• PÄÄKIRJOITUS

    Oodi keskustelulle

    15/08/2019 - By 

    ”Melkoista kommunistipropagandaa uusimmassa Kapitaalissa.”, todettiin Jodelissa Kapitaalin viimeisimmästä, laajasti marxilaista taloustiedettä esitelleestä, numerosta. Räntti ei lähtenyt laukalle, mutta muutaman kommentin ketjussa kerettiin huomauttaa Marxin ajatusten olleen epärelevantteja jo sata vuotta. Jodelissa esitetyt näkemykset sisältävät kommentoinnin arvoisia ajatuskulkuja. Ensimmäinen kommentti korostaa uusimman Kapitaalin propagandaluonnetta. Mitä tulee propagandaan, sitä Kapitaali ei esittele. Sen sijaan Kapitaalin viime numeroon koottu marxilaisen taloustieteen symposium esitteli tiedettä. Esitelty marxilainen taloustiede lähtee eri lähtökohdista kuin valtavirtataloustiede, mutta sille on aivan samat kriteerit kuin muullekin tieteelle. Esimerkiksi Anwar Shaikh on julkaissut tutkimustaan tieteellisesti vertaisarvioituna alan lehdissä ja uusimman teoksen Capitalism Competition Conflict Crisis on julkaissut arvostettu tiedekustantaja Oxford…

  • Yleinen

    Niin mikä yhdenvertaisuussuunnitelma?

    15/08/2019 - By 

    Tiedekunnan opiskelijajärjestöjen yhdenvertaisuussuunnitelmalla tavoitellaan parempaa yliopistoyhteisöä kaikille. Keväällä Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijajärjestöt päättivät käynnistää kaikkia tiedekunnan järjestöjä koskevan yhdenvertaisuussuunnitelman valmistelun. Suunnitelmaa työstettiin kevään aikana niin kaikille avoimissa työpajoissa kuin eri järjestöjen puheenjohtajien ja yhdenvertaisuusvastaavien kokouksissa. Lisäksi järjestettiin kommenttikierroksia, jotta kaikilla halukkailla olisi mahdollisuus tuoda esiin näkemyksiään lähes valmiista suunnitelmasta. Seuraavaksi KTTO:n hallituksen on tarkoitus hyväksyttää suunnitelma kokouksessaan syksymmällä. Suunnitelman tavoitteet liittyvät niin opiskeluun kuin tapahtumiin ja ainejärjestöjen muuhun toimintaan. Ehdotetut toimenpiteet vaihtelevat yleisluontoisista (”Opiskelijoiden moninaisuus ja erilaiset elämäntilanteet huomioidaan fuksisyksyn ohjelman suunnittelussa”) tarkempiin (”Kaikilla järjestöillä on nimetty henkilö, joka vastaa yhdenvertaisuusasioista”). Suunnitelman toteutumista eri järjestöissä on tarkoitus seurata vuosittain. Miten suunnitelma…

  • Yleinen

    Onko taloustieteessä koulukuntia, Sakari Heikkinen?

    15/08/2019 - By 

    Helsingin Yliopiston taloustieteen kandiohjelmaan ei nykyään kuulu taloushistorian kurssia. Minkälaisia mietteitä tämä herättää? Taloushistorian kurssin poistuminen taloustieteen kandiohjelmasta oli yksi kaksi vuotta sitten toteutetun koulutusohjelmauudistuksen ei-toivotuista seurauksista. Sekä taloustieteen että talous- ja sosiaalihistorian oppiaineessa oltiin tyytyväisiä vanhaan käytäntöön, mutta sen jatkaminen ei vain ollut uudessa järjestelmässä mahdollista. Tämä on valitettavaa, sillä jonkinmoinen taloushistorian tuntemus kuuluu mielestäni taloustieteilijän perussivistykseen. Minkälaista arvoa koet taloushistorian kurssin tai opintojen tuovan taloustieteen opiskelijalle? Millaisiin teemoihin ne tuovat eniten lisää näkemystä? Taloushistorian ilmeisin anti on se, että se auttaa ymmärtämään, miten nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen on tultu. Pitkän aikavälin taloudellisen kasvun vaiheet ja suuret taloudelliset kriisit on…

