Analyysi | Teksti: Eetu Mänttäri
Viime aikoina uutisia seuranneille on varsin ilmeistä, että marraskuun alkuviikoilla Atlantin toisella puolella käytiin tiukat vaalit siitä, kenestä tulee seuraava Yhdysvaltain presidentti. Suomenkin media seurasi kampanjoiden ja ääntenlaskun Hollywood-elokuvaa muistuttavia piirteitä varsin tarkasti siihen nähden, että kyseessä on ulkomailla käytävät vaalit.
Vaikka osalla vaaleihin osallistuneista ehdokkaista on jokseenkin mielenkiintoisia käsityksiä vallanvaihtoon liittyen, voinemme koputtaa puuta ja olettaa, että vuoden 2021 alussa virkaan astuu demokraatti Joe Biden.
Miten Bidenin valinta uudeksi vapaan maailman johtajaksi sitten vaikuttaa pienen Suomen asioihin? Oliko runsas uutisointi USA:n vaalien tiimoilta enemmän viihdettä kuin asiaa?
Joe Biden edustaa demokraattipuolueen maltillista linjaa. Hänen puheissaan ei kuulla läheskään yhtä radikaaleja ehdotuksia kuin esimerkiksi vuoden 2020 esivaaleissa myös ehdolla olleen Bernie Sandersin lausunnoissa. Vaikkei Biden miellytäkään demokraattien vasenta laitaa kovin paljoa, eroaa hän huomattavasti republikaanipuolueen Trumpia kannattavasta leiristä.
Puheissaan ja ohjelmissaan Biden kiinnittää Trumpia enemmän huomiota sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon. Biden muun muassa aikoo laajentaa Barack Obaman Affordable Care Actia, jonka tarkoitus on parantaa terveysvakuutusten saatavuutta.
Biden tahtoo myös palauttaa USA:n Pariisin ilmastosopimukseen. Tämä on Suomen ja muun maailman kannalta varsin merkittävä asia, sillä USA:n tasoisen globaalin talouden pelurin toimenpiteet ovat varsin olennainen osa ilmastonmuutoksen torjuntaa.
On vaikea sanoa ajaako Biden elvyttävämpää politiikkaa kuin Trump olisi ajanut, jos hänet olisi valittu. Toisaalta Biden aikoo panostaa koulutukseen ja investoida vihreään energiaan, toisaalta hän aikoo perua osia vuoden 2017 verouudistuksesta. Biden kuitenkin puhuu koronaviruksen torjumisesta edeltäjäänsä enemmän ja onkin maininnut tahtovansa testauksen olevan ilmaista kaikille. Pandemian nopealla ja tehokkaalla taltuttamisella lienee pitkällä aikavälillä positiivisempi vaikutus kansantalouteen kuin sen huomiotta jättämisellä. Tilastokeskuksen mukaan Yhdysvallat oli viime vuonna Suomen kolmanneksi suurin vientikumppani, joten sen talouden menestymisellä uskoisi olevan positiivisia vaikutuksia meidänkin talouteemme.
CNBC:n mukaan Wall Streetin yritykset ja ihmiset tukivat Joe Bidenin kampanjaa 74 miljoonalla dollarilla, joka on saman lähteen mukaan huomattavasti enemmän kuin Trumpin samalta taholta saama rahasumma. Kenties Trumpin arvaamattomuus ei ole kaupankävijöiden mieleen, ja tilalle kaivataan vakaammalta vaikuttavaa Bideniä.
Wall Streetin tuulet puhaltavat toki Eurooppaankin asti, ja vakaat osakemarkkinat ovat mitä luultavimmin Suomenkin etu.
Osakemarkkinoita ovat Donald Trumpin valtakaudella heiluttaneet muun muassa kauppasodat, joita presidentti on innokkaasti julistanut. Bidenin edeltäjän penseästä suhtautumisesta vapaakauppaan kertoo hänen näkemyksensä siitä, miten ”kauppasodat ovat hyviä ja helppoja voittaa”.
Kauppasotiin ja tariffeihin tottuneille sivustaseuraajille Bidenin Kiinan-politiikka tulisi luultavasti vaikuttamaan vähemmän impulsiiviselta. Tätä kirjoitettaessa yksityiskohdat ovat vielä hämärän peitossa, mutta muun muassa Bidenin ministerinimitysten perusteella tariffit ja kiinalaisten sijoitusten estäminen USA:ssa eivät vaikuta muodostuvan hallinnon pääasiallisiksi, tai ainakaan ainoiksi, keinoiksi vaikuttaa Kiinan suuntaan.
Ennalta-arvattavampi Kiinan-politiikka saattaa hyödyttää Suomea, mutta toisaalta kiinalaisten yritysten kanssa kilpailevat suomalaisyritykset ovat saattaneet hyötyä Trumpin pakotteista, kuten vaikkapa Huawein tuotteiden pannasta USA:ssa. Muun muassa vanha kunnon Nokia kilpailee 5G-teknologian saralla juuri kyseisen yrityksen kanssa.
Biden tahtoo myös lämmitellä Trumpin kauden aikana viilenneitä suhteita USA:n liittolaisiin, kuten NATO-maihin. Turvallisuuspoliittisesti suomalaiset lienevät tähän varsin tyytyväisiä.
USA:n vaaleilla on selkeästi monia taloudellisia vaikutuksia koko maailmaan ja Suomeenkin. Tulisiko meidän USA:n vaalien lisäksi kuitenkin pitää myös muita maailman merkittäviä tapahtumia yhtä tarkasti silmällä?
Kulttuurillisesti Yhdysvallat on edelleen meidän suomalaisten silmissä maailman suurin: suuri osa meidänkin nauttimastamme viihteestä ja somesisällöstä on peräisin Atlantin toiselta puolelta. Kenties siksi Yhdysvaltain presidentinvaalit tuntuvat olevan meitä koskettava asia, jota seurataan suurella mielenkiinnolla. Saksalaisen metallibändin Rammsteinin sanoin: ”We’re all living in America.”
USA:n merkitys maailmantalouden veturina on kuitenkin pienenemässä. Kiinan talous on tänä vuonna kasvanut Yhdysvaltojen taloutta suuremmaksi, eikä kehitykselle välttämättä näy loppua.
Lokakuussa Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitea julkaisi ensimmäiset yksityiskohdat valtion viisivuotissuunnitelmasta, jossa hahmotellaan talouden näkymiä seuraavalle puolelle vuosikymmenelle. Tämä ei kuitenkaan saanut läheskään yhtä laajamittaista mediahuomiota kuin USA:n vaalit.
On toki ymmärrettävää, että USA:n vaaleja ympäröivä urheilutapahtumamainen mediasirkus on mielenkiintoisempaa seurattavaa kuin Kiinan puolue-eliitin tiedotustilaisuudet tai EU-byrokratia.
On myös kuitenkin erikoista huomata, miten runsain joukoin suomalaiset lähtivät liikkeelle muun muassa sosiaalisessa mediassa USA:n vaaleihin liittyen. Monet politiikasta yleisesti vaikenevat ihmiset jakoivat vaaleihin liittyvää sisältöä omissa some-kanavissaan. Vastaavaa aktivismia näkee harvemmin kotimaan politiikkaan tai varsinkaan EU:n asioihin liittyen. On sinänsä hyvä asia, että ihmiset seuraavat yhteiskunnallista keskustelua ja osallistuvat siihen, mutta kotimaassa ja kotimaanosassakin luulisi riittävän ajankohtaisia aiheita, joihin paneutua.
Kuva: Gage Skidmore CC BY-SA 2.0 (https://www.flickr.com/photos/22007612@N05/48548479757)
