Kaikki kirjoittajan KapitaaliAdmin artikkelit

Tervetuloa yliopistoon, fuksi! – Vastuutuutorien tervehdys

Vielä kerran suuret onnittelut opiskelupaikasta ja tervetuloa valtiotieteelliseen tiedekuntaan opiskelemaan taloustiedettä!

Luet nyt vuoden 2020 fuksiliitettä, jonka julkaisijana toimii ainejärjestömme oma lehti Kapitaali.
Liitteestä löydät tämän syksyn ensimmäiset opiskelijatapahtumat, koronatiedotteen sekä keskustakampuksen kartan.
Mukana on myös tämän vuoden tuutoriemme esittelyt sekä puheenjohtajan terveiset. Luvassa on myös vinkkejä
opiskeluun, etenkin matematiikan saralla, ja opitpa liitteestä mahdollisesti pari uutta sanaa, jotka pian muotoutuvat osaksi
jokapäiväistä sanastoasi.

Nähdään tapahtumissa ja yliopistolla – etänä tai livenä!

Amanda Luoma ja Janella Lehtinen
Vastuutuutorit

Jatka keskustelua:

Vinkkejä ja yliopistoelämää – KTTO:n puheenjohtajan terveiset

Fuksiliite | Teksti: Jessica Jokivuori

Onneksi olkoon ja tervetuloa opiskelemaan taloustiedettä minunkin puolestani!

Seuraavien opiskeluvuosien aikana tulet varmasti oppimaan paljon uutta ja kerryttämään erilaisia kokemuksia. Jokaisen kokemukset tulevat olemaan erilaisia, ja on pitkälti itsestä kiinni, millaisen yliopistotaipaleen haluaa itselleen luoda.

Suosittelen rohkeasti tutustumaan muihin opiskelijoihin yli ainejärjestö- ja tiedekuntarajojen. Tämä onnistuu helpoimmin muiden ainejärjestöjen tapahtumissa. Esimerkiksi Valtsikan fuksitoimintakunta (FTK) järjestää hauskoja tapahtumia kaikille Valtsikan fukseille.

Olet saattanut kuulla, että yliopistossa ei enää ohjata kädestä pitäen. Vaikka tämä onkin totta – ja sinun tuleekin huolehtia omasta valmistumisestasi – apua on kuitenkin tarjolla. Uudet ystävät, tuutorit, ainejärjestö ja tiedekunta ovat tukenasi.

Vinkki:
Sopikaa uusien kavereiden kanssa, että teette yhdessä laskarit. Näin voitte yhdessä pohtia ja tutustua matematiikkaan yliopistotasolla, joka saattaa aluksi tuntua monelle haastavalta. Jos laskarit tuntuvat vaikealta, ei kannata lannistua. Apua saa muun muassa Kumpulan kampuksen kolmoskerroksesta, Ratkomosta. Useasti tentit ovat lopulta helpompia kuin laskarit – se kannattaa muistaa.

KTTO ry eli Kansantaloustieteen opiskelijat ry on taloustieteen ainejärjestö. Kuten tiedämme, kevät on ollut erittäin poikkeuksellinen. Toivon kovasti, että toimintamme pääsee normalisoitumaan mahdollisimman pian. Normaaleissa oloissa KTTO järjestää aktiivisesti erilaista toimintaa, kuten bileitä, sitsejä ja yritysvierailuja eli excuja.

Taloustieteen opiskelu Helsingin yliopistossa on antoisaa ja monipuolista. Tutkinnosta saa rakennettua juuri omanlaisensa valitsemalla itseä kiinnostavia valinnaisia: Kielikeskuksesta voi ottaa jonkun kielen opintokokonaisuuden, JOO-opintojen avulla voi myös tehdä muissa yliopistoissa opintokokonaisuuksia. Monet ovat ottaneet esimerkiksi Aalto-yliopiston kauppakorkean opintoja. HY:n taloustieteellä järjestetään monipuolisesti taloustieteen erikoiskursseja, joista saa myös koostettua valinnaisten opintojen kokonaisuuden. Mahdollisuuksia on rajattomasti!

Lopuksi vielä muutamat suositukset.

Jos sinua kiinnostaa järjestöhommat, liity rohkeasti mukaan! Marraskuussa valitaan uusi hallitus, ja kaikki ovat erittäin tervetulleita. Minäkin lähdin fuksina puheenjohtajan rooliin ilman aikaisempaa järjestökokemusta.

Järjestötoiminta on ollut erittäin antoisaa, ja voin suositella sitä kaikille. Jos ennen marraskuuta löytyy energiaa ja intoa järjestöhommiin – tai muuten vaan on kysymyksiä -, minuun voi olla yhteydessä.

Käykää tutustumassa muidenkin yliopistojen opiskelijaruokaloihin. Oma suosikkini löytyy Hankenilta.

KTTO:n jäsenille on tarjolla monenlaista menoa, ja siksi KTTO:n jäseneksi kannattaa liittyä – liittyminen on ilmaista eikä velvoita sinua mihinkään. Suuri jäsenmäärä takaa rahoituksen järjestöllemme, sillä HYY-tuet määräytyvät muun muassa jäsenmäärän mukaan. Liittyminen siis edesauttaa KTTO:ta järjestämään hauskoja tapahtumia.

Toivottavasti pääsen tutustumaan mahdollisimman moneen teihin,

Jessica

Jatka keskustelua:

Korona-info

Vuosi 2020 on ollut hyvin poikkeuksellinen koronaviruksen takia. Maaliskuussa siirryttiin pääosin etäopetukseen ja lähes kaikki opiskelijatapahtumat peruttiin.

Tärkein koronaa ehkäisevä teko on yhteisten sääntöjen ja suositusten noudattaminen. On tärkeää muistaa hyvä käsi- ja yskimishygienia sekä noudattaa 1-2 metrin turvavälejä aina kun mahdollista. Mikäli turvavälejä ei ole mahdollista noudattaa, suosittelee yliopisto kasvomaskien käyttöä työ- ja opiskelutilanteissa.

Syyslukukaudelle suositellaan etäopetusta- ja ohjausta. Uusille opiskelijoille kuitenkin suositellaan jonkinlaista lähiopetusjaksoa, sillä lähiopetus on tärkeää opintojen käynnistymisen ja yhteisöllisyyden vahvistamisen kannalta. Lähiopetus järjestetään pääasiassa alle 50 hengen ryhmissä. Muista seurata kurssikohtaisia ohjeistuksia!

Tapahtumissa on syytä pitää mielessä samat säännöt kuin opiskelutilanteissa sekä suosia ulkotapahtumia ja puistojatkoja.

KTTO:n hallitus 2020

Jatka keskustelua:

Matematiikan selviytymisopas

Fuksiliite | Teksti: Eetu Mänttäri

Monelle taloustiede valikoituu oppiaineeksi juuri sen matemaattisuuden vuoksi. Useat miettivät jo lukiossa: ”Pidän niin kovasti matematiikasta. Miten voisin opiskella sitä yliopistossa opiskelematta kuitenkaan matematiikkaa pääaineenani?”

Tämän kaltaiset ihmiset tulevat nauttimaan olostaan Kumpulan kampuksen matematiikan luennoilla. Me muut taas tarvitsemme hieman suostuttelua. Matematiikkaa oppii kuitenkin rakastamaan, eikä sitä suotta kannata pelätä.

Kumpulan mäellä matematiikan opetuksen pedagogiikka on hiottu huippuunsa. Vaikkemme vielä tiedäkään koronasyksyn etätoteutuksen yksityiskohtia, on melko varmaa, että osaavien ja
innostuneiden opettajien sekä avustajien hyvä henki välittyy myös kotisohvalle.

Fukseille on tarjolla matematiikan perusopintojen kokonaisuus, jonka käyvät ainakin osittain myös matematiikkaa pääaineenaan opiskelevat. Kokonaisuuteen kuuluvat seuraavat kurssit:

  • Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (5 op)
  • Raja-arvot (5 op)
  • Differentiaalilaskenta (5 op)
  • (MAT11005) Integraalilaskenta (5 op)
  • (MAT11006) Optimoinnin perusteet (5 op)
  • (MAT11001) Johdatus yliopistomatematiikkaan (5 op) valinnainen

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (kavereiden kesken linis) sujuu hyvin lukiopohjalla. Sen oheen voin kuitenkin suositella kurssia Johdatus yliopistomatematiikkaan (tuttavallisemmin JYM). Kurssi on hyödyksi etenkin, jos tuntuu siltä, että matemaattiset taidot ovat hieman ruosteessa. JYM on myös hyvä tapa tutustua todistamiseen, sillä yliopistomatematiikka on pitkälti juuri sitä. JYM:illä pääsee eroon mahdollisesta matematiikkapelosta ja voi saada onnistumisen kokemuksia todistamisen osa-alueelta.

Kurssia Optimoinnin perusteet ei ole aiemmin ollut, joten tietoni siitä ovat hyvin rajalliset. Luulisin kuitenkin, että kurssin anti on hyödyllistä erityisesti toisen vuoden mikrotaloustieteen kursseja silmällä pitäen. Jos ei differentiaalilaskennassa päässyt tarpeeksi derivoimaan, niin täällä mitä luultavimmin pääsee! Luulo ei ole kuitenkaan tiedon väärti, mutta uskon, että erityisesti optimointi on kansiksen opiskelijoiden mieleen.

Mainittakoon vielä, että sekä lineaarialgebra ja matriisilaskenta- kurssia että muita matematiikan kursseja pitävät professorit ovat vaihtuneet, joten toteutuksessa saattaa olla eroja aiempiin vuosiin. Sisältö kuitenkin lienee hyvin samankaltainen. Kursseja tehdessä kannattaa ehdottomasti hankkia kirja Analyysiä reaaliluvuilla. Kyseinen opus löytyy myös allekirjoittaneen kirjahyllystä ja sydämestä.

Kurssit koostuvat yleensä muutamasta luennosta sekä yksistä tai kaksista laskuharjoituksista viikossa. Korostan vielä toistamiseen, että näitä laskuharjoituksia kannattaa tehdä porukalla tai vaikka Zoom-puhelussa opiskelutovereiden kanssa, jolloin ei jää jumiin haastavamman tehtävän osuessa kohdalle. Kannattaa luoda jonkinlainen rutiini, jonka puitteissa tehtäviä tekee. Yliopisto-opiskelu on melko vapaata, jolloin vastuu jää opiskelijalle itselleen. Joitain on auttanut esimerkiksi se, että tekee tehtävät aina tiettynä viikonpäivänä muiden kanssa.

Kannattaa myös muistaa, etteivät yliopiston matematiikantehtävät välttämättä aukea tekijälle ensiyrittämällä, vaan oikeiden ratkaisujen löytäminen saattaa vaatia kurssikirjan tai luentomateriaalin intensiivistä läpikahlaamista. Mitä haastavampi tehtävä, sitä palkitsevampaa se kuitenkin on ratkaista.

Yleisesti ottaen matematiikan opiskelussa pitkäjänteisyys on valttia. Joka viikko laskuharjoitukset tekemällä säästää paljon energiaa paniikinomaiselta pänttäämiseltä ja tulee paremmin oppineeksi itse asiat. Matematiikkaa ei kannata pelätä. Jos siitä jo pitää valmiiksi, tulevat nämä kurssit olemaan mielenkiintoisia. Jos taas matematiikka on ollut se asia, mikä taloustieteessä arveluttaa, voivat nämä kurssit sytyttää kipinän siihen.

Antoisia hetkiä matematiikan parissa, tuore fuksi!

Näin selviät mistä kurssista tahansa:

  1. Opiskele materiaali ja tee laskuharjoituksia viikoittain
  2. Tee tehtäviä yhdessä muiden kanssa
  3. Käy ohjauksissa/laskuharjoitustilaisuuksissa etenkin, jos sinulle on jäänyt jotain epäselvää
  4. Kysy, jos et ymmärrä jotain, ja etsi tarvittaessa muita materiaaleja, joissa samaa asiaa käsitellään.
  5. Älä uhraa omaa jaksamistasi ja yöuniasi muutaman kurssin takia! Kysy apua, kevennä kurssitaakkaa, hanki keinoja stressinhallintaan ja muista myös lepo!
Jatka keskustelua:

Fuksisyksyn tapahtumia

Tapahtumakalenteri

ma 24.8.

klo 11 Tutustumisleikkejä sekä Kampuskierros /Kaisaniemenpuisto

  • Yhteislähtö klo 11 Aleksis Kiven patsaalta, tutustutaan toisiimme sekä kampukseen 

ti 25.8.

klo 13-14 Tervetuloa valtiotieteelliseen tiedekuntaan /Unitube livestream

  • Orientaatioviikon aloitus

klo 14–16 Kandiopinnot käyntiin valtiotieteellisessä tiedekunnassa (tilaisuus vain kandiopiskelijoille) /Unitube livestream

klo 16-17 Maisteriopinnot käyntiin valtiotieteellisessä tiedekunnassa (tilaisuus vain maisteriopiskelijoille) /Unitube livestream

klo 18  Peli-ilta /Discord

  • Etätapahtuma, rentoa illanviettoa yhdessä netin välityksellä

ke 26.8.

klo 9–11 Kandiohjelmien infotilaisuudet /Zoom

klo 13-15 Opintojen suunnittelu /Unitube livestream

klo 17 Grilli-ilta /Seurasaari

  • Yhteislähtö Aleksis Kiven patsaalta klo 17. Varatkaa mukaan omaa juotavaa sekä grillattavat! Myös pelikortteja yms. voi tuoda mahdollista pelailua varten.  

to 27.8.

klo 9-11 Kandien työelämä- ja asiantuntijuusopinnot sekä HowUlearn-kysely (vain kandiohjelmien opiskelijoille)

klo 12 Keskustelua kurssivalinnoista ja muusta askarruttavasta etänä /Discord

klo 17  Tour de Stadi /Kaisaniemenpuisto

  • Yhteislähtö Aleksis Kiven patsaalta klo 17. Tutustutaan Helsinkiin Amazing Race -tyylisen kisan merkeissä! Jakaudumme pienempiin joukkueisiin

pe 28.8.

klo 11–12 Opiskelu muissa yliopistoissa: JOO-opinnot ja opiskelijavaihto /Unitube livestream

klo 13-14 Maisteriohjelmien infotilaisuus /Zoom

klo 13-15 Hengailua pienryhmissä /TBA

ti 1.9.

klo 18 Fuksiaiset /Katri Valan puisto

  • Tavataan Katri Valan puistossa. Jakaudumme pienempiin ryhmiin kiertämään rasteja.

pe 11.9.

Kannun fuksisuunnistus /TBA

21.-25.9. 

HYY:n fuksiviikko

  • Etätapahtuma. Lisätietoa TBA
Jatka keskustelua:

Fuksin ABC – hyödyllistä sanastoa syksyyn

A: Analyysi

Matemaattinen analyysi eli taloustieteilijöille räätälöidyt matematiikan perusopinnot. Aiheuttivat varaumattomissa fukseissa stressiä, unettomuutta ja hajoamista. Vuodesta 2020 eteenpäin kaikki fuksit on saatettu suoraan pelastuksen tielle Kumpulan matematiikan laitokselle.

B: Beerpong

Opiskelijapiirien yksi suosituimmista urheiluklassikoista. Treenaaminen suositellaan aloitettavan aikaisin.

D: Darra

Orientaatioviikon inhottava olotila, joka empiirisen tutkimusaineiston perusteella näyttäisi olevan seurausta kohtuuttomasta alkoholinkulutuksesta. Ensimmäisen opiskelijavapun jälkeen muuttuu monella krooniseksi olotilaksi.

E: Economicum

Taloustieteilijöiden koti Kampin ja Töölön välissä. Tämän paikan olemassaolosta ei tunnu muu Valtsika tietävän.

F: Fuksitoimikunta

Valtsikan fukseista järjestäytynyt toimikunta, joka järjestää fukseille tapahtumia ja vastaa mm. haalaritilauksesta.

G: Gonahdus

Esimerkiksi laskareiden aiheuttama voimakas väsymyksen ja haluttomuuden tunne ja motivaation puute. Etymologiset juuret inttislangissa.

H: HYY

Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta. Jo vuonna 1868 perustettu opiskelijoiden edun puolesta toimiva organisaatio.

I: International students

“Vaihtari” in Finnish. Great friends from abroad. When these friends are around, remember to
speak English to make communicating easier.

J: Jallunvalajat

Valtsikan kattojärjestö, joka valistaa kansalaisia Jallun terveyttä edistävistä vaikutuksista.

K: Kannunvalajat

Koko Valtsikan tiedekuntajärjestö.

L: Laskarit

Laskuharjoitukset, useilla kursseilla käytössä olevat viikoittaiset tehtävät. Suositellaan nautittavan kohtuullisissa määrin hajoamisen välttämiseksi.

M: Moodle

Verkkoalusta, jolta löytyy kurssien olennaiset sisällöt ja tehtävät. Osa tenteistä myös täällä.

N: N:n vuoden opiskelija

Yliopistolle opiskelulimboon jämähtänyt vanha renttu.

O: Opintolaina

Paras laina, jonka tulet ikinä saamaan. Monen opiskelijan elinehto, mutta työssäkäyville hyvä bonus, jolla harjoittaa velkavipuilua.

P: Plagiointi

Helppo tapa pilata omien opintojensa eteneminen.

R: Rahoitus

Hieman liian kauppislainen taloustieteen osa-alue.

S: Sitsit

Akateeminen pöytäjuhla: ruokaa, laulua, märkää!

T: Tuutori

Ylemmän vuosikurssin opiskelija, jonka elämäntehtävänä on auttaa uusi fuksi opintojen ja yliopistoelämän alkuun.

U: Unari

UniCafe, HYY:n opiskelijaruokala, jollaisia löytää ympäri kaupunkia. Köyhän ja nälkäisen opiskelijan pelastus.

V: Vuosijuhla

Yliopistoelämän formaaleimmat juhlat, joilla juhlitaan esimerkiksi järjestön vuosipäivää. Käytännössä kalliit ja fancyt sitsit.

W: Weboodi

Yksi monista yliopistolla käytössä olevista verkkoalustoista. Täällä hoidetaan esimerkiksi kurssi-ilmoittautumiset sekä tutkaillaan opinto-oppaita.

Jatka keskustelua:

Kampuskartta

Tässä kartassa on kaikki olennaisimmat sijainnit Helsingin keskustassa

Keskitä

Huom! Kuppala puuttuu vahingossa.
Eiköhän se toisaalta tule kaikille tutuksi ennen pitkää. Viimeistään ensi vappuna…!

Jatka keskustelua:

Helsingin yliopiston taloustieteelle pysyvästi lisää opiskelijoita — tälle syksylle 25 uutta aloituspaikkaa

Uutinen | Teksti: Eino Haajanen

Valtiotieteellinen tiedekunta lisää aloituspaikkoja 55 kappaleella, joista lähes puolet on taloustieteen kandiohjelmaan. Taloustieteen opinnot aloittavien määrä kasvaa noin puolella.

Suomen hallituksen neljännessä lisätalousarviossa korkeakouluille on osoitettu 124 miljoonaa euroa aloituspaikkojen lisäämiseksi vuosille 2020–2021. Tämän myötä ammattikorkeakouluihin tulee 2200 ja yliopistoihin 2048 uutta aloituspaikkaa tälle syksylle, käy ilmi opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteesta.

Helsingin yliopiston osalta päätös tarkoittaa 420 uutta opiskelijaa enemmän kuin kevään yhteishaussa on ilmoitettu. Yliopisto tiedotti asiasta viime viikon torstaina. Valtiotieteelliseen tiedekuntaan lisäaloituspaikkoja tulee 55. Näistä huomattava osuus, lähes puolet, tulee taloustieteen koulutusohjelmaan.

Todistusvalinnalla taloustieteelle otetaan aiemmin valittujen lisäksi 23 opiskelijaa, joista 16 on ensikertalaisia. Koevalinnalla sisään otetaan aiempien lisäksi 2.  Pelkkään koevalintaan saavat osallistua vain ne hakijat, joilla ei ole ylioppilastutkintoa tai siihen verrattavissa olevaa tutkintoa.

Päähaussa hakeneiden aloittajamäärä siis kasvaa 50 henkilöstä 75 henkilöön. Tämän lisäksi tarjolla on edelleen avoimen väylän hakijoille kolme paikkaa ja siirtohaussa yksi paikka. Yhteensä valitaan 79.

Kandidaattiohjelman opiskelijamäärän lisäys on merkittävä, mutta mukailee aiemmin esitettyä tavoitetta.

”Pitkäaikaisena toiveena on ollut se, että voitaisiin ottaa lisää opiskelijoita ohjelmaan. Tilanne taloustieteellisellä ja kaupallisella alalla on ollut sellainen, että työllisyys on ollut hyvää ja on ollut tarvetta kasvattaa sisäänottoa”, kertoo taloustieteen kandiohjelman johtaja Juha Tervala.

Korkeakoulut ja opetusministeriö neuvottelivat vuonna 2019 aloitusmäärien nostosta vuosille 2021–2024, mutta korona osaltaan nopeutti suunniteltua muutosta. Tervala huomauttaa, että paikkamäärät tai alakohdennukset eivät vastaa täysin sitä, mistä on aikaisemmin keskusteltu, vaan nyt on kyse kertaluonteisesta nostosta koronan takia.

”Itse asiassa lisäys tälle vuodelle toteutuikin vuosien 2021–2024 suunnitelmaa vähän suurempana. Jatkossa aloituspaikkoja ei tule olemaan yhtä paljon kuin tänä vuonna, mutta joka tapauksessa niitä tulee kuitenkin olemaan enemmän kuin vuonna 2019”, Tervala sanoo.

Käytännön vaikutuksia opetusjärjestelyihin sisäänottomäärien kasvulla ei juuri ole. Olennaisin ero on Tervalan mukaan siinä, että harjoitusryhmiä eli laskariryhmiä muodostetaan hieman enemmän ja jatkossa kandidaattiseminaariin tarvitaan lisää opetushenkilöstöä.

”Taloustieteen opetus on hyvin skaalautuvaa eli luennoille mahtuu enemmän ihmisiä, mutta lisätyövoimaa tarvitaan varsin vähän, vaikka opiskelijoita on enemmän.”

Koko Suomen laajuisesti korkeakoulujen aloituspaikkojen kertaluonteisella nostolla pyritään tasoittamaan poikkeusolojen taloudellisia vaikutuksia panostamalla nuorten kouluttautumismahdollisuuksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteen mukaan samalla halutaan toteuttaa tavoitteita yleisestä koulutustason nostosta ja osaajapulaan vastaamisesta.

Helsingin yliopistossa suurin osa tämän syksyn lisäaloituspaikoista kohdistuu matemaattis-luonnontieteellisille sekä kasvatustieteellisille aloille.  Päätökset on tehty työvoimatarve, koulutuksen vetovoima sekä opetusresurssit huomioiden, kertoo Helsingin yliopiston kehitysjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta yliopiston tiedotteessa.

Muissa korkeakouluissa paikkoja on osoitettu runsaasti myös tekniikan alalle ja sosiaali- ja terveysalalle. Kaikki alat eivät ole saaneet lainkaan lisäpaikkoja.

Taloustieteen opetusta lisätään muuallakin kuin Helsingissä — muun muassa Jyväskylän yliopiston taloustieteen koulutusohjelmaan järjestetään tänä syksynä 10 lisäaloituspaikkaa.

Tulevina vuosina korkeakoulujen penkeille on tarkoitus saada laaja-alaisesti enemmän opiskelijoita: opetusministeriön mukaan vuosina 2021–2022 aloituspaikkoja lisätään yliopistoihin 4300 ja ammattikorkeakouluihin 1700. Lisäyksiä on tarkoitus jatkaa tuntuvasti vuosina 2021–2024 aiemman suunnitelman pohjalta.

Jatkossa lisäaloituspaikat rahoitetaan lisätalousarviossa esitetyn summan lisäksi muun muassa korkeakoulujen ohjelmaperusteisella strategiarahoituksella.

Uutista korjattu klo 15.08. Päähaussa hakeneiden määrä kasvaa 50 henkilöstä 75:een, ei sisäänottomäärä kokonaisuudessaan. Päähaun lisäksi tarjolla on avoin väylä sekä siirtohaku.

Jatka keskustelua:

Tanssii karhujen kanssa – eli mitä tehdä osakkeilla koronakriisissä?

Analyysi | Teksti: Mikko Vanhala

This time is different.

Tätä Kenneth Rogoffin ja Carmen Reinhartin vuonna 2009 kirjoittaman kirjan nimeä on toisteltu koronakriisin yhteydessä jatkuvasti. Rogoff ja Reinhart toteavat kirjassaan, että kyseessä on kenties englannin kielen neljä kalleimmiksi osoittautunutta sanaa. Kriisejä ei ole koskaan osattu odottaa, vaan ”tämän kerran” on ajateltu olevan erilainen, eikä siis mitään kriisiä ole tulossa, vaikka aiemmasta opitut merkit siihen viittaisivat. Esimerkiksi The Economistin kolumnisti John O’Sullivan kirjoitti joulukuussa 2019 artikkelissaan Recession? Don’t bet on it, kuinka markkinat saattaisivat hyvinkin välttyä pitkään povatulta taantumalta. Sitten tuli korona ja muutti kaiken.

Korona lienee vaikuttanut ennen kaikkea odotuksiin yritysten tuloksista – –, kun asiakkaiden määrä on äkkiä vähentynyt dramaattisesti.

19. helmikuuta amerikkalainen S&P 500 -indeksi kävi kaikkien aikojen huipussaan, lähes 3 400 pisteessä, mutta vain kuukautta myöhemmin indeksistä oli sulanut jo yli 30 %. Markkinoiden laskiessa yli 20 % edellisestä huipustaan puhutaan usein ”karhumarkkinoista” (bear market). Sama syöksy on nähty eri puolilla maailmaa. ”Sijoittajien pelkokertoimeksi” kutsuttu rahoitusmarkkinoiden volatiliteettia, eli tuottojen keskihajontaa, mittaava VIX-indeksi (Volatility Index) on noussut kolmessa kuukaudessa hurjat 240 % ja käynyt korkeimmillaan jopa 450 % helmikuun puolivälin tasoaan korkeammalla. Indeksi on sittemmin kuitenkin laskenut ja kirjoitushetkellä (18.5.) se on noin 100 % helmikuun puolivälin tasoa korkeammalla.

Korona lienee vaikuttanut ennen kaikkea odotuksiin yritysten tuloksista. Monien yritysten, erityisesti hotelli- ja ravintola-alalla, liiketoimintaympäristö on saattanut kokea valtavan muutoksen, kun asiakkaiden määrä on äkkiä vähentynyt dramaattisesti. Monet yhtiökokoukset siirrettiin keväältä syksylle, ja on hyvinkin mahdollista, että monet yhtiöt leikkaavat osinkojaan. Osakkeiden hinnat ovat laskeneet sekä Suomessa että maailmalla huomattavasti. Laskun taustalla lieneekin odotettujen tulosten laskun diskonttaus hintoihin sekä kasvanut epävarmuus tulevaisuuden suhteen.

Sijoittajilla on nyt tarjolla melko
vähän vaihtoehtoja osakemarkkinoille.

Pörssi-indeksit ovat kuitenkin nousseet nopeasti pohjalta. On mahdollista, että yritysten osingot ja tulokset eivät olekaan heikentymässä niin paljon kuin arveltiin, tai että markkinat aluksi ylireagoivat koronauutisiin. Keskuspankit ovat ilmoittaneet valtavista elvytyspaketeista ja hallitukset tukevat yrityksiä. Tällä kaikella pyritään rakentamaan luottamusta siihen, että yritykset selviävät koronakriisin yli.

On myös huomattava, että sijoittajilla on nyt tarjolla melko vähän vaihtoehtoja osakemarkkinoille: esimerkiksi niin lyhyemmistä kuin pidemmistäkin bondeista, eli joukkovelkakirjalainoista, on tarjolla lähinnä negatiivisia tai hyvin matalia tuottoja. Voisi kuvitella vaihtoehtoisten sijoituskohteiden vähyyden näkyvän osakkeiden ylipainotuksena sijoittajien salkuissa. On mahdollista, että näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta osakemarkkinoille on syntynyt kupla, joka puhkeaa, jos odotukset koronan toisesta aallosta realisoituvat. Jos julkistettujen elvytystoimien vaikutus on jo hinnoiteltu osakekursseihin, tarvitaan uuden paniikin iskiessä vielä lisää toimia.

Myös raaka-ainemarkkinoilla on nähty poikkeuksellisia aikoja. Huhtikuun loppupuolella WTI-öljyn (West Texas Intermediate) toukokuussa fyysisesti toimitettavat futuurit laskivat ennennäkemättömän alas: pörssipäivän päättyessä 21.4. yhden futuurisopimuksen hinta oli -37,63 $, eli ostajalle maksettiin öljytoimitusten vastaanottamisesta. Ostajien varastot olivat jo täynnä, ja kun toimituksia ei haluttu ottaa vastaan, sopimuksista yritettiin päästä eroon hinnalla millä hyvänsä.

Öljyfutuurien hinta ei ole koskaan
käynyt negatiivisella puolella.

Öljyn hinta on ollut vuoden alusta asti laskussa, ja varastot oli jo aiemmin ostettu täyteen halpaa öljyä. Öljyn ylitarjonta ja koronasta aiheutunut öljyn kysynnän lasku johtivat yhdessä hintojen poikkeukselliseen romahdukseen – öljyfutuurien hinta ei ollut koskaan aiemmin käynyt negatiivisella puolella.

Matkustusrajoitteita on vähitellen alettu purkaa, mikä saattaa hyvinkin lisätä öljyn kysyntää ja nostaa sen hintaa. Muun muassa Venäjä ja Lähi-idän öljyntuottajamaat kärsivät matalasta öljyn hinnasta ja Saudi-Arabia ilmoittikin toukokuun toisella viikolla aikovansa leikata öljyntuotantoaan hintojen nostamiseksi. Mahdollinen koronan toinen aalto langettaa kuitenkin edelleen varjonsa myös raaka-ainemarkkinoille.

Miten hyötyä laskevista markkinoista tai kurssien heilahteluista?

”Paniikki on sijoittajan paras ystävä”, kirjoitti pokeriammattilainen ja sijoittaja Aki Pyysing Viisas Raha -lehdessä maaliskuun alussa (Viisas Raha 2/2020). Ehdottomasti tärkeintä volatiliteetin kasvaessa onkin olla itse panikoimatta, vaikka muut panikoisivat. Myymällä omistuksiaan hintojen laskiessa voi helposti aiheuttaa itselleen suuria tappioita. Laskumarkkinoista voi hyötyä esimerkiksi käänteisten ETF:ien, johdannaisten tai shorttauksen eli lyhyeksi myynnin avulla. Käänteiset ETF:t (exchange traded fund, pörssinoteerattu rahasto) toimivat samalla tavoin kuin tavallisetkin ETF:t, mutta niiden arvon kehitys on täsmälleen vastakkaissuuntainen kuin tavallisen ETF:n.

Johdannaisilla, kuten bull- ja bear-sertifikaateilla, on sama vaikutus: kohde-etuuden arvon noustessa bull-sertifikaatin arvo nousee ja bear-sertifikaatin arvo laskee. Sertifikaateilla saa muodostettua helposti suurempiakin vipuja, joilla on mahdollista tehdä isoja voittoja, jos uskoo vahvasti markkinoiden olevan kehittymässä juuri tiettyyn suuntaan ja on valmis ottamaan riskiä.

Markkinoilla on koettu melkoista vuoristorataa. On vaikea sanoa, mikä varsinaisesti on markkinoiden nopeiden palautumisten takana.

Shorttaaminen eli lyhyeksi myynti puolestaan tarkoittaa ostamisen ”vastakohtaa”: osake lainataan välittäjältä, myydään eteenpäin ja ostetaan tietyn määräajan jälkeen takaisin. Tällöin shorttaaja tekee voittoa, jos osakkeen hinta on tänä aikana laskenut. Vaikka shorttaamalla ja vivutetuilla sijoitustuotteilla voi tehdä huomattavia voittoja nopeasti, voi niillä myös hävitä todella paljon, jos omat arviot markkinoiden kehityksestä eivät pidäkään paikkaansa. Markkinat ovat viime viikkoina menneet vauhdilla alamäkeen, mutta yksittäisinä päivinä on nähty myös hurjia nousuja. Esimerkiksi 24.3. OMX Helsinki PI -indeksi nousi yhden päivän aikana 6,4 %.

Ostohousut jalkaan?

Markkinoilla on koettu melkoista vuoristorataa. On vaikea sanoa, mikä varsinaisesti on markkinoiden nopeiden palautumisten takana: Ovatko sijoittajat ylioptimistisia tulevaisuuden suhteen? Tai ovatko keskuspankkien toimet luoneet realistisempia odotuksia tulevasta? Vai oliko kurssien aiempi jyrkkä lasku vain markkinoiden ylireagointia?

On joka tapauksessa todennäköistä, että monet yhtiöt leikkaavat osinkojaan, sillä kulutuskysyntä ja sen myötä monien yritysten tulokset tulevat laskemaan merkittävästi. Tulevan kesän ja syksyn aikana saatetaan nähdä myös yritysjärjestelyjä, sillä laskeneet markkina-arvot saattavat hyvinkin saada niin kotimaiset kuin ulkomaisetkin kilpailijat kiinnostumaan yrityskauppojen mahdollisuuksista.

Olisiko nyt siis aika vetää kaapin pohjalla lojuneet ostohousut jalkaan ja rynnätä markkinoille? Mahdollisesti. Nousupäivät saattavat kuitenkin olla vain tanssia karhujen kanssa – karhumarkkinat voivat palata, jos koronan toinen aalto luo uuden paniikin markkinoille. Toisaalta rokotetta kehitetään vauhdilla ympäri maailman, ja kaikki lupaavat uutiset lääkeyhtiöiltä ja tutkijoilta valavat lisää uskoa pandemiasta selviämiseen.

Joka tapauksessa sijoittajan on nyt tärkeintä pitää pää kylmänä ja varoa liiallista innostusta tai paniikkia.

Jatka keskustelua:

Tutkimus ei ole päätöksentekoa

Kommentti | Teksti: Eetu Mänttäri

Koronakriisin puhjettua täysiin mittoihinsa tilasivat ministerit Katri Kulmuni (kesk.) ja Mika Lintilä (kesk.) suomalaisilta eturivin taloustieteilijöiltä raportin, jossa kartoitetaan Suomen mahdollisia teitä ulos pandemian aiheuttamasta talouskriisistä.

Raportin julkistuksen aikoihin järjestettiin talouskriisejä käsittelevän erikoiskurssin huipentumana webinaari, jossa raportin laatineen työryhmän jäsenet Vesa Vihriälä, Roope Uusitalo, Sixten Korkman ja Suomen oma Nobel-mies Bengt Holmström keskustelivat koronakriisistä ja vastasivat yleisön kysymyksiin myös itse raporttiin liittyen.

Raportti peräänkuuluttaa elvyttämistä, mikä ei varmasti kellekään vastasykliseen talouspolitiikkaan tutustuneelle tai ylipäätään talouskriisejä kokeneelle ihmiselle tullut yllätyksenä. Esiin nousee myös Suomen tarve sopeuttaa julkista taloutta tulevaisuudessa muun muassa rakenteellisista syistä. Varsin järkevän kuuloisia ehdotuksia, joita kohtaan harvalla lienee kärkevää kritiikkiä esitettävänään.


Maalaisjärjen kanssa yhteensopiva puhe tuntuu julkisessa keskustelussa jääneen erään koulutuspoliittisen maininnan jalkoihin.

Työryhmän ehdotuksiin sisältyy myös tapoja torjua ilmastonmuutosta. Valtavirran suomalaiset taloustieteilijät eivät halua päästöjen vähentämisen jäävän kriisinkään myötä taka-alalle. Tämäkin tuntuisi olevan varsin itsestään selvää ottaen huomioon aiheen saaman mediahuomion määrän. Ilmastonmuutoksen torjunnan merkitys on kaikille selvää talouden tilasta riippumatta, eikä talouskaan voi toimia luonnon ja yhteiskunnan rapistuessa sen ympärillä.

Kuitenkin kaikki tämä varsin maltillinen ja maalaisjärjen kanssa yhteensopiva puhe tuntuu julkisessa keskustelussa jääneen erään koulutuspoliittisen maininnan jalkoihin. Raportissa nimittäin mainittiin lukukausimaksut yhtenä talouden sopeuttamisen keinona.

Ja tästäkös soppa syntyi.

Muun muassa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan HYY:n (jonka piiriin myös Kapitaalia julkaiseva KTTO ry. kuuluu) Twitter-tilillä julkaistiin raportin tiimoilta seuraava twiitti:

@ylioppilaskunta, 8. toukokuuta

”Hei Vihriälä ja kumppanit! Tässä muistin virkistyksenä, mitä lukukausimaksuilla EI saavuteta:
1. Elvytystä
2. Osaamisen lisäämistä
3. Nopeampaa työelämään siirtymistä
4. Yhtään mitään muuta kuin epätasa-arvoa ja pahoinvointia”


Miksi taloustieteilijöille usein käy juuri näin?


En tässä pyri kumoamaan tätä taloustieteelliset perustelut jokseenkin sivuuttavaa kannanottoa. Tiedostan HYY:n tehtävän olevan opiskelijoiden edun ajaminen, ja ensi alkuun ulostulo onkin siihen tarkoitukseen varsin järkevä. Mitenpä jäsenistön rahanmenon lisääminen olisi sen edun mukaista?

Tarkoitukseni ei olekaan purra ruokkivaa kättä, eikä myöskään laulaa sen lauluja, kenen leipää syön, vaan nostaa esiin kysymys siitä, miksi taloustieteilijöille usein käy juuri näin?

Miksi taloustieteilijöiden lausunnot ja politiikkaehdotukset herättävät julkisessa keskustelussa niin vahvaa tunteiden paloa, että toisinaan koetaan jopa tarvetta spekuloida niiden taustalla olevan piilotettuja agendoja?

Vuoden 2019 syksyllä ryhmä taloustutkijoita julkaisi Aalto-yliopiston professori Matti Liskin johdolla liikenne- ja viestintäministeriön tilauksesta raportin, jossa selvitettiin tapoja saavuttaa hallituksen kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet. Selvityksessä päädyttiin esittämään päästölupien huutokauppaamista muun muassa polttoaineiden jakelijoille. Kuten lukija saattaa muistaa, tästäkin nousi valtava kohu. Bensaa oltiin  yhtäkkiä laittamassa kortille Neuvosto-Suomen hengessä, koska maamme autoilijoita ei vielä ollut tarpeeksi hakattu. Nämä varsin tunteita herättävät sosialistisen piiloagendan olemassaololla leikittelevät ilmaisut eivät ole omaani, vaan Kauppalehden toimittajan Olli Herralan käsialaa:

@OlliHerrala, 22. lokakuuta. 2019

”Bensa pannaan kortille, koska autoilijaa ei ole tarpeeksi hakattu. Seuraavaksi kortille menevät kai leipä ja liha. Kuin puolalainen hampurilainen: lihakortti kahden leipäkortin välissä.

”Idean” takana ovat Aalto-yliopiston taloustieteilijät. Eläköön säännöstely ja Neuvosto-Suomi.”

Asialla olivat tietysti nuo samat veijarit, taloustieteilijät.


En pidä huonona sitä, että tällaiset ehdotukset herättävät kritiikkiä. Kansakuntana meillä tulee olla arvoja, joiden takana voimme seistä.

On tällaisten lausuntojen perusteella varsin helppo kuvitella, että taloustieteilijät ovat vain eliitin kätyreitä toivoessaan suomalaisen koulutusjärjestelmän tekemistä pienituloisille saavuttamattomaksi tai radikaaleja ekososialisteja vaikeuttaessaan yksityisautoilua. Lukukausimaksut ja bensan saannin rajoittaminen ovatkin esimerkkejä niistä taloustieteellisesti perustelluista politiikkakeinoista, jotka tavallisille velkaa vieroksuville ja tasa-arvoista hyvinvointivaltiota kannattaville suomalaisille kuulostavat uusliberaalilta vähäosaisten kyykyttämiseltä tai cityvihreältä sekoilulta.

En pidä huonona sitä, että tällaiset ehdotukset herättävät kritiikkiä. Kansakuntana meillä tulee olla arvoja, joiden takana voimme seistä. Joillekin näitä arvoja edustaa vapaa yksityisautoilu, joillekin maksuton koulutus tai vaikkapa äitiyspakkaus. Kyseessä on asioita, jotka ovat meille itsessään tärkeitä. Näitä asioita halutaan puolustaa arvosyistä, vaikka jokin toinen vaihtoehto voisi olla ratkaisuna kustannustehokkaampi tai ekonomisteja enemmän miellyttävä. Kritiikki ja vaikuttamisyritykset kuitenkin kohdentuvat onnettomasti asiantuntijoihin, eivätkä poliitikkoihin, jotka näitä ehdotuksia mahdollisesti täytäntöön ajaisivat.


Raportin tarkoitus ei ole olla mediaseksikäs pläjäys arvoihin perustuvia ideoita ja lupauksia, joilla poliitikko tulee valituksi uudestaan, vaan yhden tieteenalan tutkimukseen pohjautuva arvio siitä, miten politiikan tai taloudellisten realiteettien asettamat tavoitteet voitaisiin saavuttaa

Mainitsemassani webinaarissa Sixten Korkman lohdutti kuulijoita toteamalla opiskelijoiden edunvalvonnan ja poliittisen prosessin kankeuden tekevän lukukausimaksut täysin mahdottomiksi toteuttaa, ainakin usean vuoden ajaksi. Miksi tällaista sitten ehdotetaan, jos ehdottajatkaan eivät usko ehdotuksensa toteutumiseen? Kajoavatko taloustieteilijät yhteiskunnalle itsessään arvokkaisiin asioihin vain provosoidakseen, vai eivätkö he itse jaa näitä suomalaisen yhteiskunnan perusarvoja? Eikö olisi viisasta keskittyä finanssi- ja ympäristöpoliittisiin suosituksiin, etteivät ne jäisi tällaisten koulutuspoliittisten heittojen varjoon pönkittäen taloustieteilijöiden kylmän pragmaattista mainetta entisestään?

Niin, järkeähän siinä olisi, jos kyseessä ei olisi nimenomaan asiantuntijalausunto.

Raportin tarkoitus ei ole olla mediaseksikäs pläjäys arvoihin perustuvia ideoita ja lupauksia, joilla poliitikko tulee valituksi uudestaan, vaan yhden tieteenalan tutkimukseen pohjautuva arvio siitä, miten politiikan tai taloudellisten realiteettien asettamat tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Arvokysymykset jätetään päätettäviksi poliittisessa prosessissa, jonka osana taloustieteilijät eivät päätöksentekijän roolissa ole.


Raporttia kohtaan esitetty yksinkertainen, sen johtopäätökset kiistävä twiitti on kuitenkin älyllisesti varsin laiska ja täysin väärin kohdentunut vaikuttamisyritys.

Olisikin varsin huonoa brändäystä nimetä ehdotuksia sisältävä paketti ”kipupaketiksi”, jos kyseessä olisi poliittinen ohjelma. Päätöksentekoprosessissa ei tuollainen nimitys liene järin hedelmällinen tapa kosiskella äänestäjiä seuraaviin vaaleihin. Tässäkin piilee asian ydin: taloustieteilijät eivät ole poliitikkoja, joten heidän ei ole tarpeen käyttäytyä poliitikkojen tavoin.

HYY:n esittämä kritiikki järjestön tämänhetkisten arvojen vastaisia politiikkatoimia kohtaan on varsin perusteltua. Erityisesti tapauksessa, jossa ollaan uhraamassa hyvinvointiyhteiskunnan ”pyhää lehmää”, maksutonta koulutusta, talouspolitiikan alttarilla, on ymmärrettävää, että opiskelijoiden etujärjestö älähtää. Raporttia kohtaan esitetty yksinkertainen, sen johtopäätökset kiistävä twiitti on kuitenkin älyllisesti varsin laiska ja täysin väärin kohdentunut vaikuttamisyritys, eikä ole mielestäni se tapa, jolla opiskelijoiden etua tulisi ajaa.

Koronakriisin ja yleisen tyytymättömyyden myötä esillä ollut asiantuntijuuden politisointi on mitä ilmeisimmin yhteiskunnassamme esiintyvä ilmiö. Vaikkei HYY twiitissään tähän suoraan syyllistykään, tuntuu se tulkitsevan Vihriälän ryhmän raportin poliittisena kannanottona. Tämä osoittaa perin vahingollista asiantuntijoiden roolin väärinymmärrystä.

Vaikka itsekin suhtaudun lukukausimaksuihin epäilevästi, on varsin surullista, että maamme parhaan ja tutkimusyliopistona profiloituvan opinahjon opiskelijoiden kattojärjestö osallistuu kannanotoissaan tällaisen väärinymmäryksiä ruokkivan ilmapiirin vahvistamiseen.




Kuvat: Vihriälä – ETLA, Ministerit – Laura Kotila / Valtioneuvoston kanslia CC-BY-4.0

Jatka keskustelua: