• ARTIKKELIT - KAPITAALI 2/2023

    Suuri vaiva maanomistajista

    Itä-Rooman valtakunta, eli Bysantti, oli olemassa 300-luvulla tapahtuneesta Rooman imperiumin jakautumisesta vuoden 1453 osmaanivalloitukseen asti. Koko olemassaolonsa ajan Bysantti joutui varautumaan hyökkäyksiin niin idästä, pohjoisesta kuin lännestäkin. Tästä syystä tehokkaan armeijan ja sen kustannukset kattavan verojärjestelmän ylläpito oli valtakunnalle elintärkeää.

  • ARTIKKELIT - KAPITAALI 2/2023

    Siirtohinnoittelua markkinatalouden rajamailla

    Vuonna 2005 Nigeriaan myydään muutama hiustenkuivaaja. Nigeriassa kappalehinta on 3 800 dollaria, vaikka vastaava tuote olisi toisessa maassa maksanut vain 25 dollaria. Samoihin aikoihin maahan myydään golfsetti 4976 dollarilla, kun setin saa muualta alle 100 dollarilla. Näin räikeitä hintaeroja on vaikea ymmärtää tavallisen markkinatalouden viitekehyksestä, ja sille on hyvä syy: näitä kauppoja ei markkinoilla oikeastaan solmittukaan.

  • ARTIKKELIT - KAPITAALI 2/2023 - KULTTUURI

    Jokainen meistä valehtelee, mutta usko tätä kirja-arvostelua

    Teksti | Juho Junttila Kirja-arvostelu: Everybody lies – what the Internet can tell us about who we really are (2017, Seth Stephens-Davidowitz) Akateemisen tutkimuksen popularisointi on vaikeaa. Liiallinen yleistäminen voi johtaa väärinkäsityksiin tutkimustuloksista ja kasvattaa kitkaa tutkijayhteisössä. Toisaalta akateeminen perinpohjaisuus herättää suuren yleisön kiinnostuksen vain harvoin. Amazonin e-kirjoista saatavien tilastojen perusteella vain 3% Thomas Pikettyn “Pääoman” omistavista on lukenut kirjan loppuun saakka. Daniel Kahnemanin huomattavasti lyhyemmällä menestysteoksella ”Nopeasti ja hitaasti ajattelu” vastaava luku on silti vain 7%.  Popularisoinnin haasteista huolimatta Seth Stephens-Davidowitz onnistuu löytämään kirjalleen tasapainopisteen tilastotieteen ja viihteen välimaastosta. ”Everybody lies – what the Internet can tell us about…

  • ARTIKKELIT - KAPITAALI 2/2023

    Kadonneita veroja etsimässä – tarina Yhdysvaltain verohallinnosta

    Teksti | Tuomas Heikkinen Kaikki saattaa olla poliittista, mutta kaikesta ei politiikassa puhuta. Jokapäiväisen poliittisen keskustelun ulkopuolelle rajataan kaikki se, jota ei nähdä ensisijaisesti poliittisena. Tällaisista aiheista saattaa vallita laajaa yksimielisyyttä, tai sitten niiden poliittista ulottuvuutta ei vain tunnisteta. Suomessa ja monissa demokratioissa useimmat valtion virastot ovat menettäneet välittömän kosketuksensa päiväpolitiikkaan. Vaikka virastojen toiminta kuuluukin olennaisesti päiväpolitiikan asialistalle, on niiden perustehtävä laajalti hyväksytty: harva vaatii tullin, verohallinnon tai opetushallituksen lakkauttamista. Etenkin verotus herättää aina kiivasta keskustelua, mutta itse verohallinto on välttynyt suuremmalta kritiikiltä. Onhan valtion kuitenkin pystyttävä verot keräämään. Tätä taustaa vasten on vaikea ymmärtää, mitä Yhdysvalloissa on tapahtunut. Viime…

  • ARTIKKELIT - ILMIÖT - KAPITAALI 3/2022

    Työn tulevaisuus

    Teksti | Jesse Kahilainen Korvaako tietokone sinut? Tulevaisuus ja tulevaisuuden työtilanne ovat asioita, jotka jakavat näkemyksiä ja joista jokaisella luultavasti on mielipide. Tulevaisuuteen liittyvässä keskustelussa muutamat asiat tulevat puheeksi melko varmasti: lohkoketjut, kvantti-etuliitteet, ilmastonmuutos, robotiikka, automatisaatio sekä tekoäly. Automatisaatio sekä tekoäly dominoivat keskustelua työllistymisestä tulevaisuudessa. Huolet tekoälystä ja automatisaatiosta juontavat juurensa henkilöihin, joiden puheissa tekoäly on ihmistyövoiman ja sen tarpeen mitätöijänä huomattava tekijä. Aikajänne, jolla se kadottaa työt, voi olla lyhyt tai pitkä, mutta joka tapauksessa mitätöintiaalto on heidän mukaansa tulossa. Mutta onko se tulossa, miten se oikeastaan vaikuttaa, ja miten siltä voi suojautua? Tekoälyllä tarkoitetaan koneellista älyä, eli tietokoneen…

  • ARTIKKELIT - KAPITAALI 3/2022

    Pikakatsaus kandiohjelman runkokurssien arviointiin

    Teksti | Matti Mustonen Kapitaali tekee uuden aluevaltauksen tutkivan journalismin pariin uudella katsauksella arvosanajakaumiin viimeisen viiden vuoden ajalta kaikilta taloustieteen kandiohjelman runkokursseilta, eli kurssit: TA1 ja aineopinnot pl. kandiseminaari- ja tutkielma. Katsauksen syynä on huoli ja akateeminen uteliaisuus eri kurssien ja opettajien arvostelukäytäntöjen eroista, jotka saattavat aiheuttaa kurssiarvosanojen huonoa vertailukelpoisuutta. Huonolla vertailukelpoisuudella taas olisi vaikutuksia opiskelijoiden yhdenvertaisuuteen esimerkiksi työnhaun tai vaihtohakujen kautta. Aineistona on käytetty julkisuuslain mukaisen tietopyynnön kautta Helsingin yliopistolta saatuja tietoja. Arviointikäytänteiden muuttumisen takia hylättyjä suorituksia ei otettu huomioon. Lisäksi saadussa datassa oli puutteita: arvosanoja joita annettiin kurssilla alle 5 kappaletta ei annettu. Tämä oli kuitenkin ohitettavissa, sillä…