Vuoden toisella Toiveuusinta-palstalla nähdään aikoinaan Kapitaalissa julkaistu Kandikatsaus-palsta laajemmassa muodossa. Jessica Jokivuori Mikä on aiheesi/tutkimuskysymyksesi? Mun kandin aihe on “Evaluating the economic impacts of Chinese investment in Kenya” eli tutkin taloudellisia vaikutuksia Kiinan investointihankkeissa, erityisesti miten One Belt One Road -aloite on vaikuttanut Keniassa. Miksi valitsit juuri tämän aiheen? Tiesin alusta asti, että halusin tutkia jotain liittyen Keniaan koska halusin saada syitä niihin ilmiöihin joita mietin asuessa Keniassa. Usein pohdin, että miksi Kiinan infrastruktuuri projekteissa Keniassa käytetään pääosin Kiinalaista työvoimaa tai ylipäätään että miksi Kiina on päättänyt investoida niin paljon Keniaan. En siinä vaiheessa osannut hahmottaa tai huomioida kaikkia ulottuvuuksia…
-
-
Teksti: Mikko Vanhala Koronaviruspandemia on asettanut merkittäviä rajoituksia yliopistoille. ”Zoom University” aiheuttaa monille motivaation puutetta ja opintojen hidastumista. Rokotusten myötä voi kuitenkin vihdoin alkaa nähdä valoa tunnelin päässä. Millaisina korkeakoulut palaavat pandemian jälkeen? Ja mitkä muut tekijät vaikuttavat koulutuksen tulevaisuuteen? Helsingin yliopiston julkistaloustieteen professori Roope Uusitalo arvelee, ettei koronapandemialla tule olemaan kovin suuria pysyviä vaikutuksia korkeakoulutukseen. Hän muistuttaa yliopistoinstituution olevan todella vanha ja selviytyneen pahemmistakin koettelemuksista, pandemioista, nälänhädistä ja sodista. “Toivon, että palataan takaisin lähes normaaliin, niin kuin tehtiin ennenkin. Verkko-opetus saattaa yleistyä jonkin verran, mutta laajamittaiseen nettiluennointiin tuskin ollaan menossa.” Uusitalo muistuttaa, että etäopetuksessa on ollut myös hyötyjä ja…
-
Haastattelu | Teksti: Eino Haajanen Matemaattisia opintoja Kumpulassa, empiirisistä havainnoista koostettuja ennusteita, suuren yleisön kiinnostusta tieteenalan tuottamiin tuloksiin. Kuulostaa kovin tutulta. Kyseessä ei kuitenkaan ole taloustiede vaan meteorologia. Ilmatieteen laitoksen ja Yleisradion meteorologi Anniina Valtonen kertoo lisää sään ennustamisesta ja meteorologiasta. ”Nämä kaikki havainnot syötetään tietokoneeseen, ja niistä luodaan mallin alkuhetki. Näin saadaan arvot erilaisille kaavoille, joilla kuvataan ilmakehän liikettä. Sitten kone lähtee raksuttamaan – kaavoilla kuvaamaan, mitä tapahtuu, kun aikaa kuluu eteenpäin.” ”Kun parametrit on syötetty ja supertietokoneet ovat laskeneet tätä tietoa, saadaan säämallista tulos”, havainnollistaa Valtonen yksinkertaistuksena. Kyseessä on monimutkainen fysiikan lakeihin perustuva laskutoimitus, jota supertietokoneet toimittavat eri…
-
Haastattelu | Teksti: Aleksi Pikka LUT-yliopiston strategisen rahoituksen professori, kauppatieteiden tohtori Mikael Collan harrastaa postihistoriaa. Sen lisäksi hän on Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen uusi ylijohtaja. Kapitaali kysyi: kuka olet, Mikael Collan? Töölön Arkadiankadulla Eduskuntatalon läheisyydessä sijaitsevassa Economicum-rakennuksessa toimii kaksi taloustieteellistä tutkimuslaitosta, Palkansaajien tutkimuslaitos ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Näistä jälkimmäisessä, Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa, harjoitetaan soveltavaa mikrotaloustiedettä. VATT arvioi esimerkiksi erilaisten politiikkatoimien, kuten taksilain uudistuksen tai sähköisen lääkereseptin vaikutuksia talouteen. Mikael Collan on VATT:in uusi ylijohtaja, joten pyysimme hänet Kapitaalin haastatteluun. Collan vastasi kutsuumme myöntävästi, mutta emme puhu vielä tässä haastattelussa itse VATT:ista, sillä Collan aloittaa virassa vasta 1.1.2021. Mikael Collan kertoo olevansa kotoisin…
-
Teksti: Aleksi PikkaKuvat: Vilppu Rantanen Dataa käsitellään ja tulkitaan nykyään lähes kaikkialla. Startup-yrittäjien Juha Itkosen (kuvassa oikealla) ja Otto Laosmaan mukaan analysointia vaivaa kuitenkin kertaluontoisuus ja mekaanisuus. Heidän missionsa on analyysin parasta ennen -ajan pidentäminen ja tiedon demokratisoiminen. Päätöksenteon tukena käytetään huomattavia määriä erilaisia data-aineistoja ja raportteja. Yritykset hyödyntävät investointipäätöksissään tietoa esimerkiksi makrotaloudellisista ilmiöistä, kuten keskuspankin ohjauskoron tai maailmantalouden kehityksestä. Poliittisten päätösten tueksi arvioidaan työllisyyskehitystä, tutkitaan väestöennusteita ja tehdään vaikutusarvioita. Koronaviruksen leviämistä pyritään estämään tulkitsemalla tilastoja viruksen leviämisestä. Datan hankintaan, käsittelyyn ja analysointiin käytetään huomattavia resursseja. Suuri kysyntä on luonut markkinat datan myynnille ja analysoinnille. Esimerkiksi verkkokaupat voivat olla kiinnostuneita…
-
Teksti: Eino HaajanenKuvat: Vilppu Rantanen Tieteen maailma matematisoituu ja tulevaisuuden ongelmia ratkaistaan enenevissä määrin laskennallisin keinoin. Samalla lukioissa matematiikan painoarvo on kasvanut pääsykoeuudistuksen myötä. On selvää, että matematiikkaa on yhä hyödyllisempää osata. Mutta kuinka paljon kaikkien on tarpeen ymmärtää matematiikkaa, ja kuinka sitä tulisi opettaa, Juha Oikkonen? Emeritusprofessori Juha Oikkonen on matematiikan opettamisen konkari, jonka pitkä ura Helsingin yliopistossa alkoi jo 1970-luvulla – ensin opiskelijana, sittemmin tutkijana ja lopulta professorina. Taustaltaan Oikkonen on loogikko, ja hän väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1979. Pitkällä urallaan Oikkonen on ehtinyt moneen mukaan: Erityisesti 2000-luvulla hän on meritoitunut matematiikan opetuksen uranuurtajana ja on toiminut myös…
-
Antti Ronkaisen mukaan poliitikot keskittyvät rakentamaan identiteettejä ja kulttuurisotimaan, kun talouden suuret rakenteelliset ongelmat ovat ratkaisematta. Tilanne ei kuitenkaan voi jatkua loputtomiin, kun keskuspankit ovat pitäneet yllä taloutta jo kymmenen vuoden ajan. Eurooppa on viimeisen vuosikymmenen aikana kohdannut kehitystään uudella tavalla haastavia kriisejä. Viime vuosikymmenen lopussa alkanut eurokriisi ja tämän vuosikymmenen puolella pakolaiskriisi ovat saaneet eurooppalaiset instituutiot ongelmiin. Läpi Euroopan populistit puolueet ovat nousseet. Kriisit ja populististen puolueiden nousu ovat haastaneet Euroopan unionin yhdentymiskehityksen. Helsingin yliopiston poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen kertoo, että juuri Euroopan unionin yhdentymiseen liittyvät teemat nousevat vahvasti esiin hänen ja Juri Mykkäsen toimittamassa Vapiseva Eurooppa -teoksessa…
-
Kansanedustajat Elina Lepomäki ja Iiris Suomela haluavat puhua taloudesta ja esittävät puhuessaan koviakin väitteitä. Se, mihin väitteet perustuvat, jää kuitenkin kovin epäselväksi. Minkälaista on hyvä talouspolitiikka ja minkälaista yhteiskuntaa sen keinoin tulisi rakentaa? Iiris Suomela: Tässä ajassa kansainvälinen ulottuvuus on oleellinen. Suomi on pieni avotalous ja vienti on meille tärkeää. Kauppasodat alkavat vaikuttaa Euroopassa ja Suomessakin, jolloin kansainvälisen ulottuvuuden mukana pitäminen on tärkeää. Kotimaan ulottuvuudessa pidän tärkeänä tavoitteena köyhyyden vähentämistä ja ilmastonmuutoksen torjumista. Kotimaan ulottuvuus tietenkin linkittyy kansainväliseen ulottuvuuteen. Kokonaisvaltaisen vakauden kannalta Euroopan unionin toimintakyvystä huolehtiminen on tärkeää erityisesti nyt, kun sen pitää nousta puolustamaan kansainvälistä järjestelmää. Elina Lepomäki: Hyvän…
-
Kysyimme marxilaiseen taloustieteeseen perehtyneeltä Pertti Honkaselta, mitä hän ajattelee marxilaisesta taloustutkimuksesta, sen suhteesta valtavirtataloustieteeseen ja sen tulevaisuudesta. Olette kirjoittaneet paljon marxilaisesta taloustieteestä. Miten kiinnostuitte siitä, Pertti Honkanen? Kiinnostus lienee peräisin jo lukioajalta, jolloin hankin ensimmäisen kerran jotakin aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. 1970-luvulla, kun Sosialistinen opiskelijaliitto ja Helsingissä Akateeminen sosialistiseura olivat vahvoja järjestöjä, marxilaisuutta ja siinä luvussa myös Marxin talousteoriaa ja ennen muuta Marxin Pääomaa opiskeltiin paljon, ja siinä aallossa minäkin olin mukana. Opiskelin kansantaloustiedettä Helsingin yliopistossa, mutta yliopisto-opetus ei kaikilta osin vakuuttanut minua. On myös hyvä muistaa, että 1970-luvulla oli ensimmäinen sodanjälkeisen ajan suuri talouskriisi, joka vaikutti melko paljon taloustieteelliseen keskusteluun…
-
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen uusi toimitusjohtaja Aki Kangasharju sympatisoi Juha Sipilän politiikkaa ja olisi toivonut perussuomalaisia hallitukseen. Vaalipäivän jälkeinen kaunis ja aurinkoinen maanantaiaamu saa unohtamaan vaalivalvojaisten aiheuttaman väsymyksen. Unelmasäästä huolimatta Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksella Töölössä, (entistä) kauppakorkeakoulua vastapäätä, ei päivää paljon paistatella. Kahvi on valmiiksi katettu pöytään, kun istumme alas tuoreen toimitusjohtaja Aki Kangasharjun kanssa. Keskustelu kääntyy heti edellisen illan tärkeimpään aiheeseen. ”Suomelta ryöstettiin maailmanmestaruus”, hän kommentoi edellisen illan tapahtumia mutta vakavoituu sitten. Hän on tyytyväinen, että useampien yllättävien äänestysten jälkeen gallupit osuivat tällä kertaa. Perussuomalaisten rooli jatkossa mietityttää häntä. ”Haluaisin, että perussuomalaiset otettaisiin mukaan hallitukseen, nähtäisiin että mitä he haluavat talouspoliittisissa kysymyksissä.” Kangasharju aloitti…