Vuoden 2022 ensimmäinen Kapitaali on nyt täällä! Tämän verkkolehden lisäksi julkaisemme Kapitaalia myös printtinä. Hae siis omasi Economicumilta, Kaisa-talosta tai Exactumista Kumpulasta. Antoisia lukuhetkiä!
-
-
Pääkirjoitus | Otto Muurinen Tätä lehteä tehdessämme varmaa on ollut vain epävarmuus. Ei niinkään Kapitaalin kohdalla, mutta ympäröivässä maailmassa on tapahtunut paljon. Kirjoitushetkellä viimeisimpänä huomiota on saanut sota, joka tullut lähemmäksi kuin vuosikymmeniin ja koskettanut myös aiemmasta poikkeavalla tavalla monia ikäluokkia täällä Suomessa. Epävarmoina aikoina rutiinit tuovat turvaa. Arjen rakentamista helpottaa paluu lähiopetukseen ja tiiviimmin osaksi opiskelijayhteisöä. Tätä kirjoittaessani palasin vuoden takaisen Kapitaalin pääkirjoitukseen, jossa pohdittiin etäopiskelun tuomia haasteita. Sävy tuntui nykysilmin näköalattomalta. On ihana huomata, kuinka toivo on palannut! Vuoden ensimmäisen Kapitaaliin teemana on alkuvuonna monessakin yhteydessä pinnalla ollut energia. Ensin talvipakkasilla sähkönhinnat ja nyttemmin polttoaineiden korkeat hinnat koettelivat…
-
Puheenjohtajan palsta | Janella Lehtinen Vuosi sitten julkaistussa Kapitaalissa tällä samaisella palstalla todettiin: ”Pandemia vaatii kaikilta kärsivällisyyttä, mutta odotus palkitaan: KTTO:n toiminta palaa pandemian hellittäessä normaaliin päiväjärjestykseen, eikä perinteisiä tapahtumia ole silloinkaan unohdettu.” Pandemia kuritti maailmaa lähes koko vuoden 2021, eikä vuodenvaihde tuonut ainakaan heti helpotusta tilanteeseen. Vaikka epävarmuus varjostaa tulevaisuutta, suhtaudun kuitenkin optimistisesti tulevaan. Paluu normaaliin päiväjärjestykseen on edessä. Tulevan vuoden suurimpana haasteena ja toisaalta myös tavoitteena on jatkuvuuden varmistaminen. Kahden hajonaisen toimivuoden takia isolla osalla opiskelijoista ei ole kokemusta järjestömme perinteisistä tapahtumista ja kosketus opiskelijakulttuuriin on jäänyt vajaavaiseksi. KTTO:n hallitus vuodelle 2022 koostuu niin vanhemmista opiskelijoista kuin myös…
-
Opintovastaavien palsta | Henri Virtanen & Veikka Karvonen Opintovastaavina toimivat tänä vuonna 2. vuosikurssin opiskelija Henri Virtanen ja 1. vuosikurssin opiskelija Veikka Karvonen. Toivon mukaan suurin opintoihin liittyvä muutos tänä vuonna tulee olemaan siirtyminen etäopetuksesta lähiopetukseen. Niin kuin valveutuneimmat jo tietävätkin, opintovastaavien tehtävänä on toimia eräänlaisina taloustieteen opiskelijan edunvalvojina opintoasioissa. Pyrimme pitämään tiivistä yhteyttä opetushenkilökuntaan ja korjaamaan opinnoissa ilmeneviä ongelmia yhteistyössä heidän kanssaan. Toimenkuvaan kuuluu myös yhteydenpito kandi- ja maisteriohjelman johtoryhmien opiskelijaedustajiin, jotta opiskelijoiden ääni kuuluisi myös johtoryhmissä. Opintovastaavien vuosi on vielä alussa, mutta olemme päässeet jo pienimuotoisesti hoitamaan tehtäväämme edunvalvojina. Kolmannen periodin integraalilaskennan kurssin ja Makrotaloustiede I -kurssin luentoja…
-
Artikkeli | TEKSTI Otto Muurinen KUVA Tomi Parkkonen / Fortum Fortumin toimitusjohtaja on rakentanut uransa kiinnostukselle erilaisista asioista ja monipuoliselle kokemukselle – ja kannustaa nykyopiskelijaakin siihen. Metromatka Helsingin yliopistolta Keilaniemeen lukuisten suuryritysten pääkonttorien keskelle ei ole pitkä. Mutta matka valtiotieteellisestä tiedekunnasta ja kansantaloustieteen opinnoista suuren suomalaisen pörssiyhtiön toimitusjohtajaksi on. Tapaan Markus Rauramon selvittääkseni, kuinka hän päätyi valtsikasta Fortumin toimitusjohtajaksi. Rauramo kertoo, että hänellä ei ollut lapsuudessa haaveammattia. Suunnitelmat eivät olleet selkeytyneet lukioiässäkään. Hän kuvaa olleensa monipuolisesti kiinnostunut erilaisista asioista. Lukioajaltaan hän nostaa kuitenkin erityisesti esiin kiinnostuksen historiaa kohtaan. Vuonna 1989 Rauramo aloitti kansantaloustieteen opinnot Helsingin yliopistossa. Hänet ohjasi valtsikaan kiinnostus…
-
Artikkeli | Mikko Vanhala Mistä saamme tulevaisuudessa energiaa? Yksi merkittävimmistä energiatrendeistä vuonna 2021 oli hiilestä irtautuminen (tai vähintään siirtymästä puhuminen). Yhteiskunnan digitalisoitumisen myötä energiaa tarvitaan yhä enemmän, mutta samaan aikaan monet valtiot pyrkivät vähentämään fossiilisten polttoaineiden kulutusta. Nykyisten uusiutuvien energianlähteiden lisäksi tarvitaan uusia ratkaisuja. Mitkä energianlähteet ovat vasta teknologian reunalla? Kapitaali selvitti vuoden 2022 kuumimmat (pun intended) energiateknologiat. Lattia Kyllä, luit aivan oikein: lattia. Lattian kohdistuvaa – kävelemisestä syntyvää – liike-energiaa voidaan muuntaa sähköksi. Hollantilainen Energy Floors ja brittiläinen Pavegen tuottavat lattialaattoja, joiden avulla ruuhkaisilla alueilla, kuten kauppakeskuksissa ja lentokentillä, voidaan tuottaa sähköä muun muassa mainoskylttien valaisemiseen. Lattiapaneelien hinta on…
-
Artikkeli | Jesse Kahilainen Energian hintojen nousun vaikutukset ovat olleet puheenaiheena mediassa: pörssisähkösopimuksia solmineet ihmiset ovat löytäneet itsensä tilanteesta, jossa kasvaneet maksut ovat tuntuneet suhteettomilta. Korotukset ovat olleet huomattavan suuria monille. Mistä tämä johtuu? Keskimäärin kuluttajahinnat nousivat 4–7 % vuoden takaiseen Tilastokeskuksen 12/2021 pörssisähkön hintakatsauksen mukaan. Pörssisähköä käyttävillä hinnankorotukset ovat olleet suurempia. Vaikka moni tahtoisi syyttää ilmiöstä vihreää hallitusta ja turpeen käytön lopettamista, ilmiö ei ole vain kotimainen: Euroopassa hinnoissa on tapahtunut myös huomattavaa kasvua johtuen kaasun ja muiden fossiilisten polttoaineiden hintakehityksestä. Hintaan vaikuttavat monet seikat, kuten kysyntä ja tarjonta, päästöoikeudet sekä raaka-aineiden hinnat. Raaka-aineiden hintakehitys kaasussa ja hiilessä on…
-
KTTO | KYSYMYKSET Juho Junttila KUVAT Noora Pumpanen Vuoden 2022 hallituslaiset Kapitaalin tentattavina. Puheenjohtaja Janella Lehtinen Kuka olet ja mitä teet? Moi! Oon Janella, tällä hetkellä 3. vuoden opiskelija ja toimin hallituksen puheenjohtajana. Aikaisemmin oon ollut hallituksessa sihteerinä ja toiminut myös tuutorina. Hallitushommien ohella yritän saada kanditutkielmaa tehtyä. Et ole puheenjohtajakaudellasi vieläkään ottanut kantaa EKP:n korkopolitiikkaan, kasvavaan inflaatioon tai valtionbudjetin alijäämään. Kuinka KTTO:n opiskelijoiden tulisi suhtautua johtajaan, joka tällä tavoin hylkää aikamme polttavimmat kysymykset? Alkuvuoden kiireiden vuoksi en ole ehtinyt julkaisemaan odotettuja kannanottojani mainitsemistasi aiheista. EKP:n korkopolitiikka on erityisen lähellä sydäntäni, joten kattava analyysi ja kannanotto on piakkoin tulossa (heti…
-
Artikkeli | TEKSTI & KUVA Outi Jurvanen Viime keväänä yliopiston sähköpostiini kolahti meili otsikolla ”Harjoittelupaikkoja OECD:llä”. Viestissä mainostettiin tuottavuuslautakunnan, yritystukien tutkimusjaoston ja talouspolitiikan arviointineuvoston, sekä OECD:n yhteistä tutkimushanketta, johon haettiin kahta graduntekijää yhdeksäksi kuukaudeksi. Tutkijan urasta kiinnostuneena sekä graduaihetta vailla olevana päätin hakea paikkaa. Ilmoituksessa ei ollut täsmennetty paikkakuntaa, mutta korona-ajan etäilyyn tottuneena olin varma, että työ olisi etätyötä Helsingissä. Työhaastattelu alkoi kuitenkin sanoilla: ”Meidän ilmoituksemme oli tosiaan vähän epätäsmällinen, mutta tämä työ on tosiaan Pariisissa.” Jo seuraavana päivänä sain puhelun ”Olit paras hakija, olethan varmasti valmis muuttamaan Pariisiin?” Vastasin empimättä myöntävästi. Näin tulin tehneeksi yhdessä vuorokaudessa päätöksen uuteen maahan…
-
Aluevaalit olivat floppi. Alle puolet äänioikeutetuista käytti oikeuttaan. Demokraattisessa järjestelmässä kansalta saatavan mandaatin hiipuminen on hälyttävää. Tämän vuoksi Pääomainen on valmistellut uuden poliittisen ohjelman, joka motivoi äänestäjiä ja tehostaa julkisen sektorin toimintaa. Syyt aluevaalien heikkoon osanottoon olivat selvät: Ihmiset eivät ymmärtäneet mistä oli tarkoitus äänestää ja eivät olleet motivoituneita vaikuttamaan. Hyvinvointialueiden ja niiden toimintaa säätelevien aluevaltuustojen konsepti oli liian abstrakti, ja valtuutettujen vallan rajat jäivät epäselviksi. Ongelmalle on onneksi selkeä ja looginen ratkaisu. Vaalien määrää täytyy lisätä. Pirstaloimalla hallintoa yhä pienempiin ja pienempiin poliittisesti valittuihin yksiköihin, saataisiin Suomeen äärimmäisen erikoistuneita päätäntäelimiä. Jo yksinkertainen mikrotalousteoria sanelee, että kilpailun lisääminen ja erikoistuminen…