Artikkeli | Teksti ja visualisointi: Juho Junttila
Pääkaupunkiseudulla vuokra-asuminen kallistuu vuosi toisensa jälkeen. Asuntosijoittamisen suosion kasvaessa ja kaupungistumisen kiihtyessä neliöhinnat kohoavat. Mikä on pääkaupunkiseudun opiskelijoiden asema jatkossa?
Asuntosijoittamisesta on viime vuosina tullut muodikasta. Yhä useammat lehtiartikkelit, blogit ja podcastit neuvovat, kuinka kenestä tahansa voi tulla asuntosijoittaja. Syy tälle on selvä – kroonisesti alhaiset korot ja valtion tukemat vuokralaiset ovat nostaneet sijoitusasuntojen kysyntää kasvukeskuksissa.
Pankit ovatkin viime vuosien aikana raportoineet huomattavaa kasvua sijoituskohteiden lainojen haussa, eikä edes koronakriisi ole hidastanut asuntojen hintojen kohoamista.
Etenkin uusilla sijoittajilla vaikuttaa olevan sama tavoite – löytää pienehkö asunto läheltä korkeakouluja ja vuokrata se opiskelijalle. Uusi trendi on synnyttänyt asuntomarkkinoille erilaisia ilmiöitä. Rakennuttajat ovat vastanneet pieniä asuntoja himoavien sijoittajien kysyntään lisäämällä niiden osuutta uusissa kohteissa. Ajoittain innostus on johtanut jopa äärimmäisyyksiin, kuten Vantaalle rakennetut 15,5 neliön yksiöt osoittivat.
Asuntoihin kohdistuva spekulaatio on aiheuttanut myös uusia haasteita asunto-osakeyhtiöille. Sijoittajien omistuksien lisääntyessä nousevat myös taloyhtiöiden lainojen riskit. Tämä on johtanut kaikille korkeampiin remonttilainoihin tai jopa lainottamisesta kieltäytymiseen.
Samaan aikaan vuokralla asuvien ruokakuntien määrä on kasvanut. Kalliimmat asunnot ja riittävä määrä uusia vuokralaisia johtavat luonnollisesti myös kalliimpiin vuokriin, sillä sijoituksille vaaditaan myös suhteessa riittävää tuottoa. Viimeisen kahden vuoden aikana yksiöiden vuokrat Helsingissä ovat nousseet noin viidellä prosentilla. PTT:n alkuvuodesta teettämän selvityksen mukaan vuokralla asuvien käytettävissä olevista tuloista yhä suurempi osuus kuluu asumiseen.
Millainen on opiskelijoiden tilanne?
Opiskelijan näkökulmasta tilanne on kuitenkin vähintäänkin neutraali, ellei jopa hyvä. Vaikka vuokrat ovat kohonneet tasaisesti viime vuosikymmenen ajan, ovat opiskelijoiden tuet pysyneet vauhdissa mukana. Opiskelijoiden siirtyessä yleisen asumistuen piiriin vuonna 2017 asumistukeen oikeutettujen määrä nousi huomattavasti.
Jokaisen yksilön asumisjärjestelyt, työllisyys ja muut elinkustannukset eroavat, mutta keskimäärin vaikuttaa siltä, että opiskelijoiden asema vuokramarkkinoilla on turvattu. Erot voivat kuitenkin olla suuria. Helsingissä vuokrasäännellyissä ARA-asunnoissa elävät maksavat noin 70 % vapaarahoitteisten asuntojen vuokrasta. Vantaalla ja Espoossa vastaava suhdeluku on noin 80 %. Vuokrasäännellyn asunnon saavuttamisella on siis merkittävä vaikutus opiskelijan tulotasoon.
Asumisesta syntyvä eriarvoisuus saattaa jatkossakin kasvaa. Opiskelijoiden sisäänottomäärät ovat kasvaneet kevään päätösten seurauksena, mutta myös asunnon etsimisessä eri aloille hakeneet lähtevät eri tilanteesta. Todistusvalinnan ja pääsykokeiden ajoitusten vuoksi eri alojen opiskelijat saavat tiedon opiskelupaikasta jopa kuukausien erotuksella, mikä antaa osalle huomattavan etumatkan vuokramarkkinoilla.
Myös opiskelupaikan vastaanottamisen ajoituksessa on eroja, minkä vuoksi erityisesti todistusvalintaan perustuvien alojen (kuten taloustieteen) opiskelijat pääsevät ilmoittautumaan HOAS:in jonoihin aikaisemmin.
Vaikka valtion tuet opiskelijoille ovat liikkuneet kustannusten tahdissa, on kuitenkin kyseenalaista, kuinka paljon julkinen sektori voi suojella asuntosijoittajien tuottoja ja riskejä rahoittamalla vuokralaisia avoimilla markkinoilla. Opiskelijoiden elinkustannusten kattaminen on välttämätöntä, mutta sitä ei voida tehdä muiden vuokralla asuvien kustannuksella. Tukien korottaminen nostaa myös kaikkien vuokria, myös niiden, jotka eivät ole tukiin oikeutettuja.
Artikkelissa käytetyt lähteet:
http://raportit.kela.fi/linkki/6631943
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin_Passiivi/StatFin_Passiivi__asu__asvu/statfinpas_asvu_pxt_001_2018q4.px/
http://raportit.kela.fi/linkki/79327443
https://pxnet2.stat.fi:443/PXWeb/sq/e640faea-978e-4f38-a4ca-96f11dd93daa
http://tilastokeskus.fi/til/asas/2019/01/asas_2019_01_2020-10-14_tie_002_fi.html
https://www.ptt.fi/ennusteet/kansantalous-ja-asuntomarkkinat/asuntomarkkinat-2020-ennuste.html
Kuva: Petri Krohn (CC BY-SA 3.0)
