• PÄÄKIRJOITUS

    Taloustiede ja uusliberalismi

    12/12/2019 - By 

    Yhdysvalloissa useat akateemiset ekonomistit ovat järjestäytyneet Economics for Inclusive Prosperity -aloitteen taakse luomaan mukaan ottavampaa yhteiskuntaa taloustieteen avulla. Aloitteen takana on erityisesti Yhdysvalloissa nähty laaja eriarvoisuuden kasvu, josta ollaan huolissaan. Muutamat aloitteen takana olevista ekonomisteista, eritoten Dani Rodrik, Suresh Naidu ja Gabriel Zucman, vievät eriarvoisuuden kasvua hillitsevän ja mukaan ottavampaa yhteiskuntaa luovan aloitteen sanoman pitemmälle: heidän mukaansa on puhuttava uusliberalismin jälkeisestä taloustieteestä. Yhdysvaltalaisten huippuyliopistojen taloustieteilijäyhteisöistä kuuluu siis kummia. Erityisen kummalta tämä tuntuu suomalaiseen uusliberalismikeskusteluun suhteutettuna. Meillä ei ainakaan laajasti taideta tunnustaa taloustieteen mahdollisia uusliberaaleja osia. Toisaalta keskustelu näyttää useimmiten pysähtyvän uusliberalismin määritelmästä keskustelemiseen. Aatehistoriallisesti keskustelu onkin hankalaa, sillä uusliberalismi nähdään…

  • ARTIKKELIT - ILMIÖT

    Talouden ennustaminen on mission impossible, mutta silti hyödyllistä

    12/12/2019 - By 

    Yksi taloustieteen sovelluksista on talouskehityksen ennustaminen. Epävarmuus ja talousjärjestelmien monimutkaisuus tekevät talouskehityksen ennustamisesta hankalaa. Päätöksenteko kuitenkin tarvitsee tuekseen tutkittua tietoa talouden tulevasta kehityksestä. ”It’s awful – why did nobody see it coming?” huudahti Iso-Britannian kuningatar Elisabet II vierailullaan London School of Economicsissa vuonna 2008, kun finanssikriisi oli iskenyt. Modernissa makrotalousteoriassa ajatellaan, että erilaiset taloudelliset sokit aiheuttavat suhdannevaihteluita – ja pahimmillaan vakavia taantumia. Sokkeja on kuitenkin määritelmällisesti mahdoton ennustaa, tai muuten ne eivät olisi sokkeja. Siksi finanssikriisien kaltaisia suuria talouden häiriöitä on käytännössä mahdoton ennustaa ainakaan kovin paljon ennen niiden puhkeamista. Onko siis suhdanteiden ja talouden ennustaminen turhaa touhua? Ja jos…

  • ARTIKKELIT - ILMIÖT

    Mitä on uusliberalismin jälkeinen taloustiede, Gabriel Zucman?

    12/12/2019 - By 

    Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä apulaisprofessorina toimiva Gabriel Zucman on väitellyt Thomas Pikettyn ohjauksessa verovälttelystä ja osallistunut aktiivisesti ajankohtaiseen talouspoliittiseen keskusteluun ertyisesti esittämällä talousteoreettisia perusteluja Elisabeth Warrenin varallisuusveroajatuksille. Zucmanin mukaan taloustieteilijöillä on velvollisuus olla osa yhteiskunnan progressiivista kehitystä.  Mikä on Economics for Inclusive Prosperity -aloitteen tarkoitus ja miksi taloustiede tieteenalana tarvitsee tällaista aloitetta? Elämme kasvavan eriarvoisuuden aikakautta. Tulo- ja varallisuuserot ovat esimerkiksi Yhdysvalloissa kasvaneet lukemiin, joissa ne ovat viimeksi olleet gilded age -aikakaudella 1900-luvun alussa. Aikakautemme tarvitsee uusia talouspoliittisia ajatuksia. Meidän mielestämme ekonomisteillä ja muilla yhteiskuntatietelijöillä on vastuu olla osa ratkaisua. Lisäksi valtavirtataloustieteellä – siis johtavissa yliopistoissa harjoitettavalla taloustieteellä – on erittäin…

  • HENKILÖT

    Muutosta luvassa?

    12/12/2019 - By 

    Antti Ronkaisen mukaan poliitikot keskittyvät rakentamaan identiteettejä ja kulttuurisotimaan, kun talouden suuret rakenteelliset ongelmat ovat ratkaisematta. Tilanne ei kuitenkaan voi jatkua loputtomiin, kun keskuspankit ovat pitäneet yllä taloutta jo kymmenen vuoden ajan. Eurooppa on viimeisen vuosikymmenen aikana kohdannut kehitystään uudella tavalla haastavia kriisejä. Viime vuosikymmenen lopussa alkanut eurokriisi ja tämän vuosikymmenen puolella pakolaiskriisi ovat saaneet eurooppalaiset instituutiot ongelmiin. Läpi Euroopan populistit puolueet ovat nousseet. Kriisit ja populististen puolueiden nousu ovat haastaneet Euroopan unionin yhdentymiskehityksen. Helsingin yliopiston poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen kertoo, että juuri Euroopan unionin yhdentymiseen liittyvät teemat nousevat vahvasti esiin hänen ja Juri Mykkäsen toimittamassa Vapiseva Eurooppa -teoksessa…

  • ARTIKKELIT - ILMIÖT

    Talousteorian kritiikistä

    12/12/2019 - By 

    Taloustiede on viime aikoina kohdannut kritiikkiä, jossa muun muassa taloustieteen mallinnusperiaatteita on kyseenalaistettu. Hannu Vartiainen tarjoaa kiinnostavan näkökulman kritiikkiin ja siihen vastaamiseen talousteorian tavoitteiden avaamisen kautta.  Taloustieteilijöistä on viime vuosikymmeninä tullut keskeinen yhteiskunnallisia ilmiöitä selittävä professio. Siitä huolimatta – tai ehkä juuri siksi – taloustieteeseen on kohdistettu kiihkeää kritiikkiä. Taloustieteen malleja pidetään yksioikoisina, ennusteita huonoina ja politiikkajohtopäätösten ideologisina. Taloustiedettä on kutsuttu uskonnoksi, vihamieliseksi tieteenalaksi joka haluaa valloittaa muut tieteet ja tuhota vastustajansa. Tuore New York Times –kolumnin otsikko kirkuu ”Blame Economists for the Mess We’re In”. Vaihtoehdoksi on tarjottu uutta rahateoriaa MMT (Modern Monery Theory), joka perustuu ”realistisiin oletuksiin”. Taloustieteen…

  • R-KORNERI

    Kuvioiden muokkaaminen ärrässä – case ggplot2

    12/12/2019 - By 

    Mainio työväline kuvioiden piirtämiseen on R-ohjelmiston ggplot2 -paketti. Paketilla tehtyjen kuvioiden etu on erityisesti monipuolisuus ja muokattavuus. Vuoden viimeisessä ärräkornerissa tutustutaan kuvioiden piirtämiseen ggplot2-paketin avulla. Kyseinen paketti on jälleen Haldey Wickhamin kehittämä ja osa Tidyverseä, ja sillä voi käytännössä korvata R:n omat kuvaajien piirtämiseen tarkoitetut funktiot. ggplot2:n sisäinen logiikka, “grammar of graphics”, perustuu Leiland Wilkinsonin samannimiseen kirjaan. Ajatus on luoda ensin graafille pohja, jonka jälkeen pohjan päälle lisätään erilaisia kerroksia. Ne sisältävät tiedon siitä millaisen kuvan ohjelmoija haluaa luoda. ggplot2:n ensimmäinen rakennuspalikka on funktio ggplot(), jolle yleensä annetaan argumenteiksi vähintään kuvattava data. Käytän esimerkeissä ggplot2-pakettiin kuuluvaa mpg-dataa, joka sisältää kiinnostavia…

  • KULTTUURI

    Terveisiä tulojakauman huipulta

    12/12/2019 - By 

    Runsasta kalabaliikkia herättäneessä Huipputuloiset -kirjassa Suomen raharikkaat esimerkiksi ihmettelevät, miksei yliopistoissa tehdä mitään hyödyllistä ja miksi vaaleja järjestetään jatkuvasti. Anu Kantolan ja Hanna Kuuselan Huipputuloiset (Vastapaino, 2019) on kiehtova tutkielma ääririkkaiden maailmaan ja ajatuksiin. Teos sai jo ennen ilmestymistään Helsingin Sanomien artikkelin (HS 1.9.) seurauksena runsaasti huomiota, eikä aivan syyttä. Tutkimuksen sisältö on ajatuksia herättävää ja jopa kylmäävää.                        Kvalitatiivisessa tutkimuksessa on haastateltu anonyymisti otosta Suomen rikkaimmasta promillesta (tulojen, ei varallisuuden perusteella mitattuna). Otos sisältää lähinnä omaisuuden perijöitä, ammattiyritysjohtajia ja yrittäjiä. Teoksen lupauksena on paljastaa mitä huipputuloisin promille ajattelee ja miten heidän ajatuksensa vaikuttavat yhteiskuntaan ja politiikkaan. Tätä kirjoittajat toteuttavatkin ansiokkaasti. …

  • KULTTUURI

    Talouspolitiikan muutos ja eriarvoisuus

    12/12/2019 - By 

    Matti Tuomala esittelee uudessa kirjassaan laajasti taloudellisen eriarvoisuuden käsitteitä ja tarkastelee sen muutoksia Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana. Kirjan erityinen anti taitaa kuitenkin olla uusien talouspoliittisten ideoiden hahmotteleminen ja niiden tuominen julkiseen keskusteluun. Tampereen yliopiston taloustieteen pitkäaikainen professori Matti Tuomala julkaisi alkusyksystä erityisesti eriarvoisuutta, talouspolitiikkaa ja niiden suhdetta käsittelevän kirjan Markkinat, valtio ja eriarvoisuus. Kirja asettuu suomalaisen taloudellista eriarvoisuutta koskevan keskustelun vastavirtaan korostamalla kansainvälisesti matalan taloudellisen eriarvoisuuden sijaan taloudellisen eriarvoisuuden kasvua ja yhdistämällä talousteoreettisiin ja empiirisiin näkökulmiin laajan talouspoliittisten ja yhteiskuntafilosofisten näkökulmien kokonaisuuden. Kirja jakaantuu kuuteen lukuun. Aluksi Tuomala käsittelee taloudellisen eriarvoisuuden mittareita ja niiden toimintaa sekä esittelee empiirisiä tutkimuksia taloudellisen…