Viime vuonna tuli kuluneeksi 200 vuotta Karl Marxin syntymästä. Marxilaisuutta tarkemmin seuraava olisi varmasti huomioinut juhlavuoden aiemmin, mutta itselleni se tuli vastaan vasta syksyllä. Yliopistollamme järjestettiin kurssi Marxin Pääomasta. Koska jokainen hyvä yhteiskuntatieteilijä tuntee Marxinsa, täytyi kurssi luonnollisesti sisällyttää syksyn ohjelmistoon. Kurssi olikin jännitystä alusta loppuun. Paula Rauhalan opettamalla kurssilla tutustuttiin Pääomaan, sen tulkintaan ja myöhempään marxilaiseen tutkimukseen. Yhteiskuntatieteissä ehkä taloustiedettä lukuunottamatta marxilaisen tradition vaikutus on läsnä. Taloustieteessä marxilainen traditio sen sijaan ei ole voimakkaasti mukana. Juuri siksi marxilaisuuden tarjoama analyysi yhteiskunnasta ja taloudesta on myös taloustieteilijälle kiinnostava – koko ajattelu lähtee erilaiselta pohjalta kuin valtavirtataloustieteessä. Kurssin teemoihin ja marxilaiseen…
-
-
Kysyimme marxilaiseen taloustieteeseen perehtyneeltä Pertti Honkaselta, mitä hän ajattelee marxilaisesta taloustutkimuksesta, sen suhteesta valtavirtataloustieteeseen ja sen tulevaisuudesta. Olette kirjoittaneet paljon marxilaisesta taloustieteestä. Miten kiinnostuitte siitä, Pertti Honkanen? Kiinnostus lienee peräisin jo lukioajalta, jolloin hankin ensimmäisen kerran jotakin aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. 1970-luvulla, kun Sosialistinen opiskelijaliitto ja Helsingissä Akateeminen sosialistiseura olivat vahvoja järjestöjä, marxilaisuutta ja siinä luvussa myös Marxin talousteoriaa ja ennen muuta Marxin Pääomaa opiskeltiin paljon, ja siinä aallossa minäkin olin mukana. Opiskelin kansantaloustiedettä Helsingin yliopistossa, mutta yliopisto-opetus ei kaikilta osin vakuuttanut minua. On myös hyvä muistaa, että 1970-luvulla oli ensimmäinen sodanjälkeisen ajan suuri talouskriisi, joka vaikutti melko paljon taloustieteelliseen keskusteluun…
-
Terveisiä taas Ärräkornerista! Edellisellä kerralla perustelimme, miksi jokaisen ekonomistiksi pyrkivän opiskelijan tulisi laajentaa osaamistaan Excelistä muihin analytiikkatyