• ARTIKKELIT - ILMIÖT - KAPITAALI 2/2021 - Yleinen

    Kohti korkeuksia? – Kaupunkikehityksen trendit, mahdollisuudet ja haasteet

    Artikkeli | Teksti: Mikko Vanhala Mielikuvamme kaupungeista liittyvät yleensä maamerkkeihin tai nähtävyyksiin, joita harva lopulta huomioi arjessaan. Arkiset asiat kuten etäisyys palveluihin, työpaikat ja liikenne ovat kuitenkin ne asiat, jotka määrittelevät kuinka hyvin kaupungit lopulta toimivat. Kuinka näitä haasteita voidaan ratkaista? Millaisia työkaluja taloustiede tarjoaa? Vähentääkö etätyö suurkaupunkien houkuttelevuutta? Kaupunki on yksi ihmiskunnan hienoimmista keksinnöistä. Ihmisten kokoontuminen yhteen on mahdollistanut työn jakautumisen sekä helpottanut innovaatioiden leviämistä. Epäilemättä kaupungit ovat olleet osatekijänä hyvin monien muiden tärkeimpien innovaatioiden taustalla. Kaupungit ovat varhaisimmista muodoistaan alkaen perustuneet yhteen tärkeään periaatteeseen: kasautumiseen eli agglomeraatioon. Kun suuri määrä ihmisiä asuu lähellä toisiaan, on ihmisten helpompaa ja…

  • ARTIKKELIT - ILMIÖT - KAPITAALI 2/2021 - Yleinen

    Hintojen nousu ei merkitse asuntokuplaa

    Artikkeli | Teksti: Juho Junttila Edes pandemian aiheuttama talouskriisi ei saanut asuntojen hintakehitystä pysähtymään. Helsingin arvostetuimmilla alueilla asuntojen hinnat ovat nousseet viimeisen kymmenen vuoden aikana yli puolella. Tämä on saanut monet tarkkailijat epäilemään, että asuntomarkkinat saattaisivat olla kuplassa tai liikkumassa kohti kuplaa. Onko tämä oletus perusteltu? Asuntokuplien tunnistaminen ajoissa on yllättävän vaikeaa. Pääosin tämä johtuu siitä, että asuntojen fundamentaalisen arvon selvittäminen on erityisen haastavaa. Asuntomarkkinat liikkuvat useiden makrotaloudellisten tekijöiden seurauksena, mutta jokaiseen kauppaan vaikuttaa myös huomattava määrä osapuolten henkilökohtaisia preferenssejä. Tämän seurauksena todellisen arvon ja myyntihinnan välistä eroa on haasteellista estimoida. Pelkästään kuplien tunnistamisen haasteellisuuden osoittaminen ei tarkoita, ettei kuplaa…

  • ARTIKKELIT - HENKILÖT - ILMIÖT - KAPITAALI 2/2021 - VIERASKYNÄT - Yleinen

    Aapo Huovilan vieraskynä: Älykaupunkeihin tarvitaan kokonaisvaltaista vaikutustenarviointia

    Vieraskynä | Teksti: Aapo Huovila Nopea kaupungistuminen tarjoaa kaupungeille kasvumahdollisuuksia, mutta aiheuttaa myös tehostamistarpeita palveluntuotantoon ja infrastruktuuriin. Viime vuosina useat kaupungit ovat vastanneet tilanteeseen niin sanotuilla älykaupunkiratkaisuilla. Niillä viitataan teknologisten innovaatioiden ja kaupunkilaisten osallistamisen keinojen hyödyntämiseen kaupunkisuunnittelussa. Älykaupunkitermi levisi maailmalle yli kymmenen vuotta sitten, kun konsulttifirmat tarjosivat tietoteknisiä ratkaisujaan kaupunkien hallintaan. Tätä vahvasti teknologisiin ratkaisuihin pohjautuvaa lähestymistapaa on kuitenkin kritisoitu siitä, ettei ratkaisuja ole pystytty räätälöimään kaupunkien tarpeisiin, eikä niiden hyödyistä ole riittävää näyttöä. Termiä onkin usein käytetty brändäystarkoituksessa houkuttelemaan investointeja uusille asuinalueille. Älykaupunkiratkaisut tarjoavat suuret ja edelleen kasvavat globaalit markkinat; Frost & Sullivan [1] esim. ennustaa älykaupunkiratkaisuihin liittyvien investointien…

  • ARTIKKELIT - ILMIÖT - KAPITAALI 2/2021 - Yleinen

    Matkalla kohti vähäpäästöisempää liikennettä

    Artikkeli | Teksti: Noora Pumpanen Sanna Marinin hallitus on asettanut tavoitteekseen kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittamisen vuoteen 2030 mennessä. Miksi tavoite on tärkeä ja miten siihen voidaan päästä? Sähköautot ovat yksi osa ratkaisua. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä on yksi nykyisen hallituksen keskeisimmistä ilmastotavoitteista. Tämän lisäksi liikenteen päästöjen tulisi painua nollaan vuoteen 2045 mennessä. Euroopan unionin tasolla tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä.  Euroopan ympäristökeskuksen mukaan liikenne tuottaa neljäsosan kaikista EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Näistä päästöistä yli 70 prosenttia on peräisin tieliikenteestä ja loput laivaliikenteestä ja ilmailusta. Suomessa liikenne aiheuttaa viidesosan kaikista päästöistä. Tästä peräti 94 prosenttia on peräisin tieliikenteestä. On…

  • ARTIKKELIT - ILMIÖT - KAPITAALI 2/2021 - VIIHDE - Yleinen

    Pääomainen: Kapitaali Future

    PÄÄOMAINEN LANSEERAA UUDEN SISÄLTÖBRÄNDIN Kattavan markkinatutkimuksen seurauksena Kapitaali on päättänyt perustaa uuden sisältöbrändin – Kapitaali Futuren. Haastattelussa Pääomainen kertoo sen syntyprosessista ja tavoitteista tulevaisuudessa. Haastattelija: “Mistä Kapitaali Futuressa oikeastaan on kyse?” Pääomainen: “Pian ensi-iltansa saava sisältökokonaisuus pyrkii kasvattamaan Kapitaalin lukijarajapintaa sekä disruptoimaan talousjournalismin kenttää. Uusi brändi onkin erityisesti lukijoille joita kiinnostavat ilmiöt kuten yrittäminen, yrityskulttuuri, yrittäjien asema yhteiskunnassa, startup-yrittäjyys sekä yritysten rahoitus.”  Haastattelija: “Kiinnostavaa. Voitko antaa esimerkkejä mahdollisista artikkeleistanne?” Pääomainen: “Tottakai. Ensimmäisessä julkaisussa juttuja ovat muun muassa: Piilaaksossa elintoimintojen ei annetta häiritä työntekoa – näin luovut myös ruokatauoista Mobiilipelit – Miksi kuluttajien addiktointi on edelleen täydellinen bisnesmalli Viikon johtajuusniksi: Näin…

  • ARTIKKELIT - HENKILÖT - ILMIÖT - KAPITAALI 1/2021 - Yleinen

    Miltä näyttää suomalaisen korkeakoulujärjestelmän tulevaisuus? – haastattelussa professori Roope Uusitalo

    Teksti: Mikko Vanhala Koronaviruspandemia on asettanut merkittäviä rajoituksia yliopistoille. ”Zoom University” aiheuttaa monille motivaation puutetta ja opintojen hidastumista. Rokotusten myötä voi kuitenkin vihdoin alkaa nähdä valoa tunnelin päässä. Millaisina korkeakoulut palaavat pandemian jälkeen? Ja mitkä muut tekijät vaikuttavat koulutuksen tulevaisuuteen? Helsingin yliopiston julkistaloustieteen professori Roope Uusitalo arvelee, ettei koronapandemialla tule olemaan kovin suuria pysyviä vaikutuksia korkeakoulutukseen. Hän muistuttaa yliopistoinstituution olevan todella vanha ja selviytyneen pahemmistakin koettelemuksista, pandemioista, nälänhädistä ja sodista. “Toivon, että palataan takaisin lähes normaaliin, niin kuin tehtiin ennenkin. Verkko-opetus saattaa yleistyä jonkin verran, mutta laajamittaiseen nettiluennointiin tuskin ollaan menossa.” Uusitalo muistuttaa, että etäopetuksessa on ollut myös hyötyjä ja…

  • ARTIKKELIT - ILMIÖT - KAPITAALI 1/2021 - Yleinen

    Konkursseja ja tyytymättömiä opiskelijoita – koronapandemia koettelee yliopistoja ulkomailla

    Analyysi | Teksti: Veikko Uusitalo Koronapandemialla on suuria vaikutuksia yliopistojen toimintaan Suomen lisäksi myös ulkomailla. Monet yliopistot ovat taloudellisissa vaikeuksissa pandemian takia. Luentosalit ovat tyhjentyneet, ja etäopetukseen siirtyminen uhkaa opiskelijoiden jaksamista ja mielenterveyttä. Millaisia vaikutuksia pandemialla on ulkomaisten yliopistojen tulevaisuuteen? Pandemia on aiheuttanut taloudellisia ongelmia monille yliopistoille. Hakijoiden määrä on vähentynyt monessa paikassa maailmantilanteen takia, ja etenkin vaihto-opiskelijoiden määrä on romahtanut. Yliopistoja voivat uhata myös huonon taloustilanteen aiheuttamat budjettileikkaukset. Vaarassa ovat etenkin pienet yksityiset yliopistot ja ne, joilla suuri osuus tuloista tulee vaihto-oppilailta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa eräät pienet korkeakoulut ovat jo joutuneet sulkemaan ovensa tai yhdistymään muihin kouluihin. Näihin kuuluu esimerkiksi…

  • ARTIKKELIT - ILMIÖT - KAPITAALI 1/2021 - KTTO - Yleinen

    Suoraan syvään päätyyn – Research track opiskelijoiden silmin

    Yksi Helsinki Graduate School of Economicsin tavoitteista oli kaksinkertaistaa valmistuvien taloustieteen tohtorien määrä. Tämän edistämiseksi perustettiin muun muassa Research Track eli tutkimuksen opintosuunta, jonka tarkoituksena on valmistaa opiskelijoita jatko-opintoihin. Vasta syksyllä 2018 käynnistyneen ohjelman lopulliset ansiot paljastuvat vasta vuosien päästä, mutta mitä sanovat linjan opiskelijat? Salaperäisestä maisterioptiosta on liikkeellä vain vähän tietoa. Heikko viestintä on johtanut siihen, että merkittävä osuus linjan maineesta opiskelijoiden keskuudessa muodostuu Jodelin anonyymeistä tunteenpurkauksista sekä anekdooteista. Pyrimme selvittämään, miten opintoihin todella suhtaudutaan. Mistä opintosuunnassa on kyse? Kun Helsinki School of Economics julkistettiin, vedottiin vahvasti siihen, että Suomi tarvitsee lisää kotimaisia taloustieteen huippuosaajia. Erityisesti sen hetkinen Suomen…

  • ARTIKKELIT - ILMIÖT - KAPITAALI 1/2021 - KTTO - Yleinen

    Toiveuusinta: Kysy Kultilta

    Toiveuusinta on uusi palsta, jossa herätetään yhden lehden ajaksi vielä kerran henkiin jo kuopattuja palstoja. Ensimmäisenä palstalla nähdään takavuosina suureen suosioon noussut Kysy Kultilta -palsta. Vastaukset: Klaus Kultti 1. Jos pääoman tuottavuuden kasvu säilyy nopeampana kuin työn, onko rationaalisempaa pyrkiä kouluttautumaan vai etsimään rikas kumppani? VAROITUS: SISÄLTÄÄ MATERIAALIA, JOSTA LOUKKAANTUMINEN VAATII MERKITTÄVIÄ PONNISTUKSIA; AMATÖÖRIEN EI KANNATA. Kysymys on tyypillinen punainen silli (aringa rossa) tai kuten Suomessa on perinteisesti sanottu punainen herrinki unohtamatta viimeaikaista kehitystä, jossa myös sanonta punainen silakka tunnetaan. Haluan korostaa, että tässä ei mitenkään vihjata, että silakat olisivat punaisia ei sen puoleen sinimustiakaan, mutta ennen kaikkea haluan korostaa,…

  • HENKILÖT - ILMIÖT - KAPITAALI 3/2020 - Yleinen

    Ennusteet, meteorologia ja taloustiede – haastattelussa Anniina Valtonen

    Haastattelu | Teksti: Eino Haajanen Matemaattisia opintoja Kumpulassa, empiirisistä havainnoista koostettuja ennusteita, suuren yleisön kiinnostusta tieteenalan tuottamiin tuloksiin. Kuulostaa kovin tutulta. Kyseessä ei kuitenkaan ole taloustiede vaan meteorologia. Ilmatieteen laitoksen ja Yleisradion meteorologi Anniina Valtonen kertoo lisää sään ennustamisesta ja meteorologiasta. ”Nämä kaikki havainnot syötetään tietokoneeseen, ja niistä luodaan mallin alkuhetki. Näin saadaan arvot erilaisille kaavoille, joilla kuvataan ilmakehän liikettä. Sitten kone lähtee raksuttamaan – kaavoilla kuvaamaan, mitä tapahtuu, kun aikaa kuluu eteenpäin.” ”Kun parametrit on syötetty ja supertietokoneet ovat laskeneet tätä tietoa, saadaan säämallista tulos”, havainnollistaa Valtonen yksinkertaistuksena. Kyseessä on monimutkainen fysiikan lakeihin perustuva laskutoimitus, jota supertietokoneet toimittavat eri…