  • ARTIKKELIT - ILMIÖT

    Euroopan unionin päästökauppajärjestelmä ilmastonmuutoksen torjunnan keihäänkärkenä

    15/08/2019 - By 

    Euroopan unionin päästökauppajärjestelmä perustettiin vuonna 2005. Järjestelmän tavoitteena oli hinnoitella yritysten tuottamat kasvihuonekaasupäästöt ja siten auttaa Euroopan unionia saavuttamaan asettamansa päästövähennystavoitteet kustannustehokkaasti. 2010-luvun alussa päästöoikeuden hinta romahti ja järjestelmää oltiin jo kuoppaamassa. Tällä hetkellä yksittäisen päästöoikeuden hinta on jo yli 25 € hiilidioksidiekvivalenttitonnilta ja hinnannousun ennakoidaan vain jatkuvan. Ilmastonmuutos on ollut julkisen keskustelun ytimessä jo vuosia ja viimeaikaiset tapahtumat, kuten lokakuussa 2018 julkaistu hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin ilmastoraportti sekä kesäkuussa 2018 varmistunut Yhdysvaltojen irtaantuminen Pariisin ilmastosopimuksesta ovat entisestään korostaneet tieteellisen tutkimustiedon tärkeyttä ilmastonmuutoskeskustelussa. Ympäri maailmaa on havahduttu sään ääri-ilmiöihin; esimerkiksi tämän vuoden kesäkuu oli taas mittaushistorian lämpimin kesäkuu Euroopassa (The Copernicus Climate…

  • ARTIKKELIT - HENKILÖT

    ”Must tuntuu, että meillä on aikalailla sama tavote tässä, mut sit ne keinot eroo”

    15/08/2019 - By 

    Kansanedustajat Elina Lepomäki ja Iiris Suomela haluavat puhua taloudesta ja esittävät puhuessaan koviakin väitteitä. Se, mihin väitteet perustuvat, jää kuitenkin kovin epäselväksi.  Minkälaista on hyvä talouspolitiikka ja minkälaista yhteiskuntaa sen keinoin tulisi rakentaa? Iiris Suomela: Tässä ajassa kansainvälinen ulottuvuus on oleellinen. Suomi on pieni avotalous ja vienti on meille tärkeää. Kauppasodat alkavat vaikuttaa Euroopassa ja Suomessakin, jolloin kansainvälisen ulottuvuuden mukana pitäminen on tärkeää. Kotimaan ulottuvuudessa pidän tärkeänä tavoitteena köyhyyden vähentämistä ja ilmastonmuutoksen torjumista. Kotimaan ulottuvuus tietenkin linkittyy kansainväliseen ulottuvuuteen. Kokonaisvaltaisen vakauden kannalta Euroopan unionin toimintakyvystä huolehtiminen on tärkeää erityisesti nyt, kun sen pitää nousta puolustamaan kansainvälistä järjestelmää. Elina Lepomäki: Hyvän…

  • ARTIKKELIT - ILMIÖT

    Moderni rahateoria haastaa valtavirtaisen finanssipoliittisen ajattelun

    15/08/2019 - By 

    Moderni rahateoria (Modern Monetary Theory, MMT) haastaa valtavirtaisen eli uusklassisen tavan ajatella raha- ja finanssipolitiikkaa. MMT:n mukaan valtiot eivät voi ajautua maksukyvyttömyyteen suurienkaan velkakuormien seurauksena, jos ne ovat rahapoliittisesti suvereeneja. Rahapoliittinen suvereniteetti tarkoittaa, että valtio laskee liikkeelle omaa valuuttaansa, valtionvelka on pääosin omassa valuutassa ja valuuttakurssi on kelluva. Esimerkiksi Suomi muiden euromaiden tavoin ei täytä rahapoliittisen suvereniteetin ehtoja, sillä se ei laske liikkeelle omaa rahaa vaan on ainoastaan eurojen käyttäjä, vaikka kaksi muuta ehtoa täyttyvätkin. Eurokriisi selittyy MMT:llä MMT:n yhtenä vahvuutena on ollut sen kyky selittää, miksi tiettyjä valtioita uhkaa maksukyvyttömyys paljon aiemmin kuin toisia. Esimerkiksi eurokriisin aikana Kreikan valtionvelkakirjojen…

