Oman tietämättömyyden myöntäminen on kenties parasta, mitä ihminen voi tehdä. Alati muuttuvassa maailmassa informaatiovirrat yllättävät yksilön ja ainoa varmuus on se, ettei mistään tunnu tietävän mitään. Mutta tämänkin varmuuden ulkopuolelle jää kaikki se, mistä ei edes tiedä olevansa tietämätön.
Historia toistaa itseään. Sanan ‘historia’ voisi korvata myös sanalla ‘taloustieteen opetus’. Koulutusohjelman tutkintorakenne nimittäin on olennaisilta osin sama kuin se on ollut jo 30 vuotta sitten.
Varhaisen aamun aurinko paahtaa valkoisten muurien yllä. Nuori kirjuri Asim kiiruhtaa työhönsä, jonka hän tänään suorittaa satamassa. Täytyy laskea ja kirjata laivoista faaraon holveihin siirrettävät kauppatavarat. Haukotus.
Itä-Rooman valtakunta, eli Bysantti, oli olemassa 300-luvulla tapahtuneesta Rooman imperiumin jakautumisesta vuoden 1453 osmaanivalloitukseen asti. Koko olemassaolonsa ajan Bysantti joutui varautumaan hyökkäyksiin niin idästä, pohjoisesta kuin lännestäkin. Tästä syystä tehokkaan armeijan ja sen kustannukset kattavan verojärjestelmän ylläpito oli valtakunnalle elintärkeää.
Teo Talonpoika herää kylmässä tuvassaan aamun vielä odottaessa itseään. Pieneen pirttiin on ahdettu koko perhe kotieläimiä myöten. Teo tietää hänen nimensä tarkoittavan Jumalan lahjaa.
Vuonna 2005 Nigeriaan myydään muutama hiustenkuivaaja. Nigeriassa kappalehinta on 3 800 dollaria, vaikka vastaava tuote olisi toisessa maassa maksanut vain 25 dollaria. Samoihin aikoihin maahan myydään golfsetti 4976 dollarilla, kun setin saa muualta alle 100 dollarilla. Näin räikeitä hintaeroja on vaikea ymmärtää tavallisen markkinatalouden viitekehyksestä, ja sille on hyvä syy: näitä kauppoja ei markkinoilla oikeastaan solmittukaan.
Teksti | Mikko Vanhala Optimaalisella tehokkuudella rakennetusta miinakentästä (ks. edellinen Kapitaali) ja muista varotoimista huolimatta Karhukopla on päässyt Roope Ankan rahasäiliöön! Rahasäiliön turvatoimet ovat kuitenkin, no, omaa luokkaansa: ovathan ne Pelle Pelottoman suunnittelemia. Fatoun lemman todistamisen (josta 176-671 selviytyy vaivatta, onhan hän ehtinyt suorittaa Mitta ja integraali -kurssin ennen kriminaaliuransa alkua) ja kahden vaikea-tasoisen sudokun jälkeen Karhukoplaa ja Roopen rahoja erottaa enää viimeinen pulma: Mitä pitää lisätä lukuun 9, jotta saadaan 6? Kuvittele toimivasi Karhukoplan kuvitteellisena konsulttina (joten sinun ei tarvitse ottaa kantaa siihen, sallisiko moraalisi sinun osallistua tällaiseen laittomaan toimintaan). Osaatko auttaa heitä tämän pulman ratkomisessa? (Vinkki: vastaus ei…
Teksti | Juho Junttila Kirja-arvostelu: Everybody lies – what the Internet can tell us about who we really are (2017, Seth Stephens-Davidowitz) Akateemisen tutkimuksen popularisointi on vaikeaa. Liiallinen yleistäminen voi johtaa väärinkäsityksiin tutkimustuloksista ja kasvattaa kitkaa tutkijayhteisössä. Toisaalta akateeminen perinpohjaisuus herättää suuren yleisön kiinnostuksen vain harvoin. Amazonin e-kirjoista saatavien tilastojen perusteella vain 3% Thomas Pikettyn “Pääoman” omistavista on lukenut kirjan loppuun saakka. Daniel Kahnemanin huomattavasti lyhyemmällä menestysteoksella ”Nopeasti ja hitaasti ajattelu” vastaava luku on silti vain 7%. Popularisoinnin haasteista huolimatta Seth Stephens-Davidowitz onnistuu löytämään kirjalleen tasapainopisteen tilastotieteen ja viihteen välimaastosta. ”Everybody lies – what the Internet can tell us about…
Opiskelenko todella taloustiedettä? Tämä kysymys tulee helposti mieleen taloustieteen kandivaiheen kursseilla – eikä tämä johdu siitä, etten ymmärtäisi menetelmäopintojen tärkeyttä ja sitä, että ne vaativat luonnollisesti oman aikansa. Ei, kyse on pikemminkin siitä, että kandivaiheen taloustieteen runkokursseissa on varaa kehittämiselle. Väitän, etteivät kurssit palvele parhaiten tarkoitustaan, ja pienilläkin muutoksilla niistä voisi saada kokonaisuutena toimivampia. Miten sitten vastaisin muutostarpeeseen? Mikä olisi mielekäs ensiaskel opintojen vaatimustason kasvattamiseksi? Tällä hetkellä taloustieteen geneerisellä kandikurssilla on yhdeksän luentoa, mikä vastaa neljää ja puolta viikkoa. Periodin seitsemästä viikosta jää siis yli kolmannes käyttämättä. Mielestäni tämä käyttämätön aika pitäisi ottaa kursseilla käyttöön. Toisaalta tämä herättää kysymyksen: mitä…
Kapitaalin arvostelutoimikunta raottaa jälleen sanaista arkkuaan. Tár (elokuvateattereissa, ensi-ilta 24.2.2023) Kapellimestari Lydia Tár (Cate Blanchett) valmistautuu tärkeään esitykseen, mutta entisen oppilaan itsemurha nostaa esiin syytöksiä valta-aseman väärinkäytöstä. Elokuva on käsikirjoitettu erittäin hienosti: se ei syyllistä tai puolusta päähenkilöä, vaan rakentaa hänestä monipuolisen kuvan, jonka avulla katsoja voi tehdä omat johtopäätöksensä. Sisältöönsä nähden osa kohtauksista kuitenkin tuntuu tarpeettoman pitkiltä ja viipyileviltä; elokuvan yli 2,5 tunnin kestosta olisi helposti voinut leikata hieman pois. ★★★★☆ Ajan tytär (1951, suomeksi WSOY 1979) Dekkari, jossa päähenkilö makaa koko kirjan ajan sairaalassa, eikä kirjan aikana tapahdu yhtään mitään? Kuulostaa oudolta, mutta toimii yllättävänkin hyvin. Komisario Alan…