Artikkeli | Märt Vesinurm Mikä on sopiva hinta ihmishengestä? Onko se määrittelemättömän arvokas vai voidaanko sille laittaa hintalappu? Entä jos keskustellaan terveydestä? Kuinka paljon terveys saa maksaa ja mihin asti yhteiskunta on vastuussa terveyden tuottamisesta? Entä jos toisen terveys on toisilta pois? Muun muassa tällaisia kysymyksiä pohditaan, kun poliitikot ja virkamiehet tekevät lainsäädäntöä sosiaali- ja terveyspalveluista, eikä yhtä selvää vastausta ole ainakaan toistaiseksi vielä löydetty. Koronapandemia toi mukanaan mielenkiintoisen retoriikan yhteiskuntaan: jokainen ihmishenki on korvaamaton. Tätä mantraa toistettiin sekä eduskunnan suuressa salissa että sanomalehtien uutis- ja mielipidepalstoilla. Pandemia sysäsi päättäjät kertaheitolla ennennäkemättömään tilanteeseen, jossa tietoon perustuvia päätöksiä oli vaikea tehdä.…
-
-
Artikkeli | Mikko Vanhala Jo antiikin Roomassa kansa pidettiin tyytyväisenä tarjoamalla sille leipää ja sirkushuveja. Leipää kansa saa edelleen, mutta ilmaisten sirkushuvien laita saattaa pian olla toisin: nähdäänkö urheilua tulevaisuudessa enää lainkaan ilmaiskanavilla? Perinteinen lineaarinen televisio ja sen ilmaiskanavat ovat kokeneet lukuisia haasteita viime vuosina. Katselutottumuksien muuttuessa katsojat ovat siirtyneet suoratoistopalveluihin ja internetiin samalla kun maksukanavat ovat napanneet urheilutapahtumien tv-oikeuksia. Tässä artikkelissa selvitetään, miten ja kenelle urheilun mediaoikeuksia kaupataan sekä arvioidaan, miten ilmaiskanavat selviytyvät maksullisten kilpailijoidensa paineessa. Urheilun tv-lähetysoikeudet ovat sinänsä samanlaisia kuin muutkin immateriaalioikeudet. Tapahtumajärjestäjä, liiga tai jopa yksittäinen joukkue voi myydä oikeuksia yksittäisestä tapahtumasta aina kokonaisen kauden televisiointiin…
-
Urheiluvastaavan palsta | Tommi Laitinen Kevät on jo tehnyt jonkin aikaa tuloaan ja ulkoilma kutsuu ihmisiä liikkumaan. KTTO:laiset ovat jo päässeet muutamaan otteeseen tapaamaan toisiaan liikkumisen merkeissä ja runsaasti lisää on luvassa! Olen Tommi, toisen vuoden opiskelija ja toimin tänä vuonna urheiluvastaavana. Osa perinteisistä liikuntatapahtumista on loistanut poissaolollaan viime vuosina, mutta tänä vuonna luvassa on runsaasti erilaisia tapahtumia. Vuosi aloitettiin kyykällä, jota harjoiteltiin ensin omassa porukassa, minkä jälkeen suunnattiin Tampereelle MM-kisoihin. Menestys oli joukkueiden välillä vaihtelevaa, mutta KTTO:laiset osoittivat loistavaa yhteishenkeä tukemalla jatkopeleihin edenneitä. Monelle pelurille kyseiset kisat olivat ensimmäiset MM-kisat, joten ensi vuonna Tampereelle tulee matkaamaan hieman karaistuneempi porukka…
-
Artikkeli | Otto Muurinen Suomalaisen rahaston kautta voi sijoittaa nuoriin urheilijoihin. Kapitaali selvitti, miten se aikoo mullistaa suomalaisen urheilun rahoituksen. Monelle läpimurtoaan odottavalle urheilijalle taloudellinen tilanne tuo epävarmuutta matkalle kohti menestystä. Matkalla kohti huippua, kun tuen tarve on kenties suurimmillaan, riittävän rahoituksen saaminen voi olla vaikeaa. Apurahat ja sponsorisopimukset tuovat helpotuksen vuodeksi kerrallaan, jos tuovat. Edellä kuvatun kaltaiseen tilanteeseen pyrkii vastaamaan suomalaisen Sport Fund Management Oy:n hallinnoima Sport Fund -urheilijarahasto, jonka taustalla vaikuttaa asiantuntijarooleissa joukko suomalaisen urheilun suurnimiä. Salkunhoitajana toimii entinen ammattijääkiekkoilija Jyrki Louhi ja hallituksessa vaikuttavat muun muassa taitoluistelun maailmanmestaruuskilpailujen pronssimitalisti ja Euroopan mestari Laura Lepistö, alppihiihdossa olympia- ja…
-
Julia Koistinen ¡Hola amigos! Saavuin helmikuun alussa vaihto-oppilaaksi Barcelonaan opiskelemaan maisterivaiheen valinnaisia kursseja ja täytyy sanoa, että olen siitä lähtien ollut joka päivä erittäin positiivisesti yllättynyt kaupungin ainutlaatuisesta historiasta ja ihanista elämyksistä! Koska en ollut aiemmin käynyt Barcelonassa, ja ylipäätään Katalonian historia ja kulttuuri oli itselleni melko vierasta, on ollut aivan huikeaa tutustua kaupunkiin. Barcelona on suunnattoman monipuolinen paikka: täällä on kovin erilaisia kaupunginosia, lukematon määrä tapas-ravintoloita sekä söpöjä kuppiloita ja vintage-kauppoja. Yksi parhaista asioista Barcelonassa on kaupunkielämän lisäksi upea ranta, jota meren lähellä varttuneena arvostan paljon. Ranta tarjoaa kauniit lenkkimaisemat ja siellä voi pelata ystävien kanssa lentopalloa ja käydä…
-
Artikkeli | Juho Junttila Kapitaalin toimittaja dokumentoi kanditutkielmansa kirjoittamisprosessia kevään ajan. Kapitaali julkaisee tämän sensuroimattoman asiakirjan yksinoikeudella. 20.1. Viesti tulevaisuudesta: Joululomalla uhosin hoitavani kandin helmikuun loppuun mennessä. Uskoin aidosti aloittavani kesäloman hyvissä ajoin ennen pääsiäistä. Spoiler alert: Näin ei tapahtunut. Hyvä kun sain edes tiedonhaun MOOC:n valmiiksi ennen deadlinea. 26.1. Tänään oli ensimmäinen kahdesta kandiryhmän tapaamisesta. Olin yllättynyt siitä, että aihe täytyi jo tietää tai keksiä seuraavan viikon kuluessa. Ohjaaja kyseli vuorollaan aiheemme ja antoi lyhyet kommentit niistä. Omalta osaltani jäädyin samalla hetkellä, kun olisi pitänyt kertoa aihe ryhmälle. Ketään tuskin kiinnosti, mutta tilanne ei kasvata luottamustani seminaariesitystä kohtaan. Kirjallisuuskatsaukseni…
-
Kirja-arvostelu | Otto Muurinen Kun kuulin tätä lehteä valmistelleen toimituskokouksen jälkeisenä yönä Olli Rehnin uudesta kirjasta, olin varma, että sen arvostelulle löytyisi varmasti paikka Kapitaalin sivuilta. Odotin innolla Onnellisten tasavallan julkaisua, sillä halusin päästä lukemaan ennakkotietojen valossa mielenkiintoisesta aiheesta ja näkökulmasta. Ennen teoksen julkaisua tiesin, että se oli kirjoitettu koronapandemian tuoman ylimääräisen ajan turvin siitä lähtökohdasta, että Suomi on ollut useamman vuoden ajan peräkkäin maailman onnellisin maa. Herkullinen lähtökohta pohtia yhteiskuntamme toimintaa – voi nähdä hyvän ja samalla etsiä asioita, jotka voisi tehdä vielä paremmin tulevaisuuden turvaamiseksi. Onnellisten tasavalta on kokoelma esseitä, joissa Rehn käsittelee suomalaisuutta, maamme historiaa aina myöhäiskeskiajalta…
-
Kirja-arvostelu | Jesse Kahilainen Mikään ei ole niin kivaa, kuin löytää kirja, joka sekä opettaa että onnistuu kertomaan tarinaa. Erityisesti on kiva, jos kirja onnistuu kertomaan historiasta, koska maailmanvaltojen historiaa käsittelevät kirjat maistuvat vähän etikalle ja sikarin natsoille noin yleisesti ottaen. Jared Diamondin ja Daron Acemoglun ohella Ray Dalio onnistuu jo toistamiseen kirjoittamaan jotakin laadukasta, viihdyttävää, ja sivistävää liittyen talouteen, historiaan ja maailman tulkitsemiseen. Ray Dalio on Bridgewater Associatesin perustaja. Se on omaisuudenhoitopalveluja tarjoava yritys, joka hallinnoi 140 miljardin dollarin edestä varallisuutta. Yrityksen hän perusti kotoaan koettuaan huonon ennustuksensa seuraukset, jolloin Dalion koko varallisuus pyyhkiytyi pois. Kertomansa tarinan mukaan hän…
-
Artikkeli | Jesse Kahilainen Ei ole yksi eikä kaksi asiaa, joiden hinnoissa on tapahtunut fuksia surettavaa hinnannousua, mutta rakkaan kahvin hinnan kehitys on tuntunut poikkeukselliselta. Hintaloikkaus on reilusti nykyisen inflaatiotason yläpuolella, ja kahvin jälleenmyyntihinnan moninkertaistuminen on hämmästyttänyt sekin monia. Kysymyksenä kahvin hinnan kehittymisen syyhyn en keksinyt äkkiseltään hyvin yksinkertaista vastausta. Tai vastausta ollenkaan: mikä tekijä voisi nostaa hintoja moninkertaisiksi lyhyessä ajassa? Kahvin hinnan moninkertaistuminen on yllättävää ottaen huomioon, ettei kahvipurun pitäisi sisältää mikrosiruja. Vaikka kahvin hinta on huomattavan korkea suhteessa edellisvuosiin (2,23 $/lbs 14.4. pörssin sulkeuduttua), Trading Economicsin tilastoista nähdään, että kahvin hinta pörssissä on ollut lähes 30 prosenttiyksikköä korkeampi…
-
Puheenjohtajan palsta | Janella Lehtinen Vuosi sitten julkaistussa Kapitaalissa tällä samaisella palstalla todettiin: ”Pandemia vaatii kaikilta kärsivällisyyttä, mutta odotus palkitaan: KTTO:n toiminta palaa pandemian hellittäessä normaaliin päiväjärjestykseen, eikä perinteisiä tapahtumia ole silloinkaan unohdettu.” Pandemia kuritti maailmaa lähes koko vuoden 2021, eikä vuodenvaihde tuonut ainakaan heti helpotusta tilanteeseen. Vaikka epävarmuus varjostaa tulevaisuutta, suhtaudun kuitenkin optimistisesti tulevaan. Paluu normaaliin päiväjärjestykseen on edessä. Tulevan vuoden suurimpana haasteena ja toisaalta myös tavoitteena on jatkuvuuden varmistaminen. Kahden hajonaisen toimivuoden takia isolla osalla opiskelijoista ei ole kokemusta järjestömme perinteisistä tapahtumista ja kosketus opiskelijakulttuuriin on jäänyt vajaavaiseksi. KTTO:n hallitus vuodelle 2022 koostuu niin vanhemmista opiskelijoista kuin myös…