  • R-KORNERI

    Siistiä jälkeä

    15/08/2019 - By 

    Tässä numerossa luodaan yleiskatsaus valikoimaan R-paketteja, joihin viitataan nimityksellä tidyverse. Nämä paketit on luotu helpottamaan data-analyysiä, ja ne jakavat yhteisen filosofian ja kieliopin. Tidyversen perusteiden omaksuminen käy nopeasti, ja helpottaa ärräilijän arkea huomattavasti.  Nimitys tidyverse viittaa siistin datarakenteen periaatteeseen. Idea on yksinkertainen: jokaisen muuttujan tulisi olla omassa sarakkeessaan ja jokaisen havainnon omalla rivillään. Näin aineiston muokkaaminen ja analysointi on selkeää ja suoraviivaista.  Esimerkki havainnollistaa asiaa. Alla on kaksi taulukkoa, jotka kuvaavat ärräkornerin kirjoittajien kuvitteellista hedelmätilannetta. Molemmat sisältävät saman informaation, mutta vain oikeanpuoleinen on “siistissä” muodossa. Miksi välittää siisteydestä? Mietitään tilannetta, jossa halutaan jättää tarkastelun ulkopuolelle Juhon päärynöiden lukumäärä. Oikeanpuoleisessa taulukossa…

  • KULTTUURI

    Enkeli ja demoni

    15/08/2019 - By 

    Good Omens on kiinnostava lisä genreen, jossa kirjan pohjalta kuvataan sarja. Raamatun Ilmestyskirjan kuvailema maailmanloppu on tulossa. Suurin osa ihmiskunnasta ei tiedä, että tuleva viikko tulee olemaan heidän viimeisensä. Enkeli ja demoni päättävät uhmata johtajiensa tahtoa ja pyrkiä estämään maailmanlopun, koska Maapallolla on heidän mielestään oikeastaan aika mukavaa olla. Terry Pratchettin ja Neil Gaimanin yhdessä kirjoittama romaani Good Omens: The Nice and Accurate Prophecies of Agnes Nutter, Witch (ilmestynyt suomeksi nimellä Hyviä enteitä: Noita Agnes Nutterin Hienot ja Oikeat Ennustukset, suom. Marja Sinkkonen, 1992) tarjoaa huumorintäytteisen kuvauksen raamatullisesta maailmanlopusta, jossa mikään ei tahdo mennä Jumalallisen suunnitelman mukaisesti. Romaani on ollut…

  • KULTTUURI

    Uusi uljas maailmako?

    15/08/2019 - By 

    The Society kuvaa 2010-luvun nuorten muodostamaa yhteiskuntaa, mutta sortuu nuorten ajatustavat ja toimintamallit taitavat olla toiselta aikakaudelta. Ei ole mitenkään uusi ajatus tarkastella nuorten luomaa yhteiskuntajärjestystä poistamalla aikuiset kuvioista. Erityisesti Kärpästen herralla on ollut suuri vaikutus tämänkaltaisessa kulttuurissa. Siinä joukko koulupoikia joutuu autiolle saarelle, jossa he joutuvat nopeasti miettimään selviytymistään ja keskinäisiä suhteitaan. Netflixin uutta The Society -sarjaa on verrattu juuri Kärpästen herraan. Sarjassa noin lukiollinen nuoria palaa koulun retken tyhjään kaupunkiin, jonka tiet on suljettu ja kaikki ihmiset lähteneet. Tyhjässä kaupungissa joudutaan pohtimaan yhteiskunnan organisoitumista. Nuorten yhteiskunta muodostuu nopeasti hierarkkiseksi ja johdon ottaa oppilaskunnan puheenjohtaja Cassandra. Progressiivisesta naisjohtajuuden presentaatiosta…