Kaikki kirjoittajan KapitaaliAdmin artikkelit

ARTIKKELIT, KAPITAALI 2/2022, KTTO

kandipäiväkirja.docx

Artikkeli | Juho Junttila

Kapitaalin toimittaja dokumentoi kanditutkielmansa kirjoittamisprosessia kevään ajan. Kapitaali julkaisee tämän sensuroimattoman asiakirjan yksinoikeudella.

20.1. Viesti tulevaisuudesta: Joululomalla uhosin hoitavani kandin helmikuun loppuun mennessä. Uskoin aidosti aloittavani kesäloman hyvissä ajoin ennen pääsiäistä. Spoiler alert: Näin ei tapahtunut. Hyvä kun sain edes tiedonhaun MOOC:n valmiiksi ennen deadlinea. 

26.1. 

Tänään oli ensimmäinen kahdesta kandiryhmän tapaamisesta. Olin yllättynyt siitä, että aihe täytyi jo tietää tai keksiä seuraavan viikon kuluessa. Ohjaaja kyseli vuorollaan aiheemme ja antoi lyhyet kommentit niistä. Omalta osaltani jäädyin samalla hetkellä, kun olisi pitänyt kertoa aihe ryhmälle. Ketään tuskin kiinnosti, mutta tilanne ei kasvata luottamustani seminaariesitystä kohtaan. 

Kirjallisuuskatsaukseni kohdistuu niinkin räiskyvään, seksikkääseen ja tunteita herättävään aiheeseen kuin  “Harmaan talouden estimointimenetelmät EU-alueella ja Suomessa.” Kukapa ei malttaisi paneutua kansantalouden tilinpidon yksityiskohtiin.

30.1. Päivittäinen opiskelurituaalini alkaa kuten muinakin päivinä: Jodelin avaamisella. 

Tämän jälkeen lueskelen artikkeleita ja suunnittelen tutkielman rakennetta. Alan jo huomata, etten ole tottunut mihinkään kirjoitusprosessin vaiheista. Kandin runkokursseilla ei ole harjoiteltu kuinka tutkimuksia tulisi todellisuudessa lukea, enkä ole harjaantunut tunnistamaan, mikä teksteissä todellisuudessa on tärkeää. Väistän lopulta ongelmaa kirjoittamalla luvun verran tilastollisesta mallista, jota voi tuttuun ja turvalliseen tapaan analysoida.

5.2. Kaipaan matikan kotitehtäviä. En siksi, että olisin nauttinut pään hakkaamisesta seinään todennäköisyyslaskennan kursseilla, vaan siksi että laskarit todella jaksottavat arkea. Viime periodissa tiesin, että tehtävien täytyy olla valmiina keskiviikkoisin ja uudet aloitetaan perjantaisin. Vaikka teen kandin eteen töitä, en saa jokaviikkoista endorfiiniryöppyä viikon lopuksi, kun ratkaisujen arvioinnit ilmestyvät Moodleen 

Tällä hetkellä olen tuuliajolla. Tiedän, että olen etsinyt tietoa ja jopa kirjoittanut muutaman sivun, mutta edistystä on vaikea hahmottaa. Epävarmuus kannustaa prokastinoimaan. 

15.2. Syksyllä uhosin vääntäväni kandini kuukaudessa valmiiksi. ”Kuinka vaikeaa on muka saada 20 sivua tekstiä kasaan parissa viikossa?” Vaikeampaa kuin luulin.

28.2. Note to self: Lisää lähteet väitteiden perään jatkossa heti. Ei ole mitään turhauttavampaa kuin miettiä kuukautta myöhemmin, että mihin Menneisyys-Juhon luvut oikein perustuvat. Tiedän itsevarmasti miettineeni ”Kyllä mä tämän vielä muistan, parempi jatkaa kirjoittamista nyt kun kulkee”. En muista enää muuta kuin tuon ajatuksen. Tänään kirjoittaminen ei kulkenut sillä ensimmäiset pari tuntia kuluivat turhauttavasti lähteiden uudelleenmetsästämiseen kandikansion syövereistä.

1.3. Eilen huomasin että tärkein artikkelini, jonka pohjalle olen rakentanut teoreettisen pohdiskelun, on itse asiassa kritisoitu maanrakoon. Tutkielman valmistumisen suunta on negatiivinen: päädyn poistamaan kolme sivua tekstiä. 

4.3. Väsyttää niin paljon. Artikkeleita on todella vaikea lukea väsyneenä.

13.3. Pitäisi varata ohjausaika, mutta en haluaisi näyttää keskeneräistä kyhäelmääni kenellekään. Laitan muistutuksen: palaa palata asiaan huomenna. Jotta tuntisin tekeväni edes jotain, suoritan tiedonhaun MOOC:in osioita.

14.3. Muistutus soi, mutta kandi on yhtä heikko tekele kuin eilenkin. Varmaankin koska en tehnyt sen eteen mitään. Laitan uuden muistutuksen huomiselle.

15.3. Saankin tietää, että tapaamisessa vain kysytään ohjaajalta kandiin liittyviä kysymyksiä. Varaan ajan seuraavalle viikolle.

20.3. Kirjoittaminen on viimein alkanut sujumaan. Turns out tiedonhaun taidoista on oikeasti hyötyä tietoa etsittäessä. Boolen logiikan ja uusien hakutermien myötä löysin viimein mielekkäitä artikkeleita joihin nojautua.

22.3. Ohjaustapaaminen. Käytän tuntini kyselemällä asioita, joihin tavallaan tiedän vastauksen. Varmistan useita itsestäänselvyyksiä, mikä saa minut kokemaan häpeää, mutta better safe than sorry. ”Ei Juho, poliittisia muistioita ei kannata käyttää lähteinä.”

Merkittävin kysymykseni kuuluu: ”niin, ööh, mikä se seminaariesitys oikeastaan on?”. Ohjaaja näyttää hieman hämmentyneeltä, joten lisään ”Meidän kursseilla ei oo siis vielä ollut mitään esiintymiseen liittyvääkään. Tää on eka kerta.” Onnekseni saan kattavan ohjeistuksen siitä, mitä toukokuussa tulisi esittää. Käytännössä seminaariesitys on kehnompi versio oikean artikkelin esittelemisestä. Alkuun tulee hieman motivaatiota ja tutkimuskysymys. Tätä seuraa kirjallisuuden nopea katsaus, vaihe joka on vaivaannuttava, sillä käytännössä kandit ovat kirjallisuuskatsauksia. Tätä seuraa itse aiheen käsittely ja pikaiset loppukaneetit.

En osaa tässä vaiheessa arvioida, haluanko höpöttää aiheestani kaksi minuuttia vai tunnin. 20 minuuttia on kuitenkin tavoiteaika.

27.3. Kopioin kandini Latexiin. Työ näyttää välittömästi uskottavammalta. 

Note to self: Overleaf on paljon helpompaa käyttää kuin luulin. Välttelin latomista aivan turhaan kaikki nämä vuodet.

5.4. Tajusin tänään, että kandipäiväkirjan deadline Kapitaaliin on pian. Tulevien viikkojen tavoitteena on saada kandi valmiiksi ennen päiväkirjaa. Muuten loppu menee (vielä enemmän) autofiktioksi.

6.4. FUNFUNFUN. Olin olettanut, että viimeinen lukuni – empiirisiä tuloksia käsittelevä osio – on nopea ja suhteellisen suoraviivainen analyysi muutamasta taulukosta. Nyt huomaan, että dataa jota kuvittelin analysoivani, EI OLE SAATAVILLA. 

Note to self: Älä oleta. Tarkista.

2. Note to self : Fuck Latexin taulukkojen käsittely.

7.4. Shoutout eräälle tutkijalle, joka kuittaa saamansa estimaatit tekstillä ”Own calculations in January.” Tiedettä parhaimmillaan. 

11.4. Tutkielmaprosessi on hämmentävä. Se jäytää takaraivossa lähes tauotta. Välillä äänekkäämmin, välillä hiljempaa. Lähes aina kun lopetan jonkun muun askareen, alan miettiä mitä tutkielmaan tulisi vielä lisätä.

Enkä myöskään kykene olemaan kertomatta muille ihmisille missä vaiheessa tutkielmaa olen, mitä teen juuri nyt, ja miten se on sujunut. Viimeistään kun alan paasaamaan kansantalouden tilinpidon eri tilien tasapainottamiseen käytettävistä menetelmistä, muut toteuttavat keskusteluille hätäjarrutuksen ja U-käännöksen muihin aiheisiin. 

12.4. Päiväkirja menee painoon ennen kuin tutkielma todellisuudessa palautetaan, joten sovitaan, että sain vitosen. 

Jatka keskustelua:
ARTIKKELIT, KAPITAALI 2/2022, KULTTUURI

Arvostelussa Olli Rehnin uutuusteos Onnellisten tasavalta

Kirja-arvostelu | Otto Muurinen

Kun kuulin tätä lehteä valmistelleen toimituskokouksen jälkeisenä yönä Olli Rehnin uudesta kirjasta, olin varma, että sen arvostelulle löytyisi varmasti paikka Kapitaalin sivuilta. Odotin innolla Onnellisten tasavallan julkaisua, sillä halusin päästä lukemaan ennakkotietojen valossa mielenkiintoisesta aiheesta ja näkökulmasta.

Ennen teoksen julkaisua tiesin, että se oli kirjoitettu koronapandemian tuoman ylimääräisen ajan turvin siitä lähtökohdasta, että Suomi on ollut useamman vuoden ajan peräkkäin maailman onnellisin maa. Herkullinen lähtökohta pohtia yhteiskuntamme toimintaa – voi nähdä hyvän ja samalla etsiä asioita, jotka voisi tehdä vielä paremmin tulevaisuuden turvaamiseksi.

Onnellisten tasavalta on kokoelma esseitä, joissa Rehn käsittelee suomalaisuutta, maamme historiaa aina myöhäiskeskiajalta ja sotavuosista nykypäivään sekä ulko- ja sisäpolitiikka. Oman lisämausteensa tähän tuovat luvut, joissa suomen kansan vaiheita tarkastellaan Rehnin suvun jäsenten vaiheiden kautta.

Luulen, että Onnellisten tasavalta on Rehnin jonkinlainen poliittinen välitilinpäätös. Hän käy läpi Suomen, Euroopan ja maailman viimeaikaista kehitystä ja tulevia haasteita, sekä esittää näihin ratkaisuja. Ongelmia ja ilmiöitä, joista Rehn kirjoittaa, ovat muun muassa ilmastonmuutos, populismi ja työmarkkinajärjestelmän kehitys Suomessa. Näitä ilmiöitä Rehn peilaa omaan kokemukseensa politiikassa sekä lukuisten eri alojen huippuasiantuntijoiden näkemyksiin.

En tiedä johtuiko tämä siitä, että Rehnin edellinen teos Kuilun partaalta – näin euro pelastettiin asetti odotukseni korkealle, mutta lukukokemus oli hienoinen pettymys. Odotin Rehniltä paikoitellen kevyttä ja leikittelevää kielellistä ilmaisua ja sen vastapainoksi syvällistä ja tarkkanäköistä analyysiä sekä erityisesti omaan kokemukseen ja uraan pohtivaa kerrontaa. Sain kyllä kaikkia näitä, mutta etenkin Suomen asemaa maailmassa käsittelevä neljän esseen kokonaisuus tuntui paikoitellen liian köyhältä näiden kolmen osalta, mikä teki lukemisesta turhan raskasta.

Vastapainoksi mainitsemilleni raskaammille luvuille teoksen alussa olevat Rehnin omaan historiaan ja sukuun keskittyvät luvut tuntuivat olevan mukavan kevyttä luettavaa – unohtamatta niiden muuta sisällöllistä arvoa.

Teoksen käsikirjoitus valmistui muutama päivä sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Koska monet aiheet sivuavat teemoja, jotka ovat vahvasti kytköksissä tähän, on teoksessa pyritty huomioimaan myös tätä. Kuitenkin tämä tuntuu paikoitellen turhan paljon päälle liimatulta – muutamassa kuukaudessa saati sitten muutamassa päivässä ei vielä näe muun teoksen kanssa samasta pidemmän ajan perspektiivistä sodan vaikutuksia.

Vaikka kokonaisteoksena Onnellisten tasavalta ei yllä samalle tasolle kuin Kuilun partaalta, on sen yksi suurimmista vahvuuksista se, ettei sitä ole pakko tarkastella kokonaisteoksena. Yksittäiseen esseeseen on helppo tarttua – ja aihepiirin voi valita helposti oman mielenkiintonsa mukaan. Tätä voin myös suositella lämpimästi, sillä monet esseistä olivat todella antoisia lukea. Erityisen opettavaisena pidin Rehnin hyvin omakohtaiseen kokemukseen perustuvaa lukua Syntyikö Suomen malli – ja kestääkö se?, jossa paneudutaan paljon puhuttaneen kilpailukykysopimuksen syntyyn.

Jatka keskustelua:
ARTIKKELIT, KAPITAALI 2/2022, KULTTUURI

Ray Dalio ja muuttuvat maailmanvallat

Kirja-arvostelu | Jesse Kahilainen

Mikään ei ole niin kivaa, kuin löytää kirja, joka sekä opettaa että onnistuu kertomaan tarinaa. Erityisesti on kiva, jos kirja onnistuu kertomaan historiasta, koska maailmanvaltojen historiaa käsittelevät kirjat maistuvat vähän etikalle ja sikarin natsoille noin yleisesti ottaen. Jared Diamondin ja Daron Acemoglun ohella Ray Dalio onnistuu jo toistamiseen kirjoittamaan jotakin laadukasta, viihdyttävää, ja sivistävää liittyen talouteen, historiaan ja maailman tulkitsemiseen.

Ray Dalio on Bridgewater Associatesin perustaja. Se on omaisuudenhoitopalveluja tarjoava yritys, joka hallinnoi 140 miljardin dollarin edestä varallisuutta. Yrityksen hän perusti kotoaan koettuaan huonon ennustuksensa seuraukset, jolloin Dalion koko varallisuus pyyhkiytyi pois. Kertomansa tarinan mukaan hän teki väärän johtopäätöksen liittyen Meksikon velkakriisiin 1980- luvulla, jossa Latinalaisen Amerikan velan määrä ylitti 300 miljardia dollaria. Hänen olettamaansa osakekurssien ja talouden laskua ei tapahtunutkaan. Päätös nojautui vajaavaiseen tietoon luotosta ja rahasta. Konkurssi aiheutti ikuisen muutoksen hänen ajatusmalleihin maailman ymmärtämisestä ja päätöksenteon prosessista.

Dalion esikoisteoksen ”Principles: Work and Life” luin vuosia sitten. Kirja oli itselle monilla tavoin avartava, ja sen lukeminen opetti, kuinka järkevästä ja systemaattisesti erinomaisesta ihmisestä on kyse. Sen seurauksesta olenkin ollut aina utelias lukemaan lisää, mitä hänellä on sanottavana.

Kirjassa ”Principles for Dealing With the Changing World Order: Why Nations Succeed and Fail”  Dalio käy läpi   elämänsä varrella kertynyttä tietoa ja mallejaan historian saatossa tapahtuneista suurvaltojen romahduksista ja yleisestä talouden, luoton ja rahan sekä maailman toiminnasta. Yhteiskunnassa on hänen kirjoittamansa mukaan ajattomia periaatteita, joiden seurauksena mm. lamoja, varantovaluuttojen muutoksia ja hallitsevan maailmanvallan vaihtumisia tapahtuu.

Kirjassa havainnollistetaan esimerkein, että esimerkiksi rahan varantovaluutta-statuksen romahtamisen, talouden kilpailukyvyn menettämisen ja ”kroonisen devalvoinnin” välinen yhteys on historiallisesti toistuvaa, monen muun asian lisäksi. Kirjassa käsitellään myös yhteiskuntien sisäisiä syklejä: sodan tai kapinan jälkeen voittajat keskittävät vallan ja luovat toimivaa byrokratiaa ja toimivaa hallintoa. Seuraa nousukausi ja vaurauden tasainen jakaantuminen ja kumuloituminen. Tämä kumuloituminen aiheuttaa liiallista kulutusta ja velkaantumista, varallisuus- ja tuloerojen kasvamista jotka johtavat  yleiseen levottomuuteen aiheuttaen sisällissotia, joiden voittajat keskittävät vallan uudestaan ja lopulta sykli toistuu. Konkreettisena esimerkkinä sykleistä käydään läpi I ja II maailmansota ja entisten suurvaltojen historiaa. 

Yhteiskunnissa on  huomattavissa paljon erilaisia, perustavanlaatuisia ja toistuvia tapahtumia, jotka voidaan pilkkoa selviin syy-seuraus-suhteisiin. Kaikki esitetään ja perustellaan mielenkiintoisilla tilastoilla, joita Dalio on työnsä, ymmärryksen janon ja päätöksenteon takia kerännyt kymmeniä vuosia. Kirjassa kerrotaan myös esim. Alankomaiden, Iso-Britannian, Yhdysvaltojen ja Kiinan suurvalta-ajoista, niiden noususta ja eri vaiheista paljon tarkemmin. Lopussa kirjoittaja tuo omia näkemyksiään ja mielipiteitään nykyisestä suurvaltojen, Yhdysvaltojen ja Kiinan, tilanteesta ja mahdollisista implikaatioista ja tapahtumankulusta tulevaisuudessa. Kiina vaikuttaa olevan “suuren syklin” nousuvaiheessa, johtuen siellä tehdyistä reformeista, Yhdysvallat taas laskevassa vaiheessa tätä sykliä. Varantovaluutan hallitsijana Yhdysvallat on päättävässä asemassa dollarin suhteen. Esimerkiksi Yhdysvaltojen langettamat nykyiset ja tulevat rajoitteet sekä “suhteeton määrä” dollareissa määrättyä velkaa globaalisti ja velan rahoittaminen ovat riski dollarin houkuttelevuudelle tulevaisuudessa, asettaen sen aseman varantovaluuttana kyseenalaiseksi, vaikka toisaalta varantovaluutan muuttuminen on historiallisesti hidas prosessi. 

Taloudellista näkökulmaa yhdistetään historian tapahtumiin rikkaassa paketissa. Tietomäärän vuoksi paketti on ajoittain haastava nautittavaksi ”hömppälukemiseksi” koulun ohella. Kirjassa on todella paljon sisältöä ja se onnistuu ajoittain vaikuttamaan taloustieteen oppikirjalta tietomäärästään johtuen. Ei ollut vain yhtä eikä kahta kertaa, kun vaihdoin kirjan googlailuun ymmärtääkseni enemmän kirjoitettavasta. Suurimman osan ajasta kirja kuitenkin onnistuu olemaan mukaansatempaava Dalion asioiden syvän ymmärryksen takia. Teksti on laadukasta, helppolukuista- ja tajuista, ja erinomaisesti kasattua. Kirja herätti alkuun ajatuksia ”tämähän on tavallaan itsestään selvää” johtuen selityksen ja mallin intuitiivisesta rakenteesta. Asioiden empiirinen perustelu ja luotu systemaattinen kehys näiden tarkasteluun muuttivat asennoitumista kirjan sisältöön kuitenkin hyvin nopeasti. 

Kokonaisuudessaan teos on todella hyvä, ja se onnistuu antamaan historiallista tietoa taloudellisesta näkökulmasta olematta liian kuiva, ”turhaa”, pöyhkeilevä tai omahyväinen, mikä on tämän kategorian kirjoille hyvinkin ominaista oman kokemuksen mukaan. Kirja päätyi muutaman muun ohella luokkaan ”teokset, jotka muistuttavat, mikä taloustieteestä tekee kiinnostavaa ja innostavaa”.

Ray Dalio: Principles for Dealing with the changing world order: Why nations succeed and fail, Avid Reader Press 2021 576 s.

Jatka keskustelua:
ARTIKKELIT, KAPITAALI 2/2022, Yleinen

Kahvin hintakehitys ja syyt sen taustalla

Artikkeli | Jesse Kahilainen

Ei ole yksi eikä kaksi asiaa, joiden hinnoissa on tapahtunut fuksia surettavaa hinnannousua, mutta rakkaan kahvin hinnan kehitys on tuntunut poikkeukselliselta. Hintaloikkaus on reilusti nykyisen inflaatiotason yläpuolella, ja kahvin jälleenmyyntihinnan moninkertaistuminen on hämmästyttänyt sekin monia. Kysymyksenä kahvin hinnan kehittymisen syyhyn en keksinyt äkkiseltään hyvin yksinkertaista vastausta. Tai vastausta ollenkaan: mikä tekijä voisi nostaa hintoja moninkertaisiksi lyhyessä ajassa? Kahvin hinnan moninkertaistuminen on yllättävää ottaen huomioon, ettei kahvipurun pitäisi sisältää mikrosiruja.

Vaikka kahvin hinta on huomattavan korkea suhteessa edellisvuosiin (2,23 $/lbs 14.4. pörssin sulkeuduttua), Trading Economicsin tilastoista nähdään, että kahvin hinta pörssissä on ollut lähes 30 prosenttiyksikköä korkeampi vain 10 vuotta sitten. Aikaisemmin huomataan toinen, sitäkin korkeampi piikki vuoden 1997 tienoilla.

Artikkelit vuodelta 1997 kertovat kahvifutuurien ennätyslukemista sitten vuoden 1994, jolloin myös oli huippuhintaista kahvia edellisvuosiin verrattuna. Piikkejä kahvifutuureissa nähdään myös vuosina 1979 sekä 1986 futuurien aikasarjoissa, jotka yltävät niin pitkälle.

ICO:n (International Coffee Organization) tarjoamassa datassa ei nähdä 2020 alkanutta hintojen nousua, mutta nykyiset hinnat asettuvat 2,30 $/lbs luokkaan, ollen 2011 piikin tasolla ja vähän yli. ICO:n “composite indicator” on laskettu painotetulla keskiarvolla muista hinnoista ja se heijastaa yleistä kuvaa kahvien hinnoista. Kuvassa näkyy eri kahvityyppien hintoja senttiä/pauna. 

Maailmassa on kaksi merkittävää kahvin vienti- ja tuottajamaata: Brasilia ja Vietnam. Niiden yhteinen osuus globaalista tuotannosta on noin 50 prosenttia. Vietnamista tulee pääasiassa Coffea canephora (robusta) -kahvia, Brasiliasta Coffea arabicaa. Robustaa käytetään paljon esimerkiksi pikakahvissa, arabica on keskivertokuluttajalle tutumpi kahvityyppi ja se on myös yleisin futuureissa käytetty kahvityyppi.

Vietnam on noussut kärkimaiden joukkoon viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana, jolloin sen markkinaosuus on kasvanut 9,7 prosentista 17 prosenttiin. Seuraavana tulee Kolumbia kahdeksan prosentin tuottajaosuudella. Kärkikahdeksikon jälkeen loput maailman maista tuottavat yhteensä noin 17,5 prosenttia kahvista, tehden kahvitarjonnan nykyisin hyvin riippuvaiseksi Brasilian ja Vietnamin tilanteesta.

Aikaisemmat ongelmat saatavuudessa ja hintojen nousu on voitu yhdistää Brasilian huonoon tuotantoon, esimerkiksi vuonna 1994 ja 1975.

Kuva: Investing.com

Kahvia ajatellen Brasiliassa on ollut harvinaisen huono säätilanne. Ilmeisesti yksi syy vuoden 1994 kahvin futuurien hinnan harppauksissa on ollut spekulaatio Brasilian säätilanteesta ja pelko sen vaikutuksesta tuotantoon. Pakkanen tekee merkittävää tuhoa kahvikasvustoon.

Nyt Brasiliassa on ollut pakkasta useita tunteja toistuvasti, aiheuttaen laaja-alaista vahinkoa tuotantomääriin ja sitä myöten globaaliin tarjontaan Brasilian ollessa suurin yksittäinen kahvintuottajamaa. Markkinat ovat reagoineet samalla tavalla kuin vuosina 1994 ja 1997.

 Viime vuosina siellä on ollut myös tulvia, jotka ovat vaikuttaneet tuotantomääriin, mutta runsaat sateet eivät vaikuta satomääriin samalla tavalla kuin pakkaset. Vuonna 1975 Brasiliassa tapahtui ”musta pakkanen”, joka aiheutti tuottavan kasvuston jopa puoliintumisen. 

Oletukset kahvin hinnan noususta saivat tuottajamaat viivyttämään vientiä ja paahtimot päinvastoin odottivat hintojen laskua täyttämättä varastoja, jonka seurauksesta hinnat kasvoivat. Kahvifutuureilla käydään kauppaa pörssissä, ja odotukset kahvin saatavuudesta ja satokausien suuruudesta voivat nostaa futuurien hintaa spekulaatioiden takia. Monet olettavat vuoden 2011 hintapiikin yhden pääsyyn olleen tämä.

Vaikka sää tai esimerkiksi yhteiskunnalliset levottomuudet eivät suoraan vaikuttaisi tuotantomääriin dramaattisesti, niistä voi seurata hintojen epäsuhtaista nousua futuurimarkkinoilla. Sää ei ole kuitenkaan vaikuttanut tuotantomääriin niin merkittävästi, että se voisi selittää hintojen moninkertaistumisen.

Epidemia-aika on aiheuttanut toimitusketjujen häiriöitä. Monien hyödykkeiden tuotanto on häiriintynyt tuotannontekijöiden tarjonnan puutteesta maiden ja rajojen pysyessä kiinni.  Rajoitustoimenpiteinä on ollut eristyksiä, jotka rajoittavat esimerkiksi työntekijöiden mahdollisuutta työskennellä. Vietnamin hallitus teki rajoitustoimenpiteitä ja sulki tehtaita ja satamia, aiheuttaen tuotannon ja siten vientimäärien romahtamisen. Vietnamin vientimäärät kasvoivat 25,9 % vuoden takaiseen verrattuna. Edellisvuoden pudotus viennissä oli 30 % luokkaa, joten vientimäärien kasvu Vietnamissa on korkeintaan kirinyt kiinni edellisvuoden menetyksiä rajoituksien kadotessa. 

Globaalisti rajoitustoimenpiteet aiheuttivat merkittävää toimitusketjujen häiriötä kysynnän ja rahtiliikenteen pudotessa. Yksi, ja kaiken lukemani perusteella suurin, vaikutus on ollut rahtikonttien kulkeutumiseen liittyvissä ongelmissa: esimerkkinä konttien väärät ja epätyypilliset sijainnit, minkä seurauksena tavaran kulkeutuminen muuttui suhteessa aikaan ennen epidemiaa ja rajoituksia. Rahtimääriä vähennettiin ja sitä myöten tyhjien konttien siirtyminen myös loppui, jolloin iso osa kapasiteetista jäi satamiin makoilemaan. Nopea taloudellinen elpyminen ja se, että kysyntä ylitti tarjonnan, kasvattai kysyntää myös rahtikuljetuksille.

Reitit eivät ole olleet suotuisia tyhjiä kontteja ja niiden kulkeutumista ajatellen. Kiinan talous on elpynyt nopeasti, ja esimerkiksi Yhdysvaltojen tuonti Kiinasta kasvoi 30 prosenttia 2019 ja 2020 välillä. Etelä-Amerikka kärsi epäsuorasti tästä muutoksesta esimerkiksi rajallisten konttien ja priorisoinnin seurauksesta. Kahvi ei myöskään houkuta vientituotteena nykytilanteessa sen painon takia, kirjoittaa Thomas Haigh artikkelissa “Coffee Prices and the Ocean Freight Market”.

Rahtikuljetuksien hinnan kehitystä voi seurata eri kuljetusreittien hintaa seuraavista indekseistä, joista lähes jokaisessa on tapahtunut merkittävää, lähes eksponentiaalista kasvua alkaen vuodesta 2019 jatkuen jopa 2022 saakka. Alle kahdessa vuodessa hinnat olivat voineet nousta 1500 dollarista yli 8000 dollariin konttiyksikköä kohden, keskiarvon  ollessa nyt 10 000 $ luokkaa. Rahtaushinnat eivät ole näkyneet suoraan hinnoissapitkäaikaisista sopimuksista johtuen. Nykyiset hintanäkymät saattavat vaikuttaa pitkään, ja se vaikuttaa uusien sopimuksien hintoihin. Joskus joudutaan maksamaan ”spot”-hintoja, jolloin nousseiden kuljetushintojen vaikutus näkyy suoraan tuontihinnassa. 

Kysyntä on kasvamassa globaalisti muun muassa Aasiassa tapahtuvan keskiluokkaistumisen sekä rajoituksien väistymisen seurauksesta. Kahvin globaali kokonaiskulutus on kasvanut jo kauan. Myös tuontimäärät ovat nousseet jatkuvasti. Ei ole oletettavissa, että kahvin kysyntä vähenisi. 

Kasvanut kysyntä yhdistettynä tulevaisuudessa mahdollisesti kalliimpiin rahtauskustannuksiin, ja siitä seuraavaan pitkäaikaisten sopimusten kallistumiseen sekä nykyiseen sääongelmaan Brasiliassa, on mahdollista, että hinnat eivät ole laskeutumassa hetkeen pandemiaa edeltävälle tasolle. Myös levottomuudet ja protestit kahvia tuottavissa maissa lisäävät enemmän painetta hintojen nousulle kuin laskulle, esimerkkinä Kolumbian protestit verouudistuksia vastaan.

Toisaalta vuoden 2011 hinnannousun yhteydessä monista artikkeleista saattoi lukea korkean hintatason jatkuvan pitkään. Vuoden 2011 hintapiikin taustalla oli monen mukaan ehkä enimmäkseen spekulaatiot, nykyisen nousun taustalla on konkreettiset ja pitkäaikaiset, reaaliset ongelmat, joiden vaikutus näkyy paljon laaja-alaisemmin kuin pelkästään kahvimarkkinoilla. Oma veikkaukseni on, että korkeat hinnat ovat tulleet jäädäkseen pidemmäksi aikaa kuin aiemmin on havaittu.

Hintoihin tuovat vielä oman lisänsä ”tukkeutuneet” satamat, työvoiman saatavuuden ongelmat rahtausketjussa, yleisesti kasvaneet kustannukset paahtimoille ja niin edelleen. Nykyiset, pandemian jälkeiset toimitusketjuhäiriöt vaikuttaisivat olevan merkittävimmät tekijät kahvin hintojen kasvulle. Rahtauksen kallistuminen, rahtaamisen kysynnän kasvu ja siitä seuranneet ongelmat yhdistettynä huonoihin näkymiin papusadossa ovat ilmeisesti pääsyy sille, että kahvipakettia ostaessa tuntee palanneensa 1950-luvun luksustuotteiden ääreen.

Jatka keskustelua:
KAPITAALI 2/2022, VIIHDE, Yleinen

Taloushoroskooppi: Kohti vappua ja sen yli

Taloushoroskooppi | Mysteeriennustaja

Härkä (20.4.–20.5.)

Avainsanat: Pitkäjänteisyys ja asioihin paneutuvuus

Sinulla on voinut olla lähiaikoina paljon tekemistä ja jaksamisesi on ollut koetuksella. Tiedät kuitenkin, että kohta helpottaa. Pitkäjänteisyytesi palkitaan, niin elämässä kuin talouden puolella.

Kaksoset (21.5.–20.6.)

Avainsanat: Uteliaisuus, tiedonjanoisuus

Elämäsi on ollut lähiaikoina todella vilkasta ja tällä hetkellä se on vilkkaimillaan. Olet kuitenkin tuntenut itsesi energiseksi. Yhtäkkinen pysähtyminen voi aiheuttaa sinulle kuitenkin turhautumista. Vaikka sinulle tulisikin vastoinkäymisiä elämässä ja taloudessa, ne helpottavat kesään mennessä.

Rapu (21.6.–22.7.)

Avainsanat: Huolehtiminen, vauhdikkuus

Lähiviikot näyttävät tuovan romantiikkaa. Etenkin vapun tienoilla kohtaat ihmisiä, jotka ilahduttavat. Vauhtiakaan ei elämästäsi puutu, huomioi se myös taloudessa.

Kuva: Unsplash

Leijona (23.7.–22.8.)

Avainsanat: Jännitteisyys, ohjat omissa käsissä

On ymmärrettävää, että tämä aika vuodesta on tuonut sinulle mieltä vaivaavia sosiaalisia jännitteitä. Ei huolta, nämä murheet jäävät onneksi taaksesi ja koet itsesi jopa rentoutuneena. Kenties vappu saa tämän aikaan? Koska haluat pitää ohjat omissa käsissäsi, tiedät mitä teet niin elämässä, kuin talouden suhteen.

Neitsyt (23.8.–22.10.)

Avainsanat: Rauha, järjestelmällisyys

Lähiviikkojen sana on suhteet. Olet kuin ihmismagneetti, sekä hyvässä että pahassa. Tämä on ymmärrettävää, sillä onhan vappu jo ovella. Hetken päästä huomaat kaipaavasi rauhaa ja haluat pitää asiat järjestyksessä. Rationaalinen ajattelu auttaa sinua myös taloustilanteessasi.

Vaaka (23.9.–22.10.)

Avainsanat: Oikeudentajuisuus, sosiaalisuus

Vappu voi olla sinulle hauskanpidon lisäksi erityisesti verkostojen luomista. Tapaat tulevaisuuttasi ajatellen tärkeitä ihmisiä. Tarkkaile, mitä ympärilläsi tapahtuu, huomaat kyllä kyseenalaisesti käyttäytyvät ihmiset. Tiedät mikä on oikein ja väärin ja osaat tehdä tarvittavat päätökset talouteen liittyen.

Skorpioni (23.10.–21.11.)

Avainsanat: Tarkkasilmäisyys, strategisuus

Olet varmaan jo kyllästynyt ärsyttäviin käänteisiin, mutta ei hätää, vappu tuo tähän helpotusta! Anna tilaa tunteille ja pääset nauttimaan. Ymmärrettävästi olet laskelmoinut ja ollut tarkka käyttäytymisestäsi. Nyt on aika rentoutua ja voit ottaa myös talouden suhteen rennommin.

Jousimies (22.11.–20.12.)

Avainsanat: Organisointikyky, järkevyys

Olet lähiaikoina tehnyt paljon yhteistyöprojekteja ja erilaisia hankkeita. Kiireen keskellä olet kuitenkin päässyt nauttimaan hyvästä musiikista ja seurasta. Hyvää seuraa on luvassa myös vappuna, se on varmaa. Saatat joutua puolustamaan omia periaatteitasi ihmisten, kuten taloudenkin saralla.

Kauris (21.12.–19.1.)

Avainsanat: Ahkeruus, kunnianhimoisuus

Pääpaino on nyt raha-asioissa ja taloudessa ja sen tuomissa väännöissä. Olet kuitenkin kunnianhimoinen ja ahkera, joten tilanne ei ole liian vakava. Pieni juhla olisi paikallaan ja ehkä tiedätkin jo ajankohdan?

Kuva: Unsplash

Vesimies (20.1.–18.2.)

Avainsanat: Uuden keksiminen, omaperäisyys

Tunteesi ovat olleet lähiaikoina pinnassa, sillä ihmissuhteissasi on tapahtunut aika paljon kaikenlaista. Vappu on myös tunne- ja tapahtumarikasta aikaa. Tämän jälkeen sinulla koittaa tasaisempi jakso, myös talouden suhteen. Tätä oletkin jo kaivannut.

Kalat (19.2.–19.3.)

Avainsanat: Avuliaisuus, luovuus

Myötätuulta on luvassa. Koet uusia asioita ja muutoksia on luvassa niin elämässä kuin taloudessakin. Käytä apuna luovuuttasi, jotta pääset omia intohimojasi kohti. Saatat vappuna tarjota avuliaisuuttasi kenties yllättävälle taholle.

Oinas (20.3.–19.4.)

Avainsanat: Energisyys, intohimoisuus

Olet ollut todella energinen ystäviesi kanssa. Myös harrastuksesi ja tapahtumat ovat tuoneet ja tuovat sinulle energiaa. Kannattaa suhtauhtua intohimolla vappuun, siitä tulee mahtava, vietit sitä sitten, miten tahansa. Taloutesi vakiintuu uudelle tasolle ja tämä on sinulle hyvä uutinen.

Jatka keskustelua:
KAPITAALI 2/2022, VIIHDE, Yleinen

Matikkapähkinä: Hyvää hinnoittelua?

Matikkapähkinä | Mikko Vanhala

Janne oli kauniina kevätpäivänä eräässä kaupassa ostamassa erästä tuotetta ennen lähtöään matkalle yksityiskoneellaan. Janne on rikas mies, hän omistaa talon niin Helsingissä kuin myös Oslossa ja Pariisissakin. Janne varautui ostoksille menoon nostamalla pankkiautomaatista ison setelitukun, mutta päästyään kauppaan koki yllätyksen myyjän kertoessa tuotteen hinnoittelusta: yksi maksaa 4€, kun taas 32 maksaa 8€ ja 821 saa 12 eurolla. Osaatko näillä tiedoilla kertoa, mitä Janne oli ostamassa?

Vihje?


Jatka keskustelua:
KAPITAALI 1/2022, PÄÄKIRJOITUS

Pääkirjoitus: Toivoa epävarmuuden keskellä

Pääkirjoitus | Otto Muurinen

Tätä lehteä tehdessämme varmaa on ollut vain epävarmuus. Ei niinkään Kapitaalin kohdalla, mutta ympäröivässä maailmassa on tapahtunut paljon. Kirjoitushetkellä viimeisimpänä huomiota on saanut sota, joka tullut lähemmäksi kuin vuosikymmeniin ja koskettanut myös aiemmasta poikkeavalla tavalla monia ikäluokkia täällä Suomessa.

Epävarmoina aikoina rutiinit tuovat turvaa. Arjen rakentamista helpottaa paluu lähiopetukseen ja tiiviimmin osaksi opiskelijayhteisöä. Tätä kirjoittaessani palasin vuoden takaisen Kapitaalin pääkirjoitukseen, jossa pohdittiin etäopiskelun tuomia haasteita. Sävy tuntui nykysilmin näköalattomalta. On ihana huomata, kuinka toivo on palannut!

Vuoden ensimmäisen Kapitaaliin teemana on alkuvuonna monessakin yhteydessä pinnalla ollut energia. Ensin talvipakkasilla sähkönhinnat ja nyttemmin polttoaineiden korkeat hinnat koettelivat kansalaisten kukkaroita. Oman lusikkansa soppaan ovat sekoittaneet myös pakotteet, jotka rajoittavat energiatuontia Venäjältä.

Tässä numerossa artikkelit paneutuvat energiahintoihin ja uusiin energiateknologioihin. Laaja henkilökuva pureutuu entisen KTTO-laisen, Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramon uraan. Tämän lisäksi palstatilaa saavat muun muassa KTTO:n hallituksen puheenjohtaja Janella Lehtinen sekä opintovastaavat Veikka Karvonen ja Henri Virtanen.

Aika näyttää mitä tulevaisuus tullessaan. Sitä odotellessa on hyvä istahtaa kahvikupillisen ja painotuoreen Kapitaalin äärelle. Antoisia lukuhetkiä ja hyvää kevättä!

Jatka keskustelua:
ARTIKKELIT, KAPITAALI 1/2022, KTTO

Puheenjohtajalta: Edessä loistava tulevaisuus

Puheenjohtajan palsta | Janella Lehtinen

Vuosi sitten julkaistussa Kapitaalissa tällä samaisella palstalla todettiin:

”Pandemia vaatii kaikilta kärsivällisyyttä, mutta odotus palkitaan: KTTO:n toiminta palaa pandemian hellittäessä normaaliin päiväjärjestykseen, eikä perinteisiä tapahtumia ole silloinkaan unohdettu.”

Pandemia kuritti maailmaa lähes koko vuoden 2021, eikä vuodenvaihde tuonut ainakaan heti helpotusta tilanteeseen. Vaikka epävarmuus varjostaa tulevaisuutta, suhtaudun kuitenkin optimistisesti tulevaan.

Paluu normaaliin päiväjärjestykseen on edessä. Tulevan vuoden suurimpana haasteena ja toisaalta myös tavoitteena on jatkuvuuden varmistaminen. Kahden hajonaisen toimivuoden takia isolla osalla opiskelijoista ei ole kokemusta järjestömme perinteisistä tapahtumista ja kosketus opiskelijakulttuuriin on jäänyt vajaavaiseksi.

KTTO:n hallitus vuodelle 2022 koostuu niin vanhemmista opiskelijoista kuin myös korona-aikana opintonsa aloittaneista. Uskon, että tällä kokoonpanolla pystymme pitämään perinteet yllä, mutta myös kehittämään toimintaamme.

Viime vuosien aikana järjestömme jäsenmäärä on kasvanut ja muuttunut myös rakenteeltaan. Yhtenä tärkeänä tehtävänämme on mukautua näihin muutoksiin. Hallitus kuulee mielellään jäsenistön toiveita ja kehitysideoita toimintaan liittyen.

Vaikka jouduimme sinnittelemään läpi pimeän talven ilman tapahtumia, pilkottaa kuitenkin tunnelin päässä jo hitusen valoa. Mikäli tilanne pysyy vakaana, pääsevät korona-ajan fuksit vihdoin maaliskuussa tutustumaan tuohon mystiseksi paikaksi muodostuneeseen Kuppalaan (myös vanhemmat tieteenharjoittajat pääsevät muistelemaan Kuppalassa vietettyjä villejä vuosia).

Tapahtumakalenteri näyttääkin jo lupaavan kiireiseltä tulevalle keväälle. Tulossa on yhteistapahtumia niin valtsikalaisten ystävien kuin myös kauempaa saapuvien vieraiden kanssa. Myös kansislaisten kesken päästään juhlimaan!

On vaikea nimetä osa-aluetta, johon pandemia ei olisi vaikuttanut negatiivisesti. Myös järjestömme yrityssuhdetoimintaa se on vaikeuttanut. Uuteen vuoteen lähdetään kuitenkin täynnä intoa. Tulevana vuonna pyrimme säilyttämään aiemmin solmittuja yhteistyösopimuksia, sekä myös kehittämään ja laajentamaan yhteistyötä eri tahoihin. Excursioita pyritään järjestämään jäsenistöllemme kiinnostaviin paikkoihin ja työelämätoimintaa pyritään aktivoimaan entisestään. Jo useana vuonna järjestetty Career Starter on tarkoitus järjestää myös vuonna 2022.

Tulevana vuonna pyrimme myös jatkamaan KTTO:n aktiivista urheilutoimintaa. Viime vuonna ehdittiin moneen: pelaamaan kyykkää, jalkapalloa ja frisbeegolfia. Titteliä valtsikan urheilullisimpana järjestönä tullaan tavoittelemaan myös tämän vuoden aikana. Maaliskuussa suunnataan Tampereelle kohti kyykän MM-kisoja, josta tietenkään ei lähdetä hakemaan mitään muuta kuin mestaruutta.

Optimistisesta näkökulmasta huolimatta täytyy meidän edelleen seurata pandemiatilannetta. Toiminnassa tulemme jatkamaan viime vuosien tavalla vastuullista linjaa ja menemme terveys ja turvallisuus edellä. Suunnataan silti odottavin mielin kohti tulevaa vuotta!

Janella Lehtinen, KTTO ry:n puheenjohtaja

Jatka keskustelua:
KAPITAALI 1/2022, KTTO, Yleinen

Opintovastaavien tervehdys

Opintovastaavien palsta | Henri Virtanen & Veikka Karvonen

Opintovastaavina toimivat tänä vuonna 2. vuosikurssin opiskelija Henri Virtanen ja 1. vuosikurssin opiskelija Veikka Karvonen. Toivon mukaan suurin opintoihin liittyvä muutos tänä vuonna tulee olemaan siirtyminen etäopetuksesta lähiopetukseen.

Niin kuin valveutuneimmat jo tietävätkin, opintovastaavien tehtävänä on toimia eräänlaisina taloustieteen opiskelijan edunvalvojina opintoasioissa. Pyrimme pitämään tiivistä yhteyttä opetushenkilökuntaan ja korjaamaan opinnoissa ilmeneviä ongelmia yhteistyössä heidän kanssaan. Toimenkuvaan kuuluu myös yhteydenpito kandi- ja maisteriohjelman johtoryhmien opiskelijaedustajiin, jotta opiskelijoiden ääni kuuluisi myös johtoryhmissä.

Opintovastaavien vuosi on vielä alussa, mutta olemme päässeet jo pienimuotoisesti hoitamaan tehtäväämme edunvalvojina. Kolmannen periodin integraalilaskennan kurssin ja Makrotaloustiede I -kurssin luentoja oltiin alustavasti järjestämässä samoina aikoina ja opintovastaavina pääsimme setvimään asian kuntoon. Esimerkiksi tällaisissa asioissa suosittelemme olemaan matalalla kynnyksellä yhteydessä meihin opintovastaaviin, jotta opinnot sujuisivat kaikilla opiskelijoilla mahdollisimman mutkattomasti. Myös vastikään järjestetty opintokysely oli opintovastaavien käsialaa. Tänä vuonna erityisen olennaisen siitä teki se, että siinä kerättiin toiveita uusista taloustieteen valinnaisten kursseista, joita opinto-ohjelma paraikaa uudistaa.

Etäopintojen aikana opiskelijoiden kontakti kanssaopiskelijoihin on jäänyt monella vähäiseksi. Tämä tulee toivottavasti muuttumaan opetuksen siirtyessä takaisin lähiaikaan tämän vuoden aikana. Rohkaisemme opiskelijoita ottamaan tästä kaiken irti ja hyödyntämään opiskelumahdollisuutta Economicumilla.

Vajaaksi jääneen yhteisöllisyyden voivat korjata vain opiskelijat itse, ja nyt siihen on mahdollisuus. Ohimenevät kuulumisten vaihdot ja luennon jälkipuinti opiskelukavereiden kesken eivät ole ajanhukkaa. Ne ovat paitsi olennainen osa oppimista, myös tärkeitä motivaation ja jaksamisen lähteitä opiskeluarjessa.

Lähiaikaan siirtyminen pakottaa muuttamaan opiskelurutiineja taas toisenlaisiksi. Muutos voi kuitenkin olla haastavuudestaan huolimatta kauan kaivattu askel kohti yhteisöllisempää opiskelijaelämää.

Etäaika on kuitenkin jättänyt opiskeluun jälkensä. Pandemian jäljiltä opiskelijoiden yhteys henkilökuntaan on jäänyt jo useammalla vuosikurssilla etäiseksi. Yhteyttä parantaaksemme aiomme järjestää oppiainekahvit, joilla henkilökunta ja opiskelijat pääsevät kasvokkain keskustelemaan sekä opinnoista että kaikesta, mistä keskustelua riittää. Vastaavanlaisia tilaisuuksia tullaan järjestämään myös jatkossa riippuen niiden suosiosta. Tilaisuudesta ilmoitetaan perinteisesti sähköpostilistan kautta.

Pyrimme tänä vuonna parantamaan kaikkea opintoihin liittyvää viestintää. Opiskelijoiden olisi hyvä tietää, mitä kandi- ja maisteriohjelmien johtoryhmissä tapahtuu. Viestintä on viime vuosina hieman takkuillut, mutta uskomme, että tiiviimpi yhteistyö johtoryhmän opiskelijaedustajien kanssa muuttaa asian.

Opiskelijoiden edunvalvonta ei onnistu ilman teiltä opiskelijoilta tulevaa palautetta. Opintovas – taavina yritämme parhaamme kehittääksemme opiskeluolosuhteet mahdollisimman toimiviksi, mutta lopulta suurimmassa asemassa sen suhteen olette lopulta te. Kurssien ilmapiiri, koulutusohjelman yhteisöllisyys ja opiskelukokemus riippuu pitkälti opiskelijoista. Yhdessä voimme tehdä myös opiskelusta paremman kokemuksen kaikille.

Opintovastaavat toivottavat aurinkoista neljättä periodia ja tsemppiä lukuvuoden viimeisiin kursseihin!

Jatka keskustelua: