Kaikki kirjoittajan KapitaaliAdmin artikkelit

Kahvin hintakehitys ja syyt sen taustalla

Artikkeli | Jesse Kahilainen

Ei ole yksi eikä kaksi asiaa, joiden hinnoissa on tapahtunut fuksia surettavaa hinnannousua, mutta rakkaan kahvin hinnan kehitys on tuntunut poikkeukselliselta. Hintaloikkaus on reilusti nykyisen inflaatiotason yläpuolella, ja kahvin jälleenmyyntihinnan moninkertaistuminen on hämmästyttänyt sekin monia. Kysymyksenä kahvin hinnan kehittymisen syyhyn en keksinyt äkkiseltään hyvin yksinkertaista vastausta. Tai vastausta ollenkaan: mikä tekijä voisi nostaa hintoja moninkertaisiksi lyhyessä ajassa? Kahvin hinnan moninkertaistuminen on yllättävää ottaen huomioon, ettei kahvipurun pitäisi sisältää mikrosiruja.

Vaikka kahvin hinta on huomattavan korkea suhteessa edellisvuosiin (2,23 $/lbs 14.4. pörssin sulkeuduttua), Trading Economicsin tilastoista nähdään, että kahvin hinta pörssissä on ollut lähes 30 prosenttiyksikköä korkeampi vain 10 vuotta sitten. Aikaisemmin huomataan toinen, sitäkin korkeampi piikki vuoden 1997 tienoilla.

Artikkelit vuodelta 1997 kertovat kahvifutuurien ennätyslukemista sitten vuoden 1994, jolloin myös oli huippuhintaista kahvia edellisvuosiin verrattuna. Piikkejä kahvifutuureissa nähdään myös vuosina 1979 sekä 1986 futuurien aikasarjoissa, jotka yltävät niin pitkälle.

ICO:n (International Coffee Organization) tarjoamassa datassa ei nähdä 2020 alkanutta hintojen nousua, mutta nykyiset hinnat asettuvat 2,30 $/lbs luokkaan, ollen 2011 piikin tasolla ja vähän yli. ICO:n “composite indicator” on laskettu painotetulla keskiarvolla muista hinnoista ja se heijastaa yleistä kuvaa kahvien hinnoista. Kuvassa näkyy eri kahvityyppien hintoja senttiä/pauna. 

Maailmassa on kaksi merkittävää kahvin vienti- ja tuottajamaata: Brasilia ja Vietnam. Niiden yhteinen osuus globaalista tuotannosta on noin 50 prosenttia. Vietnamista tulee pääasiassa Coffea canephora (robusta) -kahvia, Brasiliasta Coffea arabicaa. Robustaa käytetään paljon esimerkiksi pikakahvissa, arabica on keskivertokuluttajalle tutumpi kahvityyppi ja se on myös yleisin futuureissa käytetty kahvityyppi.

Vietnam on noussut kärkimaiden joukkoon viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana, jolloin sen markkinaosuus on kasvanut 9,7 prosentista 17 prosenttiin. Seuraavana tulee Kolumbia kahdeksan prosentin tuottajaosuudella. Kärkikahdeksikon jälkeen loput maailman maista tuottavat yhteensä noin 17,5 prosenttia kahvista, tehden kahvitarjonnan nykyisin hyvin riippuvaiseksi Brasilian ja Vietnamin tilanteesta.

Aikaisemmat ongelmat saatavuudessa ja hintojen nousu on voitu yhdistää Brasilian huonoon tuotantoon, esimerkiksi vuonna 1994 ja 1975.

Kuva: Investing.com

Kahvia ajatellen Brasiliassa on ollut harvinaisen huono säätilanne. Ilmeisesti yksi syy vuoden 1994 kahvin futuurien hinnan harppauksissa on ollut spekulaatio Brasilian säätilanteesta ja pelko sen vaikutuksesta tuotantoon. Pakkanen tekee merkittävää tuhoa kahvikasvustoon.

Nyt Brasiliassa on ollut pakkasta useita tunteja toistuvasti, aiheuttaen laaja-alaista vahinkoa tuotantomääriin ja sitä myöten globaaliin tarjontaan Brasilian ollessa suurin yksittäinen kahvintuottajamaa. Markkinat ovat reagoineet samalla tavalla kuin vuosina 1994 ja 1997.

 Viime vuosina siellä on ollut myös tulvia, jotka ovat vaikuttaneet tuotantomääriin, mutta runsaat sateet eivät vaikuta satomääriin samalla tavalla kuin pakkaset. Vuonna 1975 Brasiliassa tapahtui ”musta pakkanen”, joka aiheutti tuottavan kasvuston jopa puoliintumisen. 

Oletukset kahvin hinnan noususta saivat tuottajamaat viivyttämään vientiä ja paahtimot päinvastoin odottivat hintojen laskua täyttämättä varastoja, jonka seurauksesta hinnat kasvoivat. Kahvifutuureilla käydään kauppaa pörssissä, ja odotukset kahvin saatavuudesta ja satokausien suuruudesta voivat nostaa futuurien hintaa spekulaatioiden takia. Monet olettavat vuoden 2011 hintapiikin yhden pääsyyn olleen tämä.

Vaikka sää tai esimerkiksi yhteiskunnalliset levottomuudet eivät suoraan vaikuttaisi tuotantomääriin dramaattisesti, niistä voi seurata hintojen epäsuhtaista nousua futuurimarkkinoilla. Sää ei ole kuitenkaan vaikuttanut tuotantomääriin niin merkittävästi, että se voisi selittää hintojen moninkertaistumisen.

Epidemia-aika on aiheuttanut toimitusketjujen häiriöitä. Monien hyödykkeiden tuotanto on häiriintynyt tuotannontekijöiden tarjonnan puutteesta maiden ja rajojen pysyessä kiinni.  Rajoitustoimenpiteinä on ollut eristyksiä, jotka rajoittavat esimerkiksi työntekijöiden mahdollisuutta työskennellä. Vietnamin hallitus teki rajoitustoimenpiteitä ja sulki tehtaita ja satamia, aiheuttaen tuotannon ja siten vientimäärien romahtamisen. Vietnamin vientimäärät kasvoivat 25,9 % vuoden takaiseen verrattuna. Edellisvuoden pudotus viennissä oli 30 % luokkaa, joten vientimäärien kasvu Vietnamissa on korkeintaan kirinyt kiinni edellisvuoden menetyksiä rajoituksien kadotessa. 

Globaalisti rajoitustoimenpiteet aiheuttivat merkittävää toimitusketjujen häiriötä kysynnän ja rahtiliikenteen pudotessa. Yksi, ja kaiken lukemani perusteella suurin, vaikutus on ollut rahtikonttien kulkeutumiseen liittyvissä ongelmissa: esimerkkinä konttien väärät ja epätyypilliset sijainnit, minkä seurauksena tavaran kulkeutuminen muuttui suhteessa aikaan ennen epidemiaa ja rajoituksia. Rahtimääriä vähennettiin ja sitä myöten tyhjien konttien siirtyminen myös loppui, jolloin iso osa kapasiteetista jäi satamiin makoilemaan. Nopea taloudellinen elpyminen ja se, että kysyntä ylitti tarjonnan, kasvattai kysyntää myös rahtikuljetuksille.

Reitit eivät ole olleet suotuisia tyhjiä kontteja ja niiden kulkeutumista ajatellen. Kiinan talous on elpynyt nopeasti, ja esimerkiksi Yhdysvaltojen tuonti Kiinasta kasvoi 30 prosenttia 2019 ja 2020 välillä. Etelä-Amerikka kärsi epäsuorasti tästä muutoksesta esimerkiksi rajallisten konttien ja priorisoinnin seurauksesta. Kahvi ei myöskään houkuta vientituotteena nykytilanteessa sen painon takia, kirjoittaa Thomas Haigh artikkelissa “Coffee Prices and the Ocean Freight Market”.

Rahtikuljetuksien hinnan kehitystä voi seurata eri kuljetusreittien hintaa seuraavista indekseistä, joista lähes jokaisessa on tapahtunut merkittävää, lähes eksponentiaalista kasvua alkaen vuodesta 2019 jatkuen jopa 2022 saakka. Alle kahdessa vuodessa hinnat olivat voineet nousta 1500 dollarista yli 8000 dollariin konttiyksikköä kohden, keskiarvon  ollessa nyt 10 000 $ luokkaa. Rahtaushinnat eivät ole näkyneet suoraan hinnoissapitkäaikaisista sopimuksista johtuen. Nykyiset hintanäkymät saattavat vaikuttaa pitkään, ja se vaikuttaa uusien sopimuksien hintoihin. Joskus joudutaan maksamaan ”spot”-hintoja, jolloin nousseiden kuljetushintojen vaikutus näkyy suoraan tuontihinnassa. 

Kysyntä on kasvamassa globaalisti muun muassa Aasiassa tapahtuvan keskiluokkaistumisen sekä rajoituksien väistymisen seurauksesta. Kahvin globaali kokonaiskulutus on kasvanut jo kauan. Myös tuontimäärät ovat nousseet jatkuvasti. Ei ole oletettavissa, että kahvin kysyntä vähenisi. 

Kasvanut kysyntä yhdistettynä tulevaisuudessa mahdollisesti kalliimpiin rahtauskustannuksiin, ja siitä seuraavaan pitkäaikaisten sopimusten kallistumiseen sekä nykyiseen sääongelmaan Brasiliassa, on mahdollista, että hinnat eivät ole laskeutumassa hetkeen pandemiaa edeltävälle tasolle. Myös levottomuudet ja protestit kahvia tuottavissa maissa lisäävät enemmän painetta hintojen nousulle kuin laskulle, esimerkkinä Kolumbian protestit verouudistuksia vastaan.

Toisaalta vuoden 2011 hinnannousun yhteydessä monista artikkeleista saattoi lukea korkean hintatason jatkuvan pitkään. Vuoden 2011 hintapiikin taustalla oli monen mukaan ehkä enimmäkseen spekulaatiot, nykyisen nousun taustalla on konkreettiset ja pitkäaikaiset, reaaliset ongelmat, joiden vaikutus näkyy paljon laaja-alaisemmin kuin pelkästään kahvimarkkinoilla. Oma veikkaukseni on, että korkeat hinnat ovat tulleet jäädäkseen pidemmäksi aikaa kuin aiemmin on havaittu.

Hintoihin tuovat vielä oman lisänsä ”tukkeutuneet” satamat, työvoiman saatavuuden ongelmat rahtausketjussa, yleisesti kasvaneet kustannukset paahtimoille ja niin edelleen. Nykyiset, pandemian jälkeiset toimitusketjuhäiriöt vaikuttaisivat olevan merkittävimmät tekijät kahvin hintojen kasvulle. Rahtauksen kallistuminen, rahtaamisen kysynnän kasvu ja siitä seuranneet ongelmat yhdistettynä huonoihin näkymiin papusadossa ovat ilmeisesti pääsyy sille, että kahvipakettia ostaessa tuntee palanneensa 1950-luvun luksustuotteiden ääreen.

Jatka keskustelua:

Taloushoroskooppi: Kohti vappua ja sen yli

Taloushoroskooppi | Mysteeriennustaja

Härkä (20.4.–20.5.)

Avainsanat: Pitkäjänteisyys ja asioihin paneutuvuus

Sinulla on voinut olla lähiaikoina paljon tekemistä ja jaksamisesi on ollut koetuksella. Tiedät kuitenkin, että kohta helpottaa. Pitkäjänteisyytesi palkitaan, niin elämässä kuin talouden puolella.

Kaksoset (21.5.–20.6.)

Avainsanat: Uteliaisuus, tiedonjanoisuus

Elämäsi on ollut lähiaikoina todella vilkasta ja tällä hetkellä se on vilkkaimillaan. Olet kuitenkin tuntenut itsesi energiseksi. Yhtäkkinen pysähtyminen voi aiheuttaa sinulle kuitenkin turhautumista. Vaikka sinulle tulisikin vastoinkäymisiä elämässä ja taloudessa, ne helpottavat kesään mennessä.

Rapu (21.6.–22.7.)

Avainsanat: Huolehtiminen, vauhdikkuus

Lähiviikot näyttävät tuovan romantiikkaa. Etenkin vapun tienoilla kohtaat ihmisiä, jotka ilahduttavat. Vauhtiakaan ei elämästäsi puutu, huomioi se myös taloudessa.

Kuva: Unsplash

Leijona (23.7.–22.8.)

Avainsanat: Jännitteisyys, ohjat omissa käsissä

On ymmärrettävää, että tämä aika vuodesta on tuonut sinulle mieltä vaivaavia sosiaalisia jännitteitä. Ei huolta, nämä murheet jäävät onneksi taaksesi ja koet itsesi jopa rentoutuneena. Kenties vappu saa tämän aikaan? Koska haluat pitää ohjat omissa käsissäsi, tiedät mitä teet niin elämässä, kuin talouden suhteen.

Neitsyt (23.8.–22.10.)

Avainsanat: Rauha, järjestelmällisyys

Lähiviikkojen sana on suhteet. Olet kuin ihmismagneetti, sekä hyvässä että pahassa. Tämä on ymmärrettävää, sillä onhan vappu jo ovella. Hetken päästä huomaat kaipaavasi rauhaa ja haluat pitää asiat järjestyksessä. Rationaalinen ajattelu auttaa sinua myös taloustilanteessasi.

Vaaka (23.9.–22.10.)

Avainsanat: Oikeudentajuisuus, sosiaalisuus

Vappu voi olla sinulle hauskanpidon lisäksi erityisesti verkostojen luomista. Tapaat tulevaisuuttasi ajatellen tärkeitä ihmisiä. Tarkkaile, mitä ympärilläsi tapahtuu, huomaat kyllä kyseenalaisesti käyttäytyvät ihmiset. Tiedät mikä on oikein ja väärin ja osaat tehdä tarvittavat päätökset talouteen liittyen.

Skorpioni (23.10.–21.11.)

Avainsanat: Tarkkasilmäisyys, strategisuus

Olet varmaan jo kyllästynyt ärsyttäviin käänteisiin, mutta ei hätää, vappu tuo tähän helpotusta! Anna tilaa tunteille ja pääset nauttimaan. Ymmärrettävästi olet laskelmoinut ja ollut tarkka käyttäytymisestäsi. Nyt on aika rentoutua ja voit ottaa myös talouden suhteen rennommin.

Jousimies (22.11.–20.12.)

Avainsanat: Organisointikyky, järkevyys

Olet lähiaikoina tehnyt paljon yhteistyöprojekteja ja erilaisia hankkeita. Kiireen keskellä olet kuitenkin päässyt nauttimaan hyvästä musiikista ja seurasta. Hyvää seuraa on luvassa myös vappuna, se on varmaa. Saatat joutua puolustamaan omia periaatteitasi ihmisten, kuten taloudenkin saralla.

Kauris (21.12.–19.1.)

Avainsanat: Ahkeruus, kunnianhimoisuus

Pääpaino on nyt raha-asioissa ja taloudessa ja sen tuomissa väännöissä. Olet kuitenkin kunnianhimoinen ja ahkera, joten tilanne ei ole liian vakava. Pieni juhla olisi paikallaan ja ehkä tiedätkin jo ajankohdan?

Kuva: Unsplash

Vesimies (20.1.–18.2.)

Avainsanat: Uuden keksiminen, omaperäisyys

Tunteesi ovat olleet lähiaikoina pinnassa, sillä ihmissuhteissasi on tapahtunut aika paljon kaikenlaista. Vappu on myös tunne- ja tapahtumarikasta aikaa. Tämän jälkeen sinulla koittaa tasaisempi jakso, myös talouden suhteen. Tätä oletkin jo kaivannut.

Kalat (19.2.–19.3.)

Avainsanat: Avuliaisuus, luovuus

Myötätuulta on luvassa. Koet uusia asioita ja muutoksia on luvassa niin elämässä kuin taloudessakin. Käytä apuna luovuuttasi, jotta pääset omia intohimojasi kohti. Saatat vappuna tarjota avuliaisuuttasi kenties yllättävälle taholle.

Oinas (20.3.–19.4.)

Avainsanat: Energisyys, intohimoisuus

Olet ollut todella energinen ystäviesi kanssa. Myös harrastuksesi ja tapahtumat ovat tuoneet ja tuovat sinulle energiaa. Kannattaa suhtauhtua intohimolla vappuun, siitä tulee mahtava, vietit sitä sitten, miten tahansa. Taloutesi vakiintuu uudelle tasolle ja tämä on sinulle hyvä uutinen.

Jatka keskustelua:

Matikkapähkinä: Hyvää hinnoittelua?

Matikkapähkinä | Mikko Vanhala

Janne oli kauniina kevätpäivänä eräässä kaupassa ostamassa erästä tuotetta ennen lähtöään matkalle yksityiskoneellaan. Janne on rikas mies, hän omistaa talon niin Helsingissä kuin myös Oslossa ja Pariisissakin. Janne varautui ostoksille menoon nostamalla pankkiautomaatista ison setelitukun, mutta päästyään kauppaan koki yllätyksen myyjän kertoessa tuotteen hinnoittelusta: yksi maksaa 4€, kun taas 32 maksaa 8€ ja 821 saa 12 eurolla. Osaatko näillä tiedoilla kertoa, mitä Janne oli ostamassa?

Vihje?


Jatka keskustelua:

Pääkirjoitus: Toivoa epävarmuuden keskellä

Pääkirjoitus | Otto Muurinen

Tätä lehteä tehdessämme varmaa on ollut vain epävarmuus. Ei niinkään Kapitaalin kohdalla, mutta ympäröivässä maailmassa on tapahtunut paljon. Kirjoitushetkellä viimeisimpänä huomiota on saanut sota, joka tullut lähemmäksi kuin vuosikymmeniin ja koskettanut myös aiemmasta poikkeavalla tavalla monia ikäluokkia täällä Suomessa.

Epävarmoina aikoina rutiinit tuovat turvaa. Arjen rakentamista helpottaa paluu lähiopetukseen ja tiiviimmin osaksi opiskelijayhteisöä. Tätä kirjoittaessani palasin vuoden takaisen Kapitaalin pääkirjoitukseen, jossa pohdittiin etäopiskelun tuomia haasteita. Sävy tuntui nykysilmin näköalattomalta. On ihana huomata, kuinka toivo on palannut!

Vuoden ensimmäisen Kapitaaliin teemana on alkuvuonna monessakin yhteydessä pinnalla ollut energia. Ensin talvipakkasilla sähkönhinnat ja nyttemmin polttoaineiden korkeat hinnat koettelivat kansalaisten kukkaroita. Oman lusikkansa soppaan ovat sekoittaneet myös pakotteet, jotka rajoittavat energiatuontia Venäjältä.

Tässä numerossa artikkelit paneutuvat energiahintoihin ja uusiin energiateknologioihin. Laaja henkilökuva pureutuu entisen KTTO-laisen, Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramon uraan. Tämän lisäksi palstatilaa saavat muun muassa KTTO:n hallituksen puheenjohtaja Janella Lehtinen sekä opintovastaavat Veikka Karvonen ja Henri Virtanen.

Aika näyttää mitä tulevaisuus tullessaan. Sitä odotellessa on hyvä istahtaa kahvikupillisen ja painotuoreen Kapitaalin äärelle. Antoisia lukuhetkiä ja hyvää kevättä!

Jatka keskustelua:

Puheenjohtajalta: Edessä loistava tulevaisuus

Puheenjohtajan palsta | Janella Lehtinen

Vuosi sitten julkaistussa Kapitaalissa tällä samaisella palstalla todettiin:

”Pandemia vaatii kaikilta kärsivällisyyttä, mutta odotus palkitaan: KTTO:n toiminta palaa pandemian hellittäessä normaaliin päiväjärjestykseen, eikä perinteisiä tapahtumia ole silloinkaan unohdettu.”

Pandemia kuritti maailmaa lähes koko vuoden 2021, eikä vuodenvaihde tuonut ainakaan heti helpotusta tilanteeseen. Vaikka epävarmuus varjostaa tulevaisuutta, suhtaudun kuitenkin optimistisesti tulevaan.

Paluu normaaliin päiväjärjestykseen on edessä. Tulevan vuoden suurimpana haasteena ja toisaalta myös tavoitteena on jatkuvuuden varmistaminen. Kahden hajonaisen toimivuoden takia isolla osalla opiskelijoista ei ole kokemusta järjestömme perinteisistä tapahtumista ja kosketus opiskelijakulttuuriin on jäänyt vajaavaiseksi.

KTTO:n hallitus vuodelle 2022 koostuu niin vanhemmista opiskelijoista kuin myös korona-aikana opintonsa aloittaneista. Uskon, että tällä kokoonpanolla pystymme pitämään perinteet yllä, mutta myös kehittämään toimintaamme.

Viime vuosien aikana järjestömme jäsenmäärä on kasvanut ja muuttunut myös rakenteeltaan. Yhtenä tärkeänä tehtävänämme on mukautua näihin muutoksiin. Hallitus kuulee mielellään jäsenistön toiveita ja kehitysideoita toimintaan liittyen.

Vaikka jouduimme sinnittelemään läpi pimeän talven ilman tapahtumia, pilkottaa kuitenkin tunnelin päässä jo hitusen valoa. Mikäli tilanne pysyy vakaana, pääsevät korona-ajan fuksit vihdoin maaliskuussa tutustumaan tuohon mystiseksi paikaksi muodostuneeseen Kuppalaan (myös vanhemmat tieteenharjoittajat pääsevät muistelemaan Kuppalassa vietettyjä villejä vuosia).

Tapahtumakalenteri näyttääkin jo lupaavan kiireiseltä tulevalle keväälle. Tulossa on yhteistapahtumia niin valtsikalaisten ystävien kuin myös kauempaa saapuvien vieraiden kanssa. Myös kansislaisten kesken päästään juhlimaan!

On vaikea nimetä osa-aluetta, johon pandemia ei olisi vaikuttanut negatiivisesti. Myös järjestömme yrityssuhdetoimintaa se on vaikeuttanut. Uuteen vuoteen lähdetään kuitenkin täynnä intoa. Tulevana vuonna pyrimme säilyttämään aiemmin solmittuja yhteistyösopimuksia, sekä myös kehittämään ja laajentamaan yhteistyötä eri tahoihin. Excursioita pyritään järjestämään jäsenistöllemme kiinnostaviin paikkoihin ja työelämätoimintaa pyritään aktivoimaan entisestään. Jo useana vuonna järjestetty Career Starter on tarkoitus järjestää myös vuonna 2022.

Tulevana vuonna pyrimme myös jatkamaan KTTO:n aktiivista urheilutoimintaa. Viime vuonna ehdittiin moneen: pelaamaan kyykkää, jalkapalloa ja frisbeegolfia. Titteliä valtsikan urheilullisimpana järjestönä tullaan tavoittelemaan myös tämän vuoden aikana. Maaliskuussa suunnataan Tampereelle kohti kyykän MM-kisoja, josta tietenkään ei lähdetä hakemaan mitään muuta kuin mestaruutta.

Optimistisesta näkökulmasta huolimatta täytyy meidän edelleen seurata pandemiatilannetta. Toiminnassa tulemme jatkamaan viime vuosien tavalla vastuullista linjaa ja menemme terveys ja turvallisuus edellä. Suunnataan silti odottavin mielin kohti tulevaa vuotta!

Janella Lehtinen, KTTO ry:n puheenjohtaja

Jatka keskustelua:

Opintovastaavien tervehdys

Opintovastaavien palsta | Henri Virtanen & Veikka Karvonen

Opintovastaavina toimivat tänä vuonna 2. vuosikurssin opiskelija Henri Virtanen ja 1. vuosikurssin opiskelija Veikka Karvonen. Toivon mukaan suurin opintoihin liittyvä muutos tänä vuonna tulee olemaan siirtyminen etäopetuksesta lähiopetukseen.

Niin kuin valveutuneimmat jo tietävätkin, opintovastaavien tehtävänä on toimia eräänlaisina taloustieteen opiskelijan edunvalvojina opintoasioissa. Pyrimme pitämään tiivistä yhteyttä opetushenkilökuntaan ja korjaamaan opinnoissa ilmeneviä ongelmia yhteistyössä heidän kanssaan. Toimenkuvaan kuuluu myös yhteydenpito kandi- ja maisteriohjelman johtoryhmien opiskelijaedustajiin, jotta opiskelijoiden ääni kuuluisi myös johtoryhmissä.

Opintovastaavien vuosi on vielä alussa, mutta olemme päässeet jo pienimuotoisesti hoitamaan tehtäväämme edunvalvojina. Kolmannen periodin integraalilaskennan kurssin ja Makrotaloustiede I -kurssin luentoja oltiin alustavasti järjestämässä samoina aikoina ja opintovastaavina pääsimme setvimään asian kuntoon. Esimerkiksi tällaisissa asioissa suosittelemme olemaan matalalla kynnyksellä yhteydessä meihin opintovastaaviin, jotta opinnot sujuisivat kaikilla opiskelijoilla mahdollisimman mutkattomasti. Myös vastikään järjestetty opintokysely oli opintovastaavien käsialaa. Tänä vuonna erityisen olennaisen siitä teki se, että siinä kerättiin toiveita uusista taloustieteen valinnaisten kursseista, joita opinto-ohjelma paraikaa uudistaa.

Etäopintojen aikana opiskelijoiden kontakti kanssaopiskelijoihin on jäänyt monella vähäiseksi. Tämä tulee toivottavasti muuttumaan opetuksen siirtyessä takaisin lähiaikaan tämän vuoden aikana. Rohkaisemme opiskelijoita ottamaan tästä kaiken irti ja hyödyntämään opiskelumahdollisuutta Economicumilla.

Vajaaksi jääneen yhteisöllisyyden voivat korjata vain opiskelijat itse, ja nyt siihen on mahdollisuus. Ohimenevät kuulumisten vaihdot ja luennon jälkipuinti opiskelukavereiden kesken eivät ole ajanhukkaa. Ne ovat paitsi olennainen osa oppimista, myös tärkeitä motivaation ja jaksamisen lähteitä opiskeluarjessa.

Lähiaikaan siirtyminen pakottaa muuttamaan opiskelurutiineja taas toisenlaisiksi. Muutos voi kuitenkin olla haastavuudestaan huolimatta kauan kaivattu askel kohti yhteisöllisempää opiskelijaelämää.

Etäaika on kuitenkin jättänyt opiskeluun jälkensä. Pandemian jäljiltä opiskelijoiden yhteys henkilökuntaan on jäänyt jo useammalla vuosikurssilla etäiseksi. Yhteyttä parantaaksemme aiomme järjestää oppiainekahvit, joilla henkilökunta ja opiskelijat pääsevät kasvokkain keskustelemaan sekä opinnoista että kaikesta, mistä keskustelua riittää. Vastaavanlaisia tilaisuuksia tullaan järjestämään myös jatkossa riippuen niiden suosiosta. Tilaisuudesta ilmoitetaan perinteisesti sähköpostilistan kautta.

Pyrimme tänä vuonna parantamaan kaikkea opintoihin liittyvää viestintää. Opiskelijoiden olisi hyvä tietää, mitä kandi- ja maisteriohjelmien johtoryhmissä tapahtuu. Viestintä on viime vuosina hieman takkuillut, mutta uskomme, että tiiviimpi yhteistyö johtoryhmän opiskelijaedustajien kanssa muuttaa asian.

Opiskelijoiden edunvalvonta ei onnistu ilman teiltä opiskelijoilta tulevaa palautetta. Opintovas – taavina yritämme parhaamme kehittääksemme opiskeluolosuhteet mahdollisimman toimiviksi, mutta lopulta suurimmassa asemassa sen suhteen olette lopulta te. Kurssien ilmapiiri, koulutusohjelman yhteisöllisyys ja opiskelukokemus riippuu pitkälti opiskelijoista. Yhdessä voimme tehdä myös opiskelusta paremman kokemuksen kaikille.

Opintovastaavat toivottavat aurinkoista neljättä periodia ja tsemppiä lukuvuoden viimeisiin kursseihin!

Jatka keskustelua:

Markus Rauramo – tie valtsikasta Fortumin johtoon

Artikkeli | TEKSTI Otto Muurinen KUVA Tomi Parkkonen / Fortum

Fortumin toimitusjohtaja on rakentanut uransa kiinnostukselle erilaisista asioista ja monipuoliselle kokemukselle – ja kannustaa nykyopiskelijaakin siihen.

Metromatka Helsingin yliopistolta Keilaniemeen lukuisten suuryritysten pääkonttorien keskelle ei ole pitkä. Mutta matka valtiotieteellisestä tiedekunnasta ja kansantaloustieteen opinnoista suuren suomalaisen pörssiyhtiön toimitusjohtajaksi on. Tapaan Markus Rauramon selvittääkseni, kuinka hän päätyi valtsikasta Fortumin toimitusjohtajaksi.

Rauramo kertoo, että hänellä ei ollut lapsuudessa haaveammattia. Suunnitelmat eivät olleet selkeytyneet lukioiässäkään. Hän kuvaa olleensa monipuolisesti kiinnostunut erilaisista asioista. Lukioajaltaan hän nostaa kuitenkin erityisesti esiin kiinnostuksen historiaa kohtaan.

Vuonna 1989 Rauramo aloitti kansantaloustieteen opinnot Helsingin yliopistossa. Hänet ohjasi valtsikaan kiinnostus yhteiskunnan tapahtumia ja sen laajempaa toimintaa kohtaan.

”Alun perin hain lukemaan valtio-oppia. Sitten siirryin siitä kansiksen puolelle.”

Opiskeluaikoinaan Rauramo toimi aktiivisesti ylioppilaskunnassa ja kirjoitti myös Kapitaaliin. Vuonna 1991 hän kirjoitti Fuxi-Kapitaalissa:

”Kansantaloustieteilijöitä syytetään usein liiasta teoretisoinnista. Kansiksen opiskelijalle yritysten ja talouselämän johtamiseen, kirjanpitoon ym. käytännön toimintaan liittyvät kurssit olisivat hyödyllisiä ja käytännön taloudellista näkemystä laajentavia.”

Samassa jutussa annetaan ohjeita muissa korkeakouluissa ja tiedekunnissa opiskelemiseen. Erityisesti ohjeissa korostuvat kauppatieteet. Nykyisestä asemastaan ja opiskeluaikaisista kirjoituksistaan huolimatta Rauramo kertoo hakeneensa opiskelemaan vain valtsikaan. Hän näkee kauppakorkeakoulussa opittavien taitojen enemmän olleen osaamista täydentäviä kuin vaihtoehto kansantaloustieteen opinnoissa kertyneelle osaamiselle.

”Olisi hyvä ymmärtää laaja-alaisesti sitä, mitä opiskelee, ja miten se kytkeytyy eri asioihin. Varmaan vastaavasti, jos opiskelisi jotakin suoraan kirjanpitoon, johtamiseen tai markkinointiin liittyvää, on hyvä lukea myös makrotaloutta, että saa sitä teoreettista kehikkoa, miten talous toimii.”

Opiskelijana Rauramo kertoo olleensa kiinnostunut monipuolisesti eri asioista, opiskeltavista asioista toiset kiinnostivat enemmän, toiset vähemmän. Pakolliset tilastotieteen ja matematiikan kurssit eivät olleet siihenkään aikaan helppoja.

”Matriisin kääntämiset ja muut jutut varmaan olivat aika monelle suhteellisen haastavia.”

Sivuaineenaan Rauramo opiskeli poliittista historiaa.

”Historia on aina kiinnostanut. Voi sanoa, että poliittinen historia on modernia historiaa. Tietyllä tavalla ymmärtää vuosikymmeniä taaksepäin, miten on tultu siihen pisteeseen, jossa nyt ollaan.”

Opiskeluaikojen kiinnostuksesta historiaa kohtaan ja poliittisesta historiasta sivuaineena on ollut hyötyä myös Rauramon nykyisissä tehtävissä Fortumilla ja uran aiemmissa tehtävissä.

”Voimalaitokset, paperitehtaat tai sellutehtaat ovat kymmeniä tai viisikymmentä vuotta sitten tehtyjen päätösten tuloksia. Jokin tehdaspaikka tai voimalaitospaikka on saatettu sata vuotta sitten perustaa. On mielenkiintoista ymmärtää historiaa ja sitä, mikä on ohjannut siihen, että asioita nyt tehdään siellä missä niitä tehdään.”

Pyydän nimeämään inspiroineita tai erityisellä tavalla positiivisesti opiske luajasta mieleen jääneitä professoreita tai muita opettajia. Esiin nousee kolme nimeä.

”Pekka Sutela, joka juuri kuoli, oli yksi niistä todella vaikuttavista opettajista.”

Sutelan lisäksi Rauramo mainitsee tilastotieteitä opettaneen Yrjö Vartian ja Suomen ilmastopaneelin nykyisen puheenjohtajan, ympäristöekonomian emeritusprofessori Markku Ollikaisen.

”Jo silloin Markku luennoi ympäristötaloudesta. Niistä kursseista on nyt 30 vuotta mutta asia oli silloinkin pinnalla. Mielenkiintoista sinänsä, että se oli jo silloin valtsikan opetusvalikoimassa.”

Opiskeluaikoihin liittyen keskeistä on myös yhteisö. Rauramon kertoessa opiskeluajoistaan korostuu yhteisön keskusteleva ja pohdintaan kannustava kulttuuri.

”Se [opiskelijayhteisö] oli kyllä hyvin tiivis. Paljon tavattiin ja paljon oli tilaisuuksia yhdessä. Ilmapiiri oli keskusteluun ja pohdintaan kannustava.”

Yhteisöön liittyivät myös juhlat, joita järjestettiin ja joihin osallistuttiin.

”Se oli yleisesti ottaen kivaa aikaa. Oli kivaa viettää aikaa opiskelukavereiden kanssa. Ainakin siitä jäivät mieleen nämä Uuden Ylioppilastalon juhlat. Siellä oli hauskaa.”

Opiskelukavereistaan kysyttäessä Rauramo mainitsee pitkän uran Suomen Pankissa tehneen ja vastikään valtionvarainministeriön talouspolitiikan koordinaattoriksi nimetyn Lauri Kajanojan.

”Lauri oli yksi niistä opiskelukavereista, jonka kanssa olen ollut tekemisissä, ja jonka uraa olen seurannut matkan varrella.”

Opiskeluaikana lomat kuluivat töissä

Opiskeluaika ei ollut kuitenkaan pelkkää juhlaa. Rauramo kertoo työnteon tukeneen opiskelua ja opiskelun työntekoa.

”Jo ennen kuin aloitin opiskelut olin töissä. Ja koko ajan opiskelujenkin ohella tein erilaisia töitä. Jonkin verran opettajantöitä, koska se sopi opiskelijan elämään. Ihan ensimmäiseltä luokalta lukioon asti. Olin hyvin kaikkiruokainen sen suhteen, sekä Espoossa että Helsingissä. Kun tunteja tarjottiin, niihin oli hyvä tarttua.”

Tämän lisäksi Rauramo teki säännöllisiä töitä. Hän kertoo aloittaneensa vuonna 1988 Suomen Yhdyspankissa (SYP) ja työskennelleensä ennen opintojensa aloittamista Osuuspankkien Keskuspankissa (OKO). Yhtenä kesänä Rauramo työskenteli Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankissa (SKOP) New Yorkissa.

Teollisuuteen Rauramo kertoo päätyneensä 90-luvun pankkikriisin myötävaikutuksella.

”Se oli valtava isku pankeissa. Ne vähensivät väkeä ja täytyi hakeutua joihinkin muihin töihin opiskelujen ohella.”

Pitkäaikaisella työnantajallaan Stora Ensolla Rauramo aloitti vuonna 1993.

”Se oli lainanhallinnan ja taloushallinnon back office -työtä. Niinä aikoina, kun sitä tein, se oli ihan täysipäiväistä.”

Ympäröivä taloudellinen tilanne ja oma taloudellinen tilanne pakottivat seuraamaan omaa taloutta tarkasti.

”Siinä seurattiin päivittäin rahankäyttöä, miten rahaa menee ruokaan. Ei ostettu bussi- tai ratikkalippua vaan käveltiin tai pyöräiltiin.”

Tähän liittyivät osittain myös ajan korkeat korot ja lamatilanne. Aika ja ilmapiiri kannustivat työntekoon: ”Kyllä se fiilis oli, että pitää olla ahkera. Pitää tehdä töitä ja pitää opiskella ja näitä kaikkia pitää pystyä tekemään yhtä aikaa.”

”Ehkä se oli niin, että työntekeminen pidensi sekä aloittamista että valmistumista. Koin tärkeäksi saada tutkinnon, mutta samalla saada työkokemusta ja tehdä monia muita asioita samaan aikaan.”

Vuodet Stora Ensolla

Rauramo valmistui valtiotieteiden maisteriksi vuonna 1997 jalka jo hyvin työelämän oven välissä, ensimmäise ikälisät tienattuina palkkaan pankeissa.

Rauramon Suomen ja Ranskan väliseen paperin- ja sahatavaranvientikiistaan liittynyt gradu Vapaaehtoiset viennin rajoitukset insentiivinä dumppaukselle ei liittynyt hänen työhönsä Stora Ensolla.

”Se oli mielenkiintoinen teoreettinen konsepti, jolla vaikutti olevan yhteys todelliseen yrityselämään. Ja siinä oli mielenkiintoinen dynamiikka, konkretia siinä, mitä yrittää gradussa tutkia.”

Rauramo pitää kiinnostavana tämän teorian yhteyttä regulaatiopuolelle, joka on myös nykyisellä alalla energiateollisuudessa tärkeää.

Aloittaessaan Stora Ensolla opiskelujensa aikana vuonna 1993 Markus Rauramo ei ajatellut, että siitä voisi tulla pitkäaikainen työnantaja, jonka leivissä hän etenisi aina toimitusjohtajan sijaiseksi ja talousjohtajaksi.

”Tärkeää oli saada työpaikka ja hain sinne. Se osoittautuikin sitten todella mielenkiintoiseksi. Kyllä sillä tavalla oli selvä, että yrityselämä kiinnosti minua.”

Ura Stora Ensolla kehittyi askel askeleelta eteenpäin. Selkeää päämäärää Rauramolla ei kuitenkaan ollut. Osaamisen kertymisen myötä hän kertoo tuoneensa esiin kiinnostusta muihin mielenkiintoisin tehtäviin.

”On ollut se punainen lanka, että on kiinnostanut oppia uusia asioita ja päästä mukaan tekemään uusia asioita. Ja siellä Enso-Gutzeitilla, sittemmin Ensolla ja Stora Ensolla kansainvälinen ja globaali ulottuvuus oli hyvin kiinnostavaa, liiketoiminta ulottui Amerikasta Aasiaan ja Venäjältä Eurooppaan. Paperia tuotettiin monessa paikassa ja vietiin ympäri maailmaa. Siinä tunsi olevansa mukana semmoisessa firmassa, joka on osa maailmantaloutta. Ehkä se myös istui tähän koulutustaustaan hyvin.”

”Sitten kun tuli näitä rahoituksen hankintaan liittyviä hommia, niin se merkitsi paljon matkustamista Lontoossa ja Amerikassa. Välillä oli rahoitettavia projekteja Venäjällä ja yrityskauppaprojekteja Thaimaassa ja Indonesiassa ja näitä Brasilian ja Uruguayn caseja. Kiinassa kävin paljon, ja nämä liittyivät eri tavoilla rahoitukseen ja projekteihin.”

Rauramo päätyi vuonna 1999 Stora Enson yhdistymisen myötä Brysseliin, kun rahoitustehtävät siirtyivät sinne. Brysselissä hän työskenteli vuosina 1999-2001.

”Olihan se Brysselissä tosi kansainvälistä. Meillä oli konttorilla varmaan 20 eri kansalaisuutta ja Bryssel kaupunkina oli todella kansainvälinen paikka. Suomi oli liittynyt EU:hun ja iso EU-yhteisö näkyi ja tuntui siinä elinympäristössä.”

Rauramo kannustaa myös opiskelijoita kansainvälisyyteen.

”Vaihtomahdollisuudet ja kansainväliset työmahdollisuudet kannattaa hyödyntää, koska ne ovat kokemuksia, jotka antavat lisää mahdollisuuksia töissä kehittymiseen ja etenemiseen.”

Palattuaan Brysselistä Rauramo toimi Stora Enson strategia- ja investointijohtajana. Myöhemmin vuosina 2004–2008 hän työskenteli Stora Enso International Londonin rahoitusjohtajana.

”Lontoossa työkulttuuri oli vielä askelta intensiivisempää. Päivät olivat pidempiä ja työntekemisen tahti vielä kovempi.”

Mahdollisuus olla töissä kansainvälisissä investointipankeissa tai globaaleissa suuryrityksissä nosti Rauramon mukaan työn intensiteettiä.

Kokemukset kansainvälisissä työyhteisöissä eri puolilla maailmaa ovat opettaneet Rauramolle, että halu kommunikoida ja kuunnella ovat kielitaitoa tärkeämpiä.

”On tärkeää, että on valmis löytämään yhteisen tavan kommunikoida.”

Iso askel ura Fortumilla

Vuonna 2012 Rauramo aloitti talousjohtajana Fortumilla. Tätä siirtoa hän pitää uransa tärkeimpänä askeleena.

”Olin silloin ollut jo melkein 20 vuotta metsäteollisuudessa ja olin talousjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen Stora Ensolla. Kun tilaisuus aukesi mietin, että teenkö koko työuran samassa firmassa, vai kiinnostavatko muut tehtävät jossakin muualla. Ja silloin johtopäätös oli, että kiinnostaisi oppia uusia asioita uudesta teollisuudesta.”

Rauramoa kiinnosti se, miten politiikka ja regulaatio liittyvät energiateollisuuteen, joka on myös lähellä kuluttajia.

”Tässä on myös mahdollisuus päästä vaikuttamaan ja tekemään töitä energiamurroksen ja suoraan ilmastonmuutoksen mitigoimiseksi.”

Kysyttäessä siitä, miten työ on vastannut tätä kiinnostusta, Rauramo naurahtaa.

”On vastannut todella hyvin. Ihan täytyy sanoa, että tosi iso motivaattori on se, että nyt todella tehdään töitä dekarbonisaation kanssa.”

Rauramon mukaan ympäristökysymykset näkyvät päivittäisessä arjessa paljon.

”Voisi sanoa, että ihan päivittäin ovat esillä. Ainakin itse koen, että meillä yhtiössä ajatus on se, että halutaan tehdä tätä murrosta ja vaikuttaa asioihin positiivisesti, ottaa pois vanhaa korkeapäästöistä kapasiteettia ja rakentaa uutta. Tuntuu, että tehdään oikeita asioita.”

Uransa vaikeimmaksi vaiheeksi Rauramo mainitsee finanssikriisin jälkimaininkeineen.

”Subprime-kriisi Yhdysvalloissa oli todella tiukka paikka, Lehman meni nurin ja rahoitusmarkkinat olivat hyvin syvässä kriisissä. Oli tehtaiden sulkemisia ja kymmenien tuhansien ihmisten vähennyksiä.”

Finanssikriisin tärkeimpänä oppinaan Rauramo pitää avoimuutta, reiluutta ja keskustelevuutta. Tärkeää on myös luottaa kollegoiden ammattitaitoon.

”Tosi tiukoistakin paikoista kyllä selviää kollegoiden kanssa, kun keskustelee. Kun antaa luottamusta niin sitten myös saa luottamusta.”

Rauramo antaa jälleen neuvon:

”Kannattaa hankkia monenlaista osaamista, oli se sitten yhteiskunnallista, poliittista tai yritystoiminnasta. Tai meidän tapauksessamme liikkeenjohdosta, funktioiden toiminnasta ja liiketoiminnasta sekä kansainvälistä osaamista. Siinä itse oppii asioita ja ymmärtää, mitä tarvitaan erilaisiin tilanteisiin. En usko, että odotetaankaan, että kaikkea osaamista ihmisillä on.”

Rauramon finanssikriisistä saamat opit avoimuudesta ja luottamuksen kulttuurista liittyvät myös diversiteettiin.

”Avoin johtaminen ja diversiteetti ovat asioita, joita korostan. Myös keskusteluissamme johtoryhmän kesken haluamme saada erilaisia näkökulmia esille. Yritän pitää porukan mukana ja tehdä yhdessä. Minunkin on paljon kivempi tehdä töitä, jos ihmiset kokevat, että heidän on hyvä tulla työpaikalle ja he saavat olla omana itsenään ja antaa oman panoksensa.”

Rauramo kertoo yritysmaailman muuttuneen tässä suhteessa uransa aikana.

”Se näkyy vaatimuksissa, joita yrityksiin kohdistuu. Sijoittajat edellyttävät, että yritykset kiinnittävät ympäristöasioihin ja yhdenvertaisuuteen huomiota ja kertovat myös palkitsemispolitiikastaan. Muuten yrityksiä arvostellaan, etteivät ne tee näin.”

Katse taaksepäin – miten ura on rakentunut?

Olisiko urapolku lähtenyt toiseen suuntaan ilman 90-luvun pankkikriisiä?

”En osaa sanoa, mihin olisin päätynyt. Nyt kun katson omaa työhistoriaani taaksepäin, niin olen suunnilleen 4–5 vuoden välein vaihtanut tehtäviä. Kun itse mietin työuraani, en voi sanoa sitä varsinaisesti suunnitelleeni, vaan enemmän olen tehnyt asioita, jotka ovat itsestäni kiinnostavia.”

Rauramo kertoo menneensä aktiivisesti puhumaan esimiehilleen ja kollegoilleen kiinnostuksestaan tehdä hommia tietyllä alueella tai laajentaa omaa tehtävänkuvaansa.

”En suunnitellut meneväni metsäteollisuuteen, enkä suunnitellut meneväni energiateollisuuteen, mutta ne ovat kiinnostaneet. Ja nyt huomaan sen, että vuosien varrella on kertynyt paljon kokemusta raskaasta teollisuudesta ja liiketoiminnasta, joka vaatii paljon investointeja.”

Työnsä kannalta Rauramo pitää tärkeänä pitkien investointisyklien ymmärtämistä.

”Toisaalta energiateollisuudessakin kansantaloustieteestä, poliittisesta historiasta ja muista on varmaan hyötyä siinä, että ymmärtää eri asioiden ja politiikan, regulaation ja liiketoiminnan yhteyksiä.”

Rauramolla on vielä uralleen tavoitteita.

”Haluaisin kovasti edistää energiamurrosta ja uskon, että pystymme puhdistamaan sekä sähkön että kaasun. Sitä haluaisin Fortumin puitteissa edistää. Uskon, että meillä yhtiönä ja suomalaisina on siihen hyvät mahdollisuudet.”

Vetääkseni yhteen Markus Rauramon uraa kysyn häneltä, mistä hän haluaa tulla muistetuksi uransa jälkeen. Vastaus tulee empimättä ja palaa niihin arvoihin, joita Rauramo pyrkii edistämään myös työyhteisössään.

”Että olin avoin ja kuunteleva työkaveri.”

Haastattelu tehtiin perjantaina 11.2.2022

Jatka keskustelua:

Uudet energiateknologiat

Artikkeli | Mikko Vanhala

Mistä saamme tulevaisuudessa energiaa? Yksi merkittävimmistä energiatrendeistä vuonna 2021 oli hiilestä irtautuminen (tai vähintään siirtymästä puhuminen). Yhteiskunnan digitalisoitumisen myötä energiaa tarvitaan yhä enemmän, mutta samaan aikaan monet valtiot pyrkivät vähentämään fossiilisten polttoaineiden kulutusta. Nykyisten uusiutuvien energianlähteiden lisäksi tarvitaan uusia ratkaisuja. Mitkä energianlähteet ovat vasta teknologian reunalla? Kapitaali selvitti vuoden 2022 kuumimmat (pun intended) energiateknologiat.

Lattia

Kyllä, luit aivan oikein: lattia. Lattian kohdistuvaa – kävelemisestä syntyvää – liike-energiaa voidaan muuntaa sähköksi. Hollantilainen Energy Floors ja brittiläinen Pavegen tuottavat lattialaattoja, joiden avulla ruuhkaisilla alueilla, kuten kauppakeskuksissa ja lentokentillä, voidaan tuottaa sähköä muun muassa mainoskylttien valaisemiseen. Lattiapaneelien hinta on noin 1000 euroa neliömetriltä ja käyttöikä vain noin 5 vuotta, joten toistaiseksi ne eivät ole kovin kannattavia, mutta mikäli niiden hinta saadaan ajettua riittävän kilpailukykyiseksi, voi energialattioita näkyä tulevaisuudessa monissa paikoissa.

Vihreä vety

Perinteisesti vetyä on tuotettu maakaasusta jalostamalla tai elektrolyysin avulla, mutta vuonna 2022 vetyä siirrytään tuottamaan yhä enemmän uusiutuvalla energialla (ns. vihreä vety). Fotobiologisissa prosesseissa vetyä syntyy bakteerien ja vihreiden levien fotosynteesin seurauksena auringon toimiessa reaktion käynnistäjänä. Vihreän vedyn avulla vedyntuotannon päästöt vähenevät merkittävästi samalla kun vedyn merkitys liikenteen, lämmityksen ja kemianteollisuuden energianlähteenä kasvaa.

Tekoälyn ja big datan tuomat mahdollisuudet

Tekoälyn ja kasvavien datamäärien myötä ener giankulutusta pystytään ennakoimaan ja optimoimaan yhä tehokkaammin. Näin pystytään suunnittelemaan voimaloiden käyttöä ja seuraamaan voimalaitoskapasiteettia. Koska laskentatehon kasvu mahdollistaa myös sääennusteiden tarkentumisen, on säästä riippuvaisen tuuli- ja aurinkosähkön tuotantoa helpompaa arvioida. Tekoälyn avulla voidaan kehittää myös älykaupunkeja, joista VTT:n erikoistutkija Aapo Huovila kirjoitti Kapitaalissa viime vuonna.

Hajautettu energian varastointi

Uusiutuvan energian tuotanto on usein säästä riippuvaista. Lisäksi kulutus voi tapahtua eri aikaan kuin tuotanto. Akkuteknologia kehittyy jatkuvasti, mutta energiaa voidaan varastoida muillakin tavoilla. Lämpöenergiaa varastoidaan muun muassa maanalaisiin säiliöihin ja tekojärviin. Helsingissä tällaisia varastoja on Mustikkamaalla ja Kruunuvuorenrannassa. Varastoinnin tarkoituksena on tasata kulutusta, jotta varavoimalaitoksia joudutaan käynnistämään harvemmin.

Lyhytaikaisesti energiaa voidaan varastoida myös suprajohtavien magneettisten energiavarastojen avulla, jotka varastoivat energian suprajohtavan käämin synnyttämään magneettikenttään; sekä superkondensaattoreilla, joilla on huomattavasti normaaleja kondensaattoreita korkeampi energiatiheys. Superkondensaattorien hyöty on myös se, että niillä energiaa saadaan varastoitua akkuja pienempään tilaan.

Fuusioenergia

Fissioreaktiossa, jota tapahtuu esimerkiksi ydinvoimaloissa, raskaita atomeita (uraania) hajoaa kevyemmiksi alkuaineiksi (vedyksi). Fuusiossa tapahtuu päinvastoin: kevyet vety-ytimet yhdistyvät raskaammaksi heliumiksi ja vapauttavat suuren määrän energiaa. Toistaiseksi fuusioreaktiota ei ole kuitenkaan saatu jatkumaan riittävän pitkään itsenäisesti, joskin reaktorien kehitys näyttää melko lupaavalta.

Amerikkalainen startup-yhtiö Helion Energy uskoo saavuttavansa nettotuottoisen fuusioreaktorin jopa vuoteen 2024 mennessä. Sähköntuotanto ei kuitenkaan ole Helionin ensisijainen tavoite: reaktorin tarkoitus on ennen kaikkea tuottaa heliumia, jota voidaan sitten käyttää polttoaineena. Heliumin tuotanto ei ole helppoa, ja on jopa ehdotettu, että heliumia kaapattaisiin Kuusta, jossa sitä on paljon, ja kuljetettaisiin Maahan.

Antimateria

Muun muassa Dan Brownin kirjasta Enkelit ja demonit tuttu antimateria on tehokkain mahdollinen energianlähde. Aineen ja antiaineen törmätessä molemmat annihiloituvat ja syntyy valtava määrä energiaa 100 % hyötysuhteella.

Antimateria ei kuitenkaan ole vielä kovin käyttökelpoinen energianlähde, sillä sen valmistaminen on todella vaikeaa ja kallista; yhden gramman tuottamisen on arvioitu maksavan jopa 70 triljoonaa dollaria. Ja toisin kuin Enkelit ja demonit antaa ymmärtää, ovat CERNin tutkijat itse todenneet, että vaikka he kokoaisivat kaiken tähän mennessä tuotetun antimaterian ja annihiloisivat sen, riittäisi syntyvä energia vain yhden hehkulampun valaisemiseen muutamaksi minuutiksi. Tämä lausunto kertoo, millaisessa suuruusluokassa tuotanto toistaiseksi on.

Useita lupaavia energianlähteitä on siis näkyvissä. Kaupallinen kiinnostus uusiin energiateknologioihin kasvaa alati, joten projekteihin löytyy sijoittajia ja tutkimustukea. Energia-alan tulevaisuudennäkymät ovat siis kaikin puolin lupaavat

Jatka keskustelua:

Miksi sähkön hinta nousee?

Artikkeli | Jesse Kahilainen

Energian hintojen nousun vaikutukset ovat olleet puheenaiheena mediassa: pörssisähkösopimuksia solmineet ihmiset ovat löytäneet itsensä tilanteesta, jossa kasvaneet maksut ovat tuntuneet suhteettomilta. Korotukset ovat olleet huomattavan suuria monille. Mistä tämä johtuu?

Keskimäärin kuluttajahinnat nousivat 4–7 % vuoden takaiseen Tilastokeskuksen 12/2021 pörssisähkön hintakatsauksen mukaan. Pörssisähköä käyttävillä hinnankorotukset ovat olleet suurempia.

Vaikka moni tahtoisi syyttää ilmiöstä vihreää hallitusta ja turpeen käytön lopettamista, ilmiö ei ole vain kotimainen: Euroopassa hinnoissa on tapahtunut myös huomattavaa kasvua johtuen kaasun ja muiden fossiilisten polttoaineiden hintakehityksestä. Hintaan vaikuttavat monet seikat, kuten kysyntä ja tarjonta, päästöoikeudet sekä raaka-aineiden hinnat. Raaka-aineiden hintakehitys kaasussa ja hiilessä on ollut reilusti kasvavaa vuoden 2020 puolivälistä.

Euroopassa markkinahintojen korkeus on johtunut monesta seikasta. Pelkästään maakaasun hinnassa on tapahtunut merkittävää kasvua lähiaikoina. Syinä tähän ovat olleet esimerkiksi matalat tuontimäärät Venäjältä, poikkeuksellisen kylmä talvi sekä alhainen tuotannon taso Euroopassa.

Hinnat ovat nousseet 2020-luvun pohjalukemista viimeisen 10 vuoden huippulukemiin noin puolentoista vuoden ajanjaksolla. Suomessa kaasun hinta sähköntuotannossa on noussut lähivuosien pohjalukemasta, noin 22 €/MWh, piikkimäisesti yli 45 €/MWh lukemiin, jotka ovat viimeisten viiden vuoden huippua. Maailmalla kaasun hinta kääntyi laskuun syyskuussa 2022, mutta on alkanut taas nousemaan. Oletettavaa on, että nykyinen Venäjän ja Ukrainan kriisi aiheuttaa lisää hintojen kasvua kaasun tarjonnan vähentyessä Venäjältä. Kivihiilen hinta oli noussut vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä 60 prosenttia aikaisempaan verrattuna.

Vähempipäästöisten tai uusiutuvien energiamuotojen tarjonnan laskiessa päästöoikeuksien hinnat nousevat, kun joudutaan turvautumaan päästöintensiivisempään energiantuotantoon: esimerkiksi Euroopassa kaasua on alettu korvaamaan kivihiilellä kaasun hinnan ollessa ennätyskorkea. Päästöoikeudet ovat myös sijoituskohde, jolloin hinnan vaihteluihin vaikuttavat muutkin kuin reaaliset tekijät.

Pohjoismaissa vesivoimaloiden tilanne on ollut normaalia heikompi. Kun vesitilanne on heikko, tarjontaa sähköstä on vähemmän ja sähköä joudutaan tuomaan ulkomailta. Tuotannon alijäämä pohjoisessa Norjassa on huomattavan suurta: varannot ovat 90 prosentin tasolla normaaliin verrattuna.

Absoluuttinen määrä sähkövajeessa on suurta, useita terawattitunteja. Vajauksen määrä on Energy Quantified:n mukaan yhteensä 6 TWh vuoden 2021 viimeisellä ja vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä. Se vastaa monen tuulivoimalan keskivertoa tuotantoa vuodessa. Nord Poolin sähkön pörssihinta oli noussut alle eurosta yli 80 euroon vähän yli vuoden ajanjaksolla, johtuen isolta osin heikentyneestä vesi- ja tuulivoiman tuotannosta.

Pohjoismaiseen energian hintatasoon tulee myös tulevaisuudessa vaikuttamaan lisääntyneet yhteydet Iso-Britanniaan sekä Saksaan. Iso-Britanniaan ollaan avaamassa Norjasta NSL-yhteys (North Sea Link), joka tuo mukanaan hintapaineet valloillaan olevan markkinatilanteen mukaisesti.

Lähteet:

https://www.stat.fi/til/ehi/2021/03/ehi_2021_03_2021-12-09_tie_001_fi.html https://www.stat.fi/til/ehi/2021/03/ehi_2021_03_2021-12-09_tie_001_fi.html https://www.kpflaki.com/post/mist%C3%A4- p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6kaupassa-on-oikeastaan-ky – se-ja-toimiiko-se https://www.oxfordenergy.org/wpcms/wp-content/uploads/2022/01/Surging-2021- European-Gas-Prices-%E2%80%93-Why-and-How.pdf https://www.sahkon-kilpailutus.fi/blogi/porssisahkon-hinta-ennatyskorkealla/ https://www.thelocal.no/20210908/explained-why-are-energy-costs-soaring-insouthern-norway/ https://www.fortum.com/about-us/forthedoers-blog/why-power-price-now-muchhigher-last-year-anddoes-it-matter https://www.energyquantified.com/blog/nordic-power-prices-rise-on-low-hydroreservoir-levels https://www.reuters.com/business/energy/european-gas-demand-seen-falling-thisyear-due-cheaper-coal-iea-2022-01-31/

Jatka keskustelua: