• ARTIKKELIT - ILMIÖT

    Euroopan unionin päästökauppajärjestelmä ilmastonmuutoksen torjunnan keihäänkärkenä

    Euroopan unionin päästökauppajärjestelmä perustettiin vuonna 2005. Järjestelmän tavoitteena oli hinnoitella yritysten tuottamat kasvihuonekaasupäästöt ja siten auttaa Euroopan unionia saavuttamaan asettamansa päästövähennystavoitteet kustannustehokkaasti. 2010-luvun alussa päästöoikeuden hinta romahti ja järjestelmää oltiin jo kuoppaamassa. Tällä hetkellä yksittäisen päästöoikeuden hinta on jo yli 25 € hiilidioksidiekvivalenttitonnilta ja hinnannousun ennakoidaan vain jatkuvan. Ilmastonmuutos on ollut julkisen keskustelun ytimessä jo vuosia ja viimeaikaiset tapahtumat, kuten lokakuussa 2018 julkaistu hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin ilmastoraportti sekä kesäkuussa 2018 varmistunut Yhdysvaltojen irtaantuminen Pariisin ilmastosopimuksesta ovat entisestään korostaneet tieteellisen tutkimustiedon tärkeyttä ilmastonmuutoskeskustelussa. Ympäri maailmaa on havahduttu sään ääri-ilmiöihin; esimerkiksi tämän vuoden kesäkuu oli taas mittaushistorian lämpimin kesäkuu Euroopassa (The Copernicus Climate…

  • ARTIKKELIT - HENKILÖT

    ”Must tuntuu, että meillä on aikalailla sama tavote tässä, mut sit ne keinot eroo”

    Kansanedustajat Elina Lepomäki ja Iiris Suomela haluavat puhua taloudesta ja esittävät puhuessaan koviakin väitteitä. Se, mihin väitteet perustuvat, jää kuitenkin kovin epäselväksi.  Minkälaista on hyvä talouspolitiikka ja minkälaista yhteiskuntaa sen keinoin tulisi rakentaa? Iiris Suomela: Tässä ajassa kansainvälinen ulottuvuus on oleellinen. Suomi on pieni avotalous ja vienti on meille tärkeää. Kauppasodat alkavat vaikuttaa Euroopassa ja Suomessakin, jolloin kansainvälisen ulottuvuuden mukana pitäminen on tärkeää. Kotimaan ulottuvuudessa pidän tärkeänä tavoitteena köyhyyden vähentämistä ja ilmastonmuutoksen torjumista. Kotimaan ulottuvuus tietenkin linkittyy kansainväliseen ulottuvuuteen. Kokonaisvaltaisen vakauden kannalta Euroopan unionin toimintakyvystä huolehtiminen on tärkeää erityisesti nyt, kun sen pitää nousta puolustamaan kansainvälistä järjestelmää. Elina Lepomäki: Hyvän…

  • ARTIKKELIT - ILMIÖT

    Moderni rahateoria haastaa valtavirtaisen finanssipoliittisen ajattelun

    Moderni rahateoria (Modern Monetary Theory, MMT) haastaa valtavirtaisen eli uusklassisen tavan ajatella raha- ja finanssipolitiikkaa. MMT:n mukaan valtiot eivät voi ajautua maksukyvyttömyyteen suurienkaan velkakuormien seurauksena, jos ne ovat rahapoliittisesti suvereeneja. Rahapoliittinen suvereniteetti tarkoittaa, että valtio laskee liikkeelle omaa valuuttaansa, valtionvelka on pääosin omassa valuutassa ja valuuttakurssi on kelluva. Esimerkiksi Suomi muiden euromaiden tavoin ei täytä rahapoliittisen suvereniteetin ehtoja, sillä se ei laske liikkeelle omaa rahaa vaan on ainoastaan eurojen käyttäjä, vaikka kaksi muuta ehtoa täyttyvätkin. Eurokriisi selittyy MMT:llä MMT:n yhtenä vahvuutena on ollut sen kyky selittää, miksi tiettyjä valtioita uhkaa maksukyvyttömyys paljon aiemmin kuin toisia. Esimerkiksi eurokriisin aikana Kreikan valtionvelkakirjojen…

  • ARTIKKELIT - ILMIÖT

    Viisi teesiä Marxista ja taloustieteestä

    Karl Marx (1818-1883) on historian tunnetuin kapitalismin kriitikko. Tämän lisäksi hän oli myös aikansa taloustieteen kriitikko. Marxin oma työ jäi kuitenkin kesken. Hän kerkesi elinaikanaan julkaista vain ensimmäisen osan pääteoksestaan, kolmiosaisesta Pääomasta. Osin siksi myöskään Marxin työlle perustuva talousteoria, niin sanottu marxilainen taloustiede, ei ole sisäisesti yhtenäinen kokonaisuus. Tämän vuoksi tulkintani siitä eroaa varmasti eräistä muista tulkinnoista. Lyhyessä kirjoituksessani pyrin kuitenkin tuomaan yleisellä tasolla esiin viisi valtavirtataloustieteestä eroavaa kiinnostavaa näkökulmaa, joita Marxin teoriasta käsin avautuu. Teesi 1. Marx kyseenalaistaa taloustieteen lähtökohtana olevat kategoriat Marxin työlle on keskeistä, että sitä ei voi luokitella nykypäivän akateemisten oppialojen mukaan. Marxin työ sisältää niin…

  • ARTIKKELIT - ILMIÖT

    Marxilainen empiirinen taloustutkimus

    Aluksi Syyskuun 2008 rahoitusmarkkinakriisi ja sitä seurannut hitaan kasvun vuosikymmen ovat herättäneet laaja-alaista kiinnostusta talouden tutkimusta kohtaan. Kuten tunnettua, on uusklassista taloustiedettä syytetty kykenemättömyydestä ennakoida rahoitusmarkkinakriisin puhkeamista. Lieneekin ymmärrettävää, miksi aiemmin marginaalisina pidetyt, harvalukuisten tutkijajoukkojen ylläpitämät tutkimusperinteet, kuten jälkikeynesiläisyys, itävaltalaisen koulukunnan taloustiede sekä marxilaisuus ovat herättäneet laajamittaista kiinnostusta niin taloustieteen kuin muidenkin yhteiskuntatieteiden harjoittajien riveissä. Jopa taloustieteen periferiassa[i], Suomessa, on kuluneen vuosikymmenen aikana siinnyt lähtötasoonsa verrattuna runsasta kiinnostusta marxilaiseen taloustutkimukseen. Kuten taloustieteessä yleensäkin, on marxilaisen taloustutkimuksen painopiste siirtynyt kohti empiriaa. Syyt tähän siirtymään lienevät kahtalaiset. Yhtäältä kyse on ollut tilastojen saatavuuden sekä tilastollisten menetelmien käytön helpottumisesta. Toisaalta vuoden 2008 kriisi…

  • ARTIKKELIT - ILMIÖT - Yleinen

    Bossa novan lumo

    Kliseistään huolimatta Ipaneman tyttö voimaannuttaa Ipaneman tyttö on kiinnostava lisä Netflixin ei-englanninkielisten sarjojen valikoimaan. 1950–luvun Brasiliaan sijoittuvassa sarjassa kuvataan kiinnostavasti konservatiivisen perinteen ja progressiivisten pyrkimysten ristiriitoja. Sarja on kuvattu tyylikkään värikylläisesti ja puvustettu ajanmukaisesti. Myös miljöö vaikuttaa onnistuneelta. Harmittavasti sarjassa nähdään myös aikansa eläneitä kliseitä. Ensimmäisen kauden loppu yllättää ja pakottaa odottamaan seuraavaa kautta. TEKSTI: Tom-Henrik Sirviö

  • ARTIKKELIT - ILMIÖT

    Anwar Shaikhin taloustiede – talousteoria ilman idealisaatiota

    Taloustieteilijä Anwar Shaikhin teos Capitalism, Competition, Conflict, Crises (2016) on mittava empiirinen ja teoreettinen työ, joka kritisoi taloustieteen valtavirtaa hallitsevaa uusklassista koulukuntaa. Kritiikin lisäksi teos pyrkii kunnianhimoisesti luomaan taloustieteelle uuden teoreettisen perustan, joka ei pohjaa uusklassisen taloustieteen perusoletuksiin metodologisesta individualismista, täydellisestä kilpailusta ja optimaalisista markkinatasapainoista. Shaikhin mukaan uusklassisen taloustieteen perusongelma on, että se rakentaa markkinataloudesta abstraktion idealisaationa. Shaikh tekee tässä yhteydessä eron abstraktion ja idealisaation välille. Abstraktiossa tutkittava ilmiö pelkistetään sen keskeisiin tekijöihin. Idealisaatio pyrkii kuvaamaan ilmiötä parhaissa mahdollisissa olosuhteissa. Abstraktio on teorian rakennuksen välttämätön vaihe, mutta abstraktio on mahdollista tehdä ilman idealisaatiota.  Koska uusklassisen talousteorian ideaalimarkkinatalous ei useinkaan toteudu…

  • ARTIKKELIT

    Pääkirjoitus: Uusi vuosi, uudet kujeet

    Pitkään ajattelin, etten kirjoita Kapitaalin vuoden ensimmäisen numeron pääkirjoitusta metatekstinä. Perinteiseen tapaan niin Kapitaalin kuin monen muunkin ylioppilaskuntamme järjestölehden vuoden ensimmäisten numeroiden pääkirjoitukset ovat täynnä ”tässä tämä nyt on rankkaa oli tehdä”– tyylistä kirjoittelua. Lehden tuotantoprosessin esitteleminen on kenties ihan kiinnostavaa, mutta useimmiten lukijalle turhaa – vaikeaa lehden tekemisen monia vaiheita on ymmärtää ennen kuin itse on lehteä tehnyt. Kuitenkin päädyin itsekin kirjoittamaan ensimmäiseen pääkirjoitukseen metatekstiä.  Lehden tekoprosessin sijaan haluan pääkirjoituksessa esitellä uuden vuoden Kapitaalin tavoitteita. Kapitaalille vuosi 2019 nimittäin tarkoittaa uuden vaiheen alkua. Taloustieteen opiskelijoiden ainejärjestölehti on ilmestynyt eri nimillä jo vuodesta 1974 lähtien ja Kapitaali täyttääkin kuluvana vuonna…

  • ARTIKKELIT - ILMIÖT

    Vaihdossa Queensin yliopistossa

    Queensin yliopistossa Kanadan Kingstonissa pääsee tutustumaan erilaiseen akateemiseen ympäristöön ja kohtaa arjessa yhteiskunnan vastakohtia. Vaihtoon lähteminen oli näin vanhempanakin opiskelijana yksi elämäni parhaimmista päätöksistä, jota ei ole tarvinnut katua. Oma opintotaustani on kirjava. Tässä toista tutkintoa 27-vuotiaana suorittavana voin rehellisesti sanoa, että Kanadan Kingstonissa viettämäni 4 kuukautta oli elämäni parasta aikaa.  Valitsin vaihtokohteekseni Kanadan, koska halusin kauas. Halusin kuitenkin myös maahan, jossa puhutaan englantia ja yhteiskunta on toimiva. En halunnut jenkkeihin ja Queen’sin yliopiston valitsin lopulta puhtaasti opintotarjonnan vuoksi. Suoritin yhteensä neljä kurssia, joista kolme oli taloustiedettä ja yksi sukupuolentutkimuksen laitokselta. Kurssien taso oli mielestäni hyvä. Professorit olivat omistautuneita työlleen…

  • ARTIKKELIT - ILMIÖT

    Ohjeita 2000-luvun taloustieteilijälle

    Donitsitaloustiede tarjoaa provokatiivisen esityksen taloustieteestä ja sen ongelmista.    Viime syksynä Suomessakin puheenaiheeksi noussut Kate Raworthin Donitsitaloustiede alkaa kriittisellä kuvauksella taloustieteen tilasta. Raworth kertaa taloustieteen ja sen aseman kehitystä 1900-luvulla.  Kriittisen johtopäätöksen mukaan taloustieteellinen ajattelu on jämähtänyt 1900-luvulle, vaikka maailma kohtaa 2000-luvun haasteita. Erityisen vakavina haasteina Raworth näkee kasvuun lähteneen eriarvoisuuden ja ympäristöongelmat. Raworth tiivistää 1900-luvulle jämähtäneen taloustieteen seitsemään ajattelutapaan. Seitsemälle 1900-lukulaiselle ajattelutavalle Raworth nostaa seitsemän 2000-lukulaista vastinetta. 1900-luvun taloustieteellisessä ajattelussa ollaan Raworthin mukaan esimerkiksi riippuvaisia talouskasvusta. 2000-luvun taloustieteellinen ajattelu sen sijaan vaatii, että kasvun suhteen ryhdyttäisiin agnostikoiksi. Raworth kritisoi myös taloustieteen ihmiskuvaa ja tasapainoon perustavia malleja. 2000-luvulle päivitetty ihmiskuva vaatisi…