Tämän syksyn ensimmäinen Kapitaali on tänä vuonna Digi-Kapitaali. Totesimme, että koronaviruksen tyhjentämän kampuksen sijasta teidät tavoittaa parhaiten netissä. Tässä numerossa aiheena mm. tuloerot, asuntomarkkinat, Urho Kekkonen ja paljon muuta. Lukemisen iloa! Kapitaalin toimitus https://kapitaalilehti.fi/category/digi-kapitaali-2020/
Pääkirjoitus | Teksti: Eino Haajanen Käsi pystyyn, jos olet lukenut kyllästymiseen saakka mielipiteitä koronasta, käsienpesusta ja kasvomaskeista. Turnausväsymystä ilmassa? Et varmasti ole yksin. Tässä kuitenkin yksi ajatus vielä jonon jatkoksi. Toivon, että kun kerran olemme oppineet tartuntatautitavoille, kaikista suojauksista ei päästettäisi irti heti kun pandemia alkaa hellittää. Tai välttämättä sen jälkeenkään. En halua esiintyä virologina tai kertoa poppamiehenä, miten kulkutaudeilta tulee suojautua. Pohdintani on tapakulttuurillinen: jääkö tänä vuonna opittu suojautumiskulttuuri eloon pandemian jälkeen vai unohtuuko se? Olisi ehkä vähän noloa paasata näistä asioista sinänsä. Tässä vaiheessa monelle on selvää, että kasvomaskeista on hyötyä koronaviruksen torjunnassa. Maskiaihe tuo muutenkin mieleen muutaman…
Erilaisia keinoja, erilaisia tavoitteita Analyysi | Teksti: Eetu Mänttäri Tasaisin väliajoin nousee yhteiskunnallisessa keskustelussa esiin kysymys tuloeroista. Olemmeko matkalla kohti voittajien ja häviäjien yhteiskuntaa, vai onko liiallinen tulojen tasapäistäminen verotuksella tuhonnut työnteon kannustimet? Entä miten tuloerojen supistaminen sopii yhteen hyvinvointivaltion rahoituspohjan takaamisen kanssa väestön vanhetessa? Keskustelu käy monesti varsin kuumana julkisilla areenoilla, ja sitä on hieman hankala seurata, varsinkin jos aihe ei ole entuudestaan tuttu. Siksi pyrinkin selvittämään myös aihetta vähemmän tunteville sopivalla tavalla, mistä tuloeroihin ja verotukseen liittyvässä keskustelussa on oikeastaan kyse. Kuten arvata saattaa, monesti keskustelussa ovat vastakkain karkeasti vasemmiston ja oikeiston edustajat. Tarkoitan tässä yhteydessä kutakuinkin jakoa…
Artikkeli | Teksti ja visualisointi: Juho Junttila Pääkaupunkiseudulla vuokra-asuminen kallistuu vuosi toisensa jälkeen. Asuntosijoittamisen suosion kasvaessa ja kaupungistumisen kiihtyessä neliöhinnat kohoavat. Mikä on pääkaupunkiseudun opiskelijoiden asema jatkossa? Asuntosijoittamisesta on viime vuosina tullut muodikasta. Yhä useammat lehtiartikkelit, blogit ja podcastit neuvovat, kuinka kenestä tahansa voi tulla asuntosijoittaja. Syy tälle on selvä – kroonisesti alhaiset korot ja valtion tukemat vuokralaiset ovat nostaneet sijoitusasuntojen kysyntää kasvukeskuksissa. Pankit ovatkin viime vuosien aikana raportoineet huomattavaa kasvua sijoituskohteiden lainojen haussa, eikä edes koronakriisi ole hidastanut asuntojen hintojen kohoamista. Etenkin uusilla sijoittajilla vaikuttaa olevan sama tavoite – löytää pienehkö asunto läheltä korkeakouluja ja vuokrata se opiskelijalle. Uusi trendi…
Kapitaalin reportaasi historiankirjoihin jäävästä koronavapusta Reportaasi | Teksti: Eetu Mänttäri Vuoden 2020 vappuaaton koittaessa moni varmasti muisteli haikeana aiempien vuosien vappuja, jolloin nykyisenlaisesta pandemiasta ei ollut tietoakaan. Tänä vuonna tuo opiskelijoiden, työväen ja kevään juhla ei kuitenkaan voinut olla samanlainen kuin koskaan aiemmin. Jopa sota-aikana kaikesta huolimatta myytiin kaduilla vappuhuiskia, ainakin jos Iltalehden kuvakollaasia vuodelta 2017 on uskominen. Mikä pahinta, tänä vuonna todellinen opiskelijavappu jäisi vielä hämärän peittoon kokonaiselle vuosikurssilliselle uusia opiskelijoita. Nyt ei kokoonnuttaisi Kuppalan pihalle juhlimaan, Mantaa ja Snellua lakittamaan, Ullanlinnanmäelle grillaamaan tai ylipäätään minnekään pisaratartunnan pelossa. Oli historiallinen tilaisuus kokeilla, miten tunnelma välittyy internet-palveluiden, kuten Discordin, välityksellä. Etukäteen…
Vieraskynä | Teksti: Anri Liikamaa Suomen talouskriisien historiassa näkyy, kuinka vihamieliset asenteet myötäilevät talouden suhdanteita. Ketkä saavat talouskriiseissä osakseen aiheellista kritiikkiä ja ketkä sijaiskärsijän roolin? Kuten voi historiantunneilta muistaa, 1930-luvun suuri lama vaikutti Suomeen globaalisti verrattain vähän. Silti varsinkin pula-aikana työttömyys kasvoi merkittävästi ja aiheutti paljon nälkää ja hätää. Suomen sosialidemokraatissa 22.3.1930 moititaan niin valtion hitautta hätäaputöiden järjestämisessä kuin valtionavun puutettakin. Paikallinen perspektiivi ja työttömien perheellisyyden korostaminen herättää myötätuntoa, joka yhdistyy tiiviisti valtion toimettomuuden arvosteluun. Uusi Suomi samalta maaliskuiselta päivältä taas kuvaa, kuinka presidentti on esittänyt eduskunnalle lisämäärärahoja työttömyyden lieventämiseen ja infrastruktuurin rakennustöiden avustamiseen. Hallitusmyönteisen lehden vakuutteluista huolimatta kansan syvät…
Laskuri | Teksti ja visualisointi: Mikko Vanhala Opiskelijan talous on tiukalla. Opintoraha on niukka, lounaan hintaa korotetaan, vuokrat nousevat. Välillä täytyy venyttää penniä ja miettiä, mihin rahat riittävät. Oletko koskaan miettinyt, voisitko elää entistä säästäväisemmin? Nyt pääset pahoittamaan mielesi eli kokeilemaan Kapitaalin interaktiivisella laskurilla, kuinka paljon rikkaampi voisit olla kymmenen vuoden kuluttua. Laskuri laskee potentiaalisen varallisuutesi seuraavien kymmenen vuoden aikana, jos asuisit Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön halvimmassa soluasunnossa (Kilonrinne 10 soluasunto Espoossa, 199€/kk), lopettaisit alkoholinkäytön ja tupakoinnin ja söisit joka päivä pelkästään makaronipataa. Täytä laskuriin nämä tiedot ja alkupääomasi, eli paljonko sinulla tällä hetkellä on sijoitusvarallisuutta, sekä korko, jonka arvelet pääomallesi…
Arvostelu | Teksti: Tom-Henrik Sirviö Kolmesti kuopattu on virkistävä kuvaus Kekkosen varhaisista vuosista, jolloin hänen asemansa kansallisen tason poliitikkona oli vielä epävarma. Professori Juhani Suomi on tunnettu presidentti Urho Kekkosen elämänkertojen kirjoittajana ja paljon muuta Kekkoseen liittyvää kirjallisuutta julkaisseena. Tänä vuonna Vastapainon kustantamana julkaistu Kolmasti kuopattu – Urho Kekkosen poliittiset taisteluvuodet 1944–1956 kuvaa nimensä mukaisesti Kekkosen taivalta sotien päättymisestä aina presidentiksi nousuun saakka. Suomen mukaan kirjan erityisenä tarkoituksena on tehdä näkyväksi Kekkosen epävarma asema politiikassa sotien jälkeisenä aikana. Vaikka Kekkonen on myöhemmin tullut tunnetuksi voimakkaana poliitikkona, ei hänen nousunsa tasavallan presidentiksi ollut itsestään selvä. Kuvatessaan Kekkoseen kohdistuneita kampitusyrityksiä kirja onnistuu…
Pakinassaan Pääomainen paljastaa järisyttävän salaliiton. Vuosikymmenten ajan kansantaloustieteen opiskelijoita on vaivannut sama ongelma. Miksi opintoihin ei kuulu työelämään valmistavia sisältöjä? Jo 90-luvun Kapitaalissa kritisoidaan työelämätaitojen puutetta. Miksi tilanne on siis sama melkein kolmekymmentä vuotta myöhemmin? Nykyinen Asiantuntijataidot-kurssi on parhaimmillaankin uusien opiskelijoiden hämäämiseen suunniteltu silmänkääntötemppu. Kurssi antaa olettaa, että asiantuntijuuden tärkeimmät taidot ovat kuunnella passiivisesti, kun Suomen Pankin pääjohtaja markkinoi kirjaansa sekä tietää millainen karhu olet persoonaltasi. (Pääomainen on persoonaltaan koalakarhu). Tiesitkö myös, että sinulla kannattaa olla LinkedIn-profiili? Kesän aikana Pääomainen on viimein yhdistänyt irralliset johtolangat ja löytänyt selityksen tälle opiskelijoita piinaavalle ilmiölle. Aloittakaamme. Kuka tarvitsee talousosaajia yhteiskunnassa? Hallinto. Mihin töihin…
Arvostelu | Teksti: Tom-Henrik Sirviö Kirjassa Kilpailu ja sääntely – Institutionaalinen näkökulma Suomen taloushistoriaan (Vastapaino 2019) käsitellään kilpailun historiaa pitkän aikavälin näkökulmasta. Taloustieteen näkökulmasta teos on kiinnostava, mutta välillä kiusallinen. Mika Kallioinen käy kirjassaan läpi kilpailun pitkän linjan yhteiskunnan, yritysten ja osittain kansalaistenkin näkökulmasta. Perinteisesti markkinoista ja kilpailun rajoituksista puhuttaessa tunnutaan hakevan esimerkkejä viime vuosisadalta ja ainakin Yhdysvaltojen kontekstissa myös 1800-luvulla luoduista suuryrityksistä. Kallioinen kuitenkin ulottaa tarkastelunsa aina keskiajalle asti. Huikean pitkä tarkasteluväli luo kirjaan positiivisesti yllättävän kerronnan, sillä varhaisajoista kuulee harvoin puhuttavan kilpailun tai sääntelyn näkökulmasta. Vaikka näitä teemoja tuotaisiin esiin, on pääpaino tuntunut aiemmin olevan toisaalla. Toisaalta tarkasteltavan…