Vuoden kolmas Kapitaali keskittyy kansainvälisen kaupan teemoihin. Lehti on tällä tietoa viimeinen vain digimuotoisena julkaistava numero, ja tarkoituksena olisi palata myös printtilehteen vuoden viimeisessä numerossa. Viihdyttäviä ja informatiivisia lukuhetkiä kaikille lukijoille! https://kapitaalilehti.fi/category/kapitaali-3-2021/
-
-
Pääkirjoitus | Mikko Vanhala Viimeistään rahtilaiva Ever Givenin juuttuessa Suezin kanavaan maaliskuussa 2021 valkeni kaikille, miten riippuvaisia olemme ulkomaankaupasta. Pandemia sai valtiot ja kansalaiset näkemään, miten herkkiä kansainväliset toimitusketjut voivat olla häiriöille. Samaan aikaan merirahtien hinnat ovat huimassa nousussa eikä loppua näy: Time-lehti raportoi elokuun puolivälissä, kuinka teräskontin kuljettaminen Shanghaista Rotterdamiin maksoi huimat 547% kausitasoitettua viiden vuoden keskiarvoa enemmän. Konttitilauksia peruttiin pandemian alkuvaiheessa paljon, mistä johtuen konttien tarjonta ei riitä vastaamaan kysyntään. Merirahdit myös elpyivät odotuksia nopeammin erityisesti Kiinassa. Asiantuntijat arvioivat tilanteen jatkuvan jopa vuoteen 2023 asti. Eikä siinä vielä kaikki. Monien elektroniikkakomponenttien ja raaka-aineiden hinnat ovat nousseet kovan kysynnän…
-
Artikkeli | Mikko Vanhala Kansainväliset rahoitusmarkkinat muuttuvat yhä yhtenäisemmiksi. Ehkä jopa liikaa: eri markkinoiden korrelaation kasvaessa hajauttaminen vaikeutuu entisestään. Poliittiset ja geopoliittiset muutokset voivat vaikuttaa markkinoihin hyvinkin turmiollisesti, ja ennen kaikkea niitä on vaikea kvantifioida tai ennustaa. Millä tavoin geopolitiikka välittyy markkinoille ja mitkä ovat suurimpia riskejä? Voiko nojatuolikenraalina todella tehdä rahaa – tai ainakin välttyä sen menettämiseltä? Geopolitiikka katsoo politiikkaa ennen kaikkea (talous)maantieteen näkökulmasta. Sodat ja muut konfliktit ovat geopolitiikan näkyvin muoto. Informaation virratessa yhä nopeammin paikasta toiseen ovat merkittävät tapahtumat koko maailman tiedossa jopa sekunneissa. Uusi tieto välittyy myös rahoitusmarkkinoille huomattavasti nopeammin kuin vaikkapa parikymmentä vuotta sitten. Ja…
-
Artikkeli | Veikko Uusitalo Kesä- ja heinäkuun vaihteessa 2021 moni ulkomailta edullista tavaraa tilannut suomalainen oli erikoisessa tilanteessa. Jos tuotteen saapuminen jäi epäonnisesti heinäkuun puolelle, tuote saattoi jäädä tulliselvitykseen ja tuotteen hinta nousta arvonlisäveron verran. Tilanteen taustalla oli arvonlisäveron uudistus, jossa alle 22 euron arvoisista EU:n ulkopuolelta tilatuista nettiostoksista alettiin periä arvonlisäveroa. Usein ostaja oli odotellut pakettia jo viikkojen tai kuukausien ajan, sillä koronapandemia oli pidentänyt kuljetusaikoja huomattavasti. Tuotteiden tilaaminen ulkomailta on monimutkaistunut viime aikoina suomalaisen kuluttajan näkökulmasta. Ensin koronavirus käytännössä pysäytti lentoliikenteen keväällä 2020, mikä viivästytti pakettien saapumista merkittävästi ja lisäksi heikensi monien tuotteiden saatavuutta. Vuoden 2021 alussa Iso-Britannia…
-
Vieraskynä | Juuso Kaaresvirta Globalisaatio otti suuren askeleen 20 vuotta sitten, kun Kiinasta tuli WTO:n jäsen. Sopimuksen myötä Kiina purki kaupan ja ulkomaisten investointien esteitä, ja monikansallisten yritysten tuotantoa virtasi maahan. Kymmenet miljoonat kiinalaiset löysivät uutta työtä vientisektorilta. Suomessa ja monissa muissa maissa puhuttiin siitä, miten kaikki työpaikat siirtyvät Kiinan. Kiinasta tuli nopeaan tahtiin koko maailman paja, jossa tuotettiin kaikkea mahdollista drinkkisateenvarjoista maailman parhaisiin älypuhelimiin. Viime vuosina tummia pilviä on alkanut kasaantumaan Kiinan ylle. Suhtautuminen Kiinaan ja sen toimintatapoihin on hiljalleen kääntynyt yhä kriittisemmäksi maailmalla. Pew-tutkimuslaitoksen 12 kehittyneessä taloudessa tekemässä kyselyssä Kiinaan negatiivisesti suhtautuvien osuus oli suurempi kuin koskaan ennen…
-
Haastattelu | Eino Haajanen Moni taloustieteen opiskelija tuntee työn taloustieteen tutkimuksen peruspiirteitä ja -kysymyksiä. Mutta mitä tarkoittavat family economics ja economics of crime? Aalto-yliopiston professorina maaliskuussa aloittanut Kristiina Huttunen kertoo, mistä suuntauksissa on kyse. Professorin työhuoneessa on sekalaisia matemaattisia muistiinpanoja valkotaululle luonnosteltuna. Työhuone sijaitsee Economicumilla Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) tiloissa. Aamupäivän Huttunen on ehtinyt käyttää seuraavien kysymysten pohtimiseen: Jos mies menettää työpaikkansa, sekä hänen että hänen naispuolisonsa riski kuolla nousee. Jos nainen on se, joka menettää työpaikkansa, mitään ei tapahdu kummankaan riskille kuolla. Nämä ovat aineistosta löytyneitä havaintoja. “Tässä on tällainen jännittävä epäsymmetria siinä, miksi työpaikan menetys, joka molemmilla johtaa…
-
Teksti: Eino Haajanen Huttunen innostuu, kun kysyn kirjavinkkiä. “Siis tämä on ihan älyttömän silmiä avaava kirja. Tämä tekee ekonometriasta kivaa ja intuitiivista.” Kirja on MIT:n professori Joshua Angristin ja LSE:n professori Jörn-Steffen Pischken teos Mostly Harmless Econometrics. Se lähtee Huttusen mukaan käytännön empiirisistä kysymyksistä liikkeelle. On monia asioita, jotka saattavat vaikuttaa ilmiöihin. On hyvä nähdä ikään kuin lukujen taakse. “On hyvä yrittää nähdä lukujen taakse ja alkaa miettiä, miksi tehdään näin” “Yksinkertaisilla tavoilla voi lähteä tutkimaan kausaalikysymyksiä.” Hän lisäksi mainitsee YouTube-videosarjan, joka on myös Angristin käsialaa. Kyseessä on videosarja, joka opettaa ja havainnollistaa ekonometrian käsitteitä animaatiovideoiden kautta. “Jos haluaa tehdä aineistolla…
-
Kirja-arvostelu | Juho Junttila Etsiessäni kesälukemista kirjaston hyllyltä tarttuivat tarkasteluun “Korruptio: Yhteiskunnan vihollinen numero yksi” ja erään nimeltä mainitsemattoman Suomen Pankin pääjohtajan muistelmateos. Mukaan lähti lopulta raflaavammalla lisänimellä varustettu korruptiokirja. Todellisuudessa kirjaa olisi varmaankin kuvannut paremmin sen alkuperäinen nimi – “Corruption: What Everyone Needs to Know” (2017). Politiikan tutkijan Miriam Goldenin ja käyttäytymistaloustieteilijä Ray Fismanin kurssikirjamainen teos kuvailee eri tapoja joilla korruptiota esiintyy, kuinka sitä pyritään mittaamaan ja miten ilmiötä tulisi torjua. Erityisesti alun peliteoreettinen malli, jossa kuvaillaan erilaisia tasapainopisteitä yhteiskunnassa luo oppikirjamaista rakennetta lukukokemukseen. Toisin kuin taloustieteen oppikirjat yleensä, tämä kokonaisuus ei juurikaan haasta lukijaa tai pysäytä pohtimaan. Kirjan…
-
Kirja-arvostelu | Mikko Vanhala Onko tekoälyn maailmanvalloitus todellinen uhka? Oli tai ei, siihen on varauduttava, sillä kun superälykäs tekoäly lopulta kehitetään, on jo liian myöhäistä, varoittaa filosofi Nick Bostrom. Tekoäly voittaa ihmisen jo monessa yksittäisessä asiassa. Erityisesti vaativien laskutehtävien osalta keinoäly on päihittänyt ihmisen kyvyt jo pitkään. . IBM:n shakkitietokone Deep Blue voitti shakin maailmanmestari Garry Kasparovin vuonna 1997 sekä Googlen AlphaGo Go-lautapelin maailmanmestari Ke Jien vuonna 2017. Viime vuosina tekoäly on valjastettu luomaan myös taidetta. Yleispätevää ja superälykästä tekoälyä ei ole kuitenkaan vielä onnistuttu kehittämään. Tällainen läpimurto voisi mullistaa teknologisen kehityksen, mutta ainakin teoreettisena vaarana on kontrollin menetys, joka…
-
Kieli ja puhe muuttavat sitä, kuinka ajattelemme. Pääomainen on jo pitkään huomannut, kuinka harhaanjohtavat sanonnat kampeavat kansantalouttamme ja tehokkuuttamme sivuraiteille. Alle onkin listattu sanontoja, joista olisi korkea aika luopua. ”On lottovoitto syntyä Suomeen” Sanonnan kuului kai aikaisemmin tarkoittaa sitä, että hyvinvointivaltioon kuuluminen oli suuri onnenpotku, joka turvasi onnellisen elämän. Valitettavasti liian moni tulkitsi lottovoittonsa tarkoittavan sitä, että joku muu hoitaa heidän toimeentulonsa tästä ikuisuuteen. Seurauksena onkin eläkepommi ja valtionvelka vailla vertaa. Nykypäivänä Suomeen syntyminen ei ole lottovoitto, vaan tahaton osallistuminen vanhempien sukupolvien kehittämään pyramidihuijaukseen. Loton pääpotin sijaan Suomeen syntyminen on kuin raaputusarpa – ansaittujen rahojen palautusprosentti on noin puolet. ”Ahkeruus…