestä viisaasti hankkinut opiskelija tietää mitä tarkoittaa regressioanalyysi, miksi rationaalilukujen joukko on tiheä reaalilukujen joukossa sekä miten yritykset maksimoivat voittoaan. Näillä kyvyillä tämä kyseinen maisteri on luonnollisesti ylivertaisessa asemassa työmarkkinoilla.
Toinen komponentti on valtiotieteiden maisterin tutkinnon työnantajalle lähettämä signaali. Ekonomisti tuskin tarvitsee työssään päivittäin tietoa tiheistä joukoista sekä metrisistä avaruuksista. Mutta se että ekonomisti tietää tämän, paljastaa työnantajalle palasen työntekijän todellisesta tuottavuudesta.
Miksi juuri koulutus on niin hyvä signaali? Signaalin pitää olla tarvittavan kallis hankkijalleen ollakseen uskottava. Puhetta mahtuu kyllä maailmaan, eikä internetistä lopu tila kesken itsestä kirjoitettujen Wikipedia-sivujen vuoksi, mutta koulutuksen hankkiminen on luonnollisesti sitä helpompaa, mitä fiksumpi on.
Talousteoreettisesti sanottuna uskottavan signaalin kustannus korreloi negatiivisesti työntekijän tuottavuuden kanssa.
Näistä komponenteista muodostuvat kaksi kilpailevaa teoriaa siitä, miksi koulutus kannattaa. Toinen teorioista selittää korkeampia tuloja kasvaneella tuottavuudella, toinen tutkinnon lähettämällä signaalilla. Teoriat eivät kuitenkaan ole täysin erillisiä, sillä todennäköisesti korkeakoulutus sekä signaloi korkeaa tuottavuutta että kasvattaa työntekijän tuottavuutta.
Lienee tarpeen mainita, että koulutuksella on kasvaneiden elinkaaritulojen lisäksi mahdollisesti muitakin hyötyjä. Yhteiskunnallisessa keskustelussa monet muistavat usein kertoa, että korkeakoulutus periytyy. Ehkäpä siis valtiotieteen maisterin tutkinto taloustieteestä tarjoaa taitoja, joita ekonomisti voi siirtää eteenpäin omille lapsilleen.
Kauniit puheet sivistyksestä ja mittaamattoman suurista positiivisista ulkoisvaikutuksista jätän ylioppilasliikkeelle.
George Masonin yliopiston taloustieteen professori Bryan Caplan väittää kirjassaan The Case Against Education: Why the Education System Is a Waste of Time and Money, että jopa 80% koulutusinvestoinnin tuottamasta lisäarvosta on signalointia; tällöin enemmistö koulutukseen käytetystä ajasta ei lisää opiskelijan tuottavuutta. Caplan argumentoi voimalla, mutta esitetty näyttö jättää toivomisen varaa.
Useammin kuin kerran kirjassa vedotaan lukijan omiin kokemuksiin eri kouluasteilta. Koulutuksen hyödyllisyyttä arvioidessaan Caplan jakaa mielivaltaisesti eri kouluasteissa tarjottavan opetuksen kategorioihin kokemansa työmarkkinarelevanssin mukaan. Mielenkiintoista kyllä, mutta ei kovin eksaktia.
Lisäksi Caplan ohittaa koulutuksen tuottaman tuottavuuskasvun puolesta argumentoivia tutkimuksia lähes olankohautuksella.
Bryan Caplan vetoaa erityisesti sheepskin effect -nimellä tunnettuun ilmiöön. Tutkimusten mukaan jokainen lisäkoulutusvuosi kasvattaa tuloja. Mutta valmistumisvuodet kasvattavat huomattavasti enemmän tuloja kuin muut opiskeluvuodet. Kirjan mukaan lukion valmistumisvuosi on 3,4 tavallisen lukiovuoden arvoinen. Mahdollinen selitys tälle on se, että valmistumisvuonna jaetaan diplomit. On kuitenkin mahdollista, että lukiosta valmistuneet ovat jollain tavalla erilaisia kuin ne, jotka keskeyttävät lukion ensimmäisenä tai toisena vuotena. Tällöin ilmiön selittäisi valikoituminen.
Toisaalta Caplan vetoaa myös ylikoulutukseen. Koulutuksen ja työn kohtaamista selvittäneiden tutkimusten lisäksi hän vetoaa useaan anekdoottiin sosiologian tohtoreista baarimikkoina ja tarjoilijoina. Ylikoulutus on kuitenkin monimutkaisempi ilmiö kuin Caplan antaa ymmärtää, kuten esimerkiksi Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijan Hannu Karhusen tekstissä Ylikoulutus on vaarallinen myytti ansiokkaasti kerrotaan.
Mitä väliä tällä kaikella on?
Jos koulutus on vain työntekijän tapa signaloida korkeaa tuottavuutta, ilmeinen seuraus on tietenkin se, että julkisesti rahoitettu koulutus on tuhlausta. Koulutuksen käytetyt julkiset varat valuvat tällöin hukkaan. Näin sanoo myös Bryan Caplan.
Caplan ehdottaa julkisen koulutuksen lakkauttamista sekä valtion tarjoamaa palveluseteliä vanhemmille lyhyehkön peruskoulutuksen hankintaan yksityisestä koulusta. Caplanin politiikkasuositukset ovat kuitenkin ennemminkin libertaarin professorin suosituksia kuin taloustieteen tutkimukseen perustuvia ehdotuksia.
Radikaalit ehdotukset kannattaa kuitenkin asettaa kontekstiin: amerikkalainen koulutusjärjestelmä on hyvin erilainen kuin suomalainen. Caplan ehdottaa esimerkiksi ammatillisen koulutuksen merkittävää lisäämistä. Suomesta kuitenkin löytyy jo Caplanin ehdotusta lähellä oleva ammattikoulu.
Kerrottakoon, että kirjan loppuun Caplan on kirjoittanut kuvitteellisen dialogin muun muassa hänen, professorin, opiskelijan sekä opettajan ja toimittajan välille. Vaikka väittely olikin rikasta seurattavaa, on vastapuolen argumenttien kirjoittamisesta usein lyhyt matka olkiukkoihin, joten argumentointikeinona se ei minua vakuuttanut.
Päivitetty 6.3.2021. Korjattu kirjoitusvirheitä
KTTO | Kysymykset: Juho Junttila
Puheenjohtaja (Eetu Mänttäri):
Kuka olet ja mitä teet?
Moi! Nimi on Eetu ja juuri nyt juon kahvia. Yleensä kuitenkin johdan puhetta KTTO:n hallituksen kokouksissa ja pyrin parhaani mukaan luotsaamaan järjestöä poikkeuksellisen ajan läpi siten, että normaaliin palatessa kaikkia siistejä tapahtumia ja muita juttuja ei olisi unohdettu. Vapaa-ajalla tykkään harrastella milloin mitäkin valokuvauksesta ristikoiden ratkomiseen ja musisointiin.
Tapana on, että luottamustoimiin siirryttäessä tuodaan omat sidonnaisuudet ja eturistiriidat esille. Täsmälleen paljonko omaisuutta sinulla on, ja kuinka se on sijoitettu?
Koen, että kaltaiseni merkittävän henkilön omistusten julkaiseminen näinkin korkean profiilin kansainvälisessä lehdessä voitaisiin tulkita markkinamanipulaationa.
Sanotaan kuitenkin, että finanssipääomani nettoarvo ei kuulu parhaaseen kymmenykseen. Älyllisen pääomani suhteen saatan vielä toisinaan elätellä toiveita.
Viime syksyllä kerroit fuksiliitteessä kirjan “Analyysiä reaaliluvuilla” olevan lähellä sydäntäsi. Luonnehdi tätä etäisyyttä sydämen 𝑥 keskisessä kuulaympäristössä.
Pelkäsinkin, että nämä kuulat vielä palaavat elämääni muutenkin kuin kuumeunissa.
Vaikka suhteeni mainittuun kirjaan on nykyään parhaimmillaankin hillityn platoninen, ei hätä ole tämän näköinen, sillä suoritin jonkin aikaa sitten noin kuudesosan topologian alkeiskurssista. Sen perusteella todettakoon, että kovasti näyttäisi tämä yksilö punkteerauksen tarpeessa olevan.
Stockpicking vai indeksi?
Indeksisijoittaminen on tosi tylsää ja osakepoiminta hirmu vaikeaa. Molempia olen joskus kokeillut – vaihtelevalla menestyksellä. Jos joku vielä uskoo tehokkaiden markkinoiden hypoteesiin, niin sijoituskäyttäytymiseni kaikessa epärationaalisuudessaan on sille mainio vastaesimerkki.
Varapuheenjohtaja ja hyvinvointivastaava (Emma Meriläinen):
Kuka olet ja mitä teet?
Olen Emma, ja yritän valmistua kandiksi tänä vuonna. Suurimmaksi osaksi ajastani en taida tehdä mitään akateemista uraani edistävää, mutta muuta mukavaa päiviin mahtuu sen tilalle. Hallituksessa päämääräni on auttaa ylläpitämään, sekä siirtämään KTTO:n perinteitä eteenpäin koronasta huolimatta.
Mitä Tylypahkan tupaa KTTO eniten vastaa?Miksi?
Vaikka J.K. Rowlingin kirjoissa tämän tuvan jäsenistä annetaan melko ikävä kuva, kyllä KTTO mielestäni olisi Luihuinen. Osaaminen, kunnianhimo, päättäväisyys ja kekseliäisyys ovat muun muassa luihuisten arvostamia ja heiltä löytyviä piirteitä. Myös halu tehdä suuria tekoja ja jättää oma jälkensä maailmaan määrittää niin luihuisia kuin luultavasti suurta osaa kttolaisistakin. Kuunnellessa KTTO:n opiskelijoita ja heidän haaveitaan, sekä alumnien urapolkuja ja aikaansaannoksia tarkastellessa, ei mielestäni ole epäselvyyttä, että KTTO ilmentää selkeää luihuishenkeä.
Paras oppimiskokemus tai paras opiskelijakokemus?
Paras opiskelijakokemukseni on Kyykän MM-kisat ja tähän mennessä ainoa opiskelijavappuni. Parhaita oppimiskokemuksia taas olen kokenut Kumpulan Exactumin 3. kerroksessa, ohjaajien auttaessa niin differentiaalilaskennan kuin mikron tehtävien ratkaisujen löytämisessä.
Taloudenhoitaja (Amanda Luoma):
Kuka olet ja mitä teet?
Moikka! Oon Amanda, toisen vuoden kansislainen. Opiskelun lisäksi mulla on tapana potkia palloa tolppien väliin sekä käydä avantouinilla. Lisäksi mun sydäntä lähellä on kaverit, koirat ja Harry Potter.
Ktto voittaa lotossa. Miten hyödynnät uudet varat?
Teetätän Kuppalaan jallujohtoverkoston. Jallua suoraan hanasta! Tai voisihan sitä vaikka investoida Ktto:n ihka omiin tiloihin.
Paras oppimiskokemus tai paras opiskelijakokemus?
Ehdottomasti se, kun sai Okolta positiivista palautetta! Sillä ne analyysit jaksettiin. Kiitosta annettava myös kaikille sitseille, joille tähän mennessä on päässyt osallistumaan.
Yrityssuhdevastaava 1 (Lauri Ala-Mursula):
Kuka olet ja mitä teet?
Hei, olen Lauri ja edustan KTTO:n alati kasvavaa Oulu-kiintiötä. Fuksi. Teen KTTO:ssa yrityssuhteita, muualla koulua, perinteistä hiihtoa, juoksua, kirjojen lukemista ja musiikkijuttuja parhaani mukaan. Jos sulla on hyvää kirjaa, albumia tai podcastia suositella, niin vanhaa sanontaa lainaten: jaettu ilo on utiliteetin maksimoiva ilo!
KTTO ry. on voittoa tavoittelematon järjestö. Onko tämä todella se signaali, jonka haluamme lähettää potentiaalisille työnantajille?
Toki! Potentiaaliset työnantajat riemastuvat entisestään kuullessaan KTTO:laisten tekevän voittoa jopa silloin, kun eivät sitä erikseen tavoittele.
Epärationaalisin käyttäytymisesi?
Oli helteinen kesäpäivä ja olin lähdössä Oulusta Helsinkiin. Viisitoista minuuttia ennen kaukojunan lähtöä menin suihkuun, jotta voisin matkustaa suihkunraikkaana. Seitsemän minuuttia ennen junan lähtöä minun oli iso laukku selässäni juostava kuin Usain Bolt konsanaan ehtiäkseni junaan. Kaksi minuuttia ennen junan lähtöä istahdin vaunun penkille, hiestä märkänä. Se siitä raikkaudesta!
Yrityssuhdevastaava 2 (Aapo Rouvari):
Kuka olet ja mitä teet?
Hei, olen Aapo! Mitä teen? Pääasiassa derivoin, vapaa-ajalla myös ajoittain derivoin. Kerran olen integroinut.
Kapitaalin 2019/2 julkaisussa Pääomainen esitteli tulenarkoja teorioita HY:n ekonomistien työllistymisestä. Kuinka kommentoit väitteitä?
En ole yksi uskomaan salaliittoteorioihin. Tämä sanottuna Pääomaisen teoria ekonomistien työllistymiseen liittyen kuitenkin vaikuttaa vankalta. Laitan tämän uskottavuudessaan Paul McCartneyn kuoleman (lähes varmasti totta) ja reptiliaaniteorian (ehdottomasti totta) väliin.
Kuinka monta Olli Rehnin teosta omistat?
Nolla. Tämä ei toki suinkaan johdu Rehnin keskustalaisuudesta. Omistanhan minä koko Paavo Väyrysen kirjallisen tuotannon. Uskon että kärsimys pienissä määrin tekee hyvää ihmisluonteelle: aamuisin käyn kylmässä suihkussa – iltaisin luen Paavon kirjoja.
Opintosihteeri 1 (Venla Sainio):
Kuka olet ja mitä teet?
Mie olen Venla, ja käytän aikani lähinnä teen juomiseen ja kaiken muun paitsi kurssikirjojen lukemiseen. Jossain välissä yritän saada kanditutkinnon valmiiksi. KTTO:n hallituksessa toimin nyt toista vuotta opintosihteerinä, eli pyrin yhdessä toisen opintosihteerin Sakarin kanssa pitämään yhteyttä taloustieteen opetushenkilökuntaan ja muutenkin toteuttamaan opintoihin liittyvää edunvalvontaa. Tule nykäisemään hihasta (tai laita sähköpostia, tai twitter-DM), jos havaitset opinnoissa jotain ongelmakohtia!
Kandiohjelma soveltuisi paremmin matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan kuin valtiotieteelliseen? Kyllä/Ei. Miksi?
Ei. Vaikka lähes puolet ohjelman pakollisista kursseista onkin matematiikkaa tai tilastotiedettä, taloustiede on pohjimmiltaan yhteiskuntatiede, joten se ei todennäköisesti löytäisi paikkaansa Kumpulasta.
Stockpicking vai indeksi?
Indeksirahastot matalilla kuukausikuluilla sopivat tällä hetkellä omaan sijoitusfilosofiaani parhaiten.
Opintosihteeri 2 (Sakari Karisto):
Kuka olet ja mitä teet?
Olen KTTO:n ylimääräinen opintosihteeri, ja poimin muruja lattialta, mitä niitä pöydältä putoilee. Runoilen, mutten ole koskaan kirjoittanut runoja. Tapan aikaa sarjamurhaajien kanssa, kyyditsen taksikuskina kansanedustajia ja joskus käyn saunassa.
Helsingin Yliopisto on huippuyliopisto?
Joskus.
Jos kirjoittaisit kirjan, mistä se kertoisi?
Rahameditaatiosta Maria Nordinin kanssa.
Viestintä- ja webvastaava (Noora Pumpanen):
Kuka olet ja mitä teet?
Olen Noora, toisen vuoden kansislainen ja tämän vuoden viestintävastaava. Käytän mielelläni aikaa opintojeni suunnitteluun (toteutukseen en ota kantaa). Tämän lisäksi tykkään juoksennella ympäri Helsinkiä ja uida kylmissä vesissä aina tilaisuuden tullen.
Viestintä epäonnistuu aina. Missä aiot onnistua?
Pitää paikkansa. Väitän kuitenkin, että epäonnistumisten ja onnistumisten välillä on positiivinen lineaarinen riippuvuus! Lyhyen käpistelymenneisyyteni ja WordPressiä kohtaan tuntemani viha-rakkaussuhteen vuoksi olen päättänyt onnistua tänä vuonna ainakin nettisivujen ajan tasalle saattamisessa.
Bitcoin noudattaa secp256k1-ECDSA-standardia. Mitä riskejä näet siinä, että näin suuri omaisuus on NSA:n kehittämän salausmenetelmän varassa?
Vaikea sanoa. Jos haluaa välttää riskejä (ja tiedustelupalveluja) niin voi toki sitoa omaisuutensa johonkin muualle. Markkinoilta saattaa jopa löytyä jokin bitcoinia matalariskisempi sijoituskohde.
Vuosijuhlavastaava (Cesilia Kivelä)
Kuka olet?
Hei, olen Cesilia ja opiskelen toista vuotta taloustiedettä.
Mitä teet? Suurin tavoitteesi tälle vuodelle KTTO:n hallituksessa?
Toimin tämän vuoden hallituksessa alumni- ja vuosijuhlavastaavana. Suurin tavoitteeni vuodelle 2021 on vuosijuhlien järjestäminen vastuullisesti ja koronatilanne huomioiden.
Suosikki tieteentekijäsi/taloustietelijä?
Yanis Varoufakis.
Kulttuurivastaava (Anna Leskinen)
Kuka olet?
Moi! Oon Anna ja oon ensimmäisen vuoden opiskelija. Muutin Oulusta Helsinkiin ja oon kotiutunu tänne kivasti.
Mitä teet?
Toimin KTTO:ssa kulttuurivastaavana ja tavoitteeni on tälle vuodelle päästä järjestämään edes yksi opiskelijatapahtuma. Vapaa-ajallani kuvaan tiktokkeja kämppikseni kanssa ja harkitsen vakavasti taloustiede tiktokkien tekemistä.
Jos kirjoittaisit kirjan, mistä se kertoisi?
Kirjoittaisin todennäköisesti kesästäni pariisilaisen alkoholisoituneen asekeräilijäpapan kellarissa. Kellarissa asui mun lisäksi fretti, kolme kanaa ja kani. Kirjan kantava teema olisi odottamattomat ystävyyssuhteet.
Sihteeri (Janella Lehtinen)
Kuka olet?
Heei! Oon Janella ja oon toisen vuoden opiskelija.
Mitä teet? Suurin tavoitteesi tälle vuodelle KTTO:n hallituksessa?
Hallituksessa toimin sihteerinä ja vapaa-ajalla oon oman elämäni Masterchef. Hartain toiveeni ja tavoitteeni olisi se, että päästäisiin edes yksi tapahtuma tämän vuoden aikana järjestämään.
Jos kirjoittaisit kirjan, mistä se kertoisi?
Kirjoittaisin kirjan nimeltä “Muistiinpanojen ABC”. Oon häpeilemättömän ylpeä omista luentomuistiinpanoista ja uskon, että moni hyötyisi jos jakaisin taitojeni takana olevat salaisuudet.
Yhdenvertaisuus-, ympäristö- ja tasa-arvovastaava, sisä- ja ulkosuhdevastaava (Väinö Tuovinen)
Kuka olet?
Morjensta vaan pöytään, sehän ois Väinö tässä. Vaatimattomasti ja kylmänviileästi (ilman minkään luokan flexailua) kandivaiheen opiskelija, Espoon herttua ja tunnettu mm. häviöön johtavista shakkipeleistä ja muista gameista erinäisten suurpelureiden kanssa. Viimeisimpänä poikkeuksena sääntöön mun jenkkivaalibetsit taisi tosin kyllä osua kohdilleen – tosin vasta, kun kaikki äänet löyd… eikun siis laskettiin. Kyllä joskus se apinakin sen tikan siihen tauluun heittää!
Lempinimiehdotuksia: Vänski, Väiski, Vänä ja mitä niitä nyt onkaan. Oon aika liberaali lempinimien suhteen. Guruksikin tainnut joku joskus kutsua, eihän nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä.
Mitä teet? Suurin tavoitteesi tälle vuodelle KTTO:n hallituksessa?
Toimin KTTO:n ympäristö-, yhdenvertaisuus-, ulko- ja sisäsuhdevastaavana. Suurimpana tavoitteenani on aivan oman luokkansa systemaattisen yhdenvertaisuustyön käynnistäminen sekä kaikki Suomen taloustieteen ainejärjestöt yhteenkokoavan verkoston perustaminen. Hallituksen ulkopuolella kaikenlaista enemmän tai vähemmän coolia. Viime vuoden loppuun asti oman elämäni House of Cards -gameja, ja tänä vuonna nuo gamet näyttäisi vaihtuvan enemmänkin noihin Apprentice-skenen hommiin.
Kasuaalisti vetelen muumimukista mustikkamehua, koitan kahlata läpi kursseja ja ostan aina epärationaalisen kuluttajan tavoin enemmän kirjoja kuin jaksan lukea.
Paras oppimiskokemus tai paras opiskelijakokemus?
Jalluaaton jatkojen jatkot vuodelta x. Himaan aamulla kello 6. Töihin aamulla kello 8, vai miten se nyt menikään..? Ei ehkä sittenkään parhaalla tavalla paras, mutta ikimuistoisimmalla… yes!
Stockpicking vai indeksi?
Oma filosofiani on, että osakepoiminnassa menetettämäni tuotot ovat sen viihdearvon hinta. Sijoitan silti suoriin osakkeisiin, niin preferenssini varmaan tulivat semi selviksi. 😏
Vappuvastaava (Kerkko Sunell)
Kuka olet?
Moi, olen Kerkko ja oon nyt ensimmäistä vuotta vääntämässä täällä opistolla. Sekoilen tämän vuoden KTTO:n hallituksessa vappuvastaavan nimikkeellä. Kirjoitushetkellä on enää 1656 tuntia vappuaattoon!
Mitä teet? Suurin tavoitteesi tälle vuodelle KTTO:n hallituksessa?
Vapaa-ajalla suunnittelen vappupäivän piknikmenua ja katselen oikotiestä tavoittamattomissa olevia miljoona-asuntoja. Suurin tavoitteeni KTTO:n hallituksessa on oppia koko jäsenistö nimeltä ja löytää kaivopuistosta kotiin.
Epärationaalisin käyttäytymisesi?
Olen ottanut sijoitusvinkkejä jodelin stocks-kanavalta. No, eihän -86% ja +86% välillä ole kuin yhden merkin ero.
Urheilu- ja kyykkävastaava (Julia Koistinen)
Kuka olet?
Heippa, oon Julia, kolmannen vuoden opiskelija ja toivottavasti kandi tän vuoden jälkeen!
Mitä teet? Suurin tavoitteesi tälle vuodelle KTTO:n hallituksessa?
Hallituksessa toimin tän vuoden kyykkä- ja urheiluvastaavana ja toivon, että tänä vuonna pääsis järjestämään hauskoi urheilutapahtumii, joita myös pääsis paikan päällä kokemaan. Sen lisäks haluan, että yhessä järkkäillään KTTO:lle kivoja juttuja, joihin kaikki voi helposti osallistua. Vapaa-ajalla treenaan kilpaurheilua, järkkään brunsseja kamujen kaa ja unelmoin matkustelusta!
Paras oppimiskokemus tai paras opiskelijakokemus?
Parhaita kokemuksia on kaikki ikimuistoiset tapahtumat, kuten vappu, sitsit ja karaokeillat opiskelukamujen kanssa. Parhaita oppimiskokemuksia on kaikki ne matikan ja taloustieteen laskarien älynväläykset, joita on tehny yhessä koululaisten kanssa!
Tapahtumavastaava (Saara Vainio)
Kuka olet?
Hei, olen toisen vuoden opiskelija Saara. Vapaa-ajalla kuuntelen vanhoja kasarihittejä ja kiertelen pääkaupunkiseudun kirpputoreja.
Mitä teet? Suurin tavoitteesi tälle vuodelle KTTO:n hallituksessa?
Olen tämän vuoden tapahtumavastaava. Vuoden suunnitelmana on keksiä hauskoja etätapahtumia sekä järjestää kaikki KTTO:n perinteiset tapahtumat koronatilanteen hellittäessä. Toivotaan, että päästään sitsaamaan mahdollisimman pian!
Paras oppimiskokemus tai paras opiskelijakokemus?
Parhaat muistot ovat ehdottomasti fuksivuoden jokaviikkoisista analyysiperjantaista, joissa suurin osa päivästä ikävä kyllä meni menneen viikon tapahtumista keskustelemiseen.
Puheenjohtajan palsta | Teksti: Eetu Mänttäri
Kuten kaikki arvata saattavat, tulee tämäkin vuosi olemaan ainejärjestön tapahtumatoiminnan kannalta varsin poikkeuksellinen. Peruttujen tapahtumien lista on pitkä.
Tällä hetkellä KTTO:n jäsenistöön kuuluu peräti kaksi vuosikurssillista opiskelijoita, jotka eivät ole koskaan nähneet normaalia opiskelijakevättä vappuineen päivineen. Nykyisen tautitilanteen vallitessa tilanne ei kevään 2021 osalta valitettavasti tule muuttumaan. KTTO:n toiminta on viime vuosien aikana ollut lähes täysin kandivaiheen opiskelijoiden pyörittämää. Nyt kun kandiopiskelijoista kaksi kolmasosaa ei tiedä toiminnan laadusta juuri mitään, täytyy jatkuvuudesta kantaa huolta entistä kovemmin.
Juuri siksi käymmekin tuoreen hallituksen kanssa reippain mielin toimeen, ja pyrimme pitämään KTTO:n lipun korkealla myös poikkeusaikana. Vuoden pääideana on ylläpitää järjestömme toiminnan jatkuvuutta yli korona-ajan ja välittää tietoa eteenpäin uudelle sukupolvelle. Hallituksen riveissä onkin muutama aiemmin mukana ollut toimija, sekä tuutoreina toimineita kansislaisia. Myös ensikertalaisia on mukana sankoin joukoin, mikä takaa tiedon ja perinteiden siirtymisen eteenpäin.
Hartaimmissa toiveissamme voisimme jo syyslukukauden puolella järjestää osan niistä jäsenistön suosikkitapahtumista, jotka saavat kansiksen opiskelijat liikkeelle. Näistä mainittakoon muun muassa vuosijuhlat (KTTO täyttää tänä vuonna 62 vuotta!) ja Jalluaatto. Rajoitusten antaessa myöten on myös tarkoitus jatkaa aktiivisempaa kyykkäämistä, jota viime vuonna jo muutamaan otteeseen kerettiinkin tehdä.
KTTO ei kuitenkaan aio olla se järjestö, joka on etunenässä järjestämässä valtavia yleisötapahtumia heti, kun rajoitukset vähänkään antavat periksi. Ei ole kenenkään opiskelijamme etu, että järjestö päätyy iltapäivälehden sivuille, jos tapahtumissa sattuu tartuntoja. Rajoitusten suhteen pidetään siis pää kylmänä ja juhlitaan sitten toden teolla, kunhan voimme. Tunnelin päässä näkyy jo valoa.
Toinen koronavuosi tarjoaa eräänlaisen tauon, jonka aikana voimme reflektoida toimintaa ja sen tarkoituksia. KTTO ry:n täytyy olla tarpeellinen jäsenilleen myös korona-aikaan, ja tilanteen normalisoituessa järjestömme haluaa olla edelleen se, jonka puoleen taloustieteen opiskelijat ensisijaisesti kääntyvät.
Toteutamme alkuvuodesta tapahtumakyselyn, jonka tarkoituksena on selvittää, millaiset etätapahtumat kiinnostavat jäseniä. Samalla saamme paremmin selville, mitä jäsenistö pitää tärkeänä KTTO:n toiminnassa ja mitä ei. Tarkoituksena on myöhemmin myös selvittää KTTO:n nykyiseen logoon liittyviä tuntemuksia. Kokeeko jäsenistö sen omakseen ja edustaako se tällä hetkellä meitä tarpeeksi hyvin? Kyselyiden kautta hallitus haluaa tuoda jäsenistön äänen paremmin kuuluviin ja selvittää, mitä jäsenistö haluaa säilyttää ennallaan ja mitä muuttaa.
Yrityssuhdetoiminta on koronasta huolimatta rullannut eteenpäin mallikkaasti. KTTO tulee jatkamaan yhteistyötä aiempien yhteistyökumppaniensa kanssa ja antamaan uusille tahoille mahdollisuuden. KTTO:n jäsenille suunnatut työpaikkailmoitukset ovat tasaisin väliajoin löytäneet tiensä sähköpostilistalle eikä yhteistyöhalukkaista toimijoista ole ollut pulaa. Valitettavaa on kuitenkin ollut jäsenistölle suunnatun työelämätoiminnan kuihtuminen koronan myötä. Tähän tullee muutos vuoden mittaan. On jäsenillemme varsin tärkeää, että yhteys työelämään säilyy myös poikkeusaikana.
Pandemia vaatii kaikilta kärsivällisyyttä, mutta odotus palkitaan: KTTO:n toiminta palaa pandemian hellittäessä normaaliin päiväjärjestykseen, eikä perinteisiä tapahtumia ole silloinkaan unohdettu. Myös valtsikan tulevassa laulukirjassa saattaa olla jokin yllätys kansislaisia varten… Toivottavasti nähdään mahdollisimman pian, mutta sitä ennen: pysykää terveinä ja olkaa varovaisia!
Opintosihteerin palsta | Teksti: Sakari Karisto ja Venla Sainio
Tänä vuonna opintovastaavan roolissa toimivat 1. vuosikurssin opiskelija Sakari Karisto sekä 3. vuosikurssin opiskelija Venla Sainio. Vuonna 2021 voidaan odottaa paitsi lisää etäopetusta, myös perinteisiä opintotapahtumia sekä siirtyminen Weboodista Sisuun.
Kuten moni taloustieteen opiskelija jo tietääkin, opintovastaavien tehtävänä on tarjota yksi yhteydenpitokanava taloustieteen opetushenkilökunnan suuntaan. Jos opintoasiat askarruttavat, kannattaa siis olla yhteydessä opintovastaaviin! Me huolehdimme myös yhteydenpidosta kandi- ja maisteriohjelmien johtoryhmien opiskelijaedustajiin: tavoitteenamme on, että opiskelijoiden ääni saadaan kuuluviin meitä koskevissa asioissa.
Miltä opiskelijoiden edunvalvonta sitten käytännössä näyttää? Ensimmäisen vuoden opiskelijoilla oli lievästi epämukava tilanne 3. periodin alussa, kun yliopiston kurssisuunnittelu oli mennyt ohi maalin ja integraalilaskennan kurssin ja Makrotaloustiede I -kurssin luennot olivat valitettavasti osuneet päällekkäin. Onneksemme tilanne korjaantui, kun opiskelijoiden vaikutuksesta aikataulussa tapahtui muutos. Jos havaitset samankaltaisia ongelmia muilla pakollisilla kursseilla, kannattaa vinkata asiasta opintovastaaville. Kaikkea ei ole mahdollista korjata, mutta aina kannattaa yrittää.
Viime maaliskuussa äkillisesti alkanut etäopiskelu tulee jatkumaan vähintään kevätlukukauden loppuun. Osa on kokenut etäopiskelun itselleen hyödylliseksi, kun esimerkiksi työnteon ja opintojen yhdistäminen on saattanut helpottua, kun taas osalle opintojen suorittaminen yksin kotona on tuottanut suuria vaikeuksia. Tätä tekstiä kirjoittaessa syksyn opetusjärjestelyistä ei vielä ole tullut tietoa, mutta toivon mukaan lähiopetukseen palataan heti, kun se on turvallista.
Opiskelijoiden hyvinvointi ja jaksaminen ovat nousseet koronavuoden aikana esiin niin mediassa kuin yliopiston omassa viestinnässä. Myös opintovastaavat kantavat huolta niin fuksien kuin vanhempienkin opiskelijoiden jaksamisesta. Tilanteen pitkittyminen on johtanut siihen, että moni työskentelee nyt puolivaloilla. Ennen kaikkea suositamme näissä hankalissa olosuhteissa oman terveyden ja jaksamisen huomioimista. Jos opiskelumotivaatio on kadonnut täysin, eikä kurssien suorittaminen tahdo onnistua, apua ja tukea on saatavilla.
Opintovastaavat pyrkivät tänä keväänä järjestämään aiempien vuosien oppiainekahvien hengessä etätilaisuuden, jossa opiskeljat ja henkilökunta voivat keskustella kuluneen vuoden opetuksen sujumisesta rennoissa merkeissä. Jos sinulla on etäopintojen toteutuksesta kommentteja, kannattaa seurata tiedotusta aiheesta KTTO:n Facebook-ryhmässä ja sähköpostilistalla.
Keväällä 2021 Sisu (sama palvelu, jossa on jo useamman vuoden ajan tehty HOPS-opintosuunnitelmia) tulee korvaamaan Weboodin opintojen suunnittelutyökaluna. Sisun käyttöönottoa on siirretty jo kerran tänä keväänä, ja toivon mukaan tämä aikalisä on vähentänyt käyttöönottoon liittyviä ongelmia. Opiskelijoille suurin muutos liittyy siihen, että kurssit tulee jatkossa lisätä omaan hopsiin ennen kuin niille voi ilmoittautua (tämä ei nykytiedon valossa rajoita kursseille ilmoittautumista: hopsin muokkaaminen on mahdollista milloin tahansa). Lisäksi kannattaa nyt jo merkitä muistiin, että sekä Sisussa että Weboodissa on käyttökatko 17.–30.5.2021. Jos haluaa valmistua ennen Sisun käyttöönottoa, todistuspyyntö tulee jättää viimeistään 29.4., eli erityisesti maisteritutkintoaan viimeistelevien kannattaa olla hereillä huhtikuussa.
Kevätlukukautta on vielä puolet jäljellä, ja opintovastaavat haluavatkin toivottaa kaikille taloustieteen opiskelijoille jaksamista 4. periodin kursseihin. Jonain päivänä pääsemme palaamaan luentosaleihin ja kirjaston ryhmätyötiloihin, ja toivon mukaan jonkinlainen opiskelumotivaatio säilyy sinne asti. Valoisaa kevättä kaikille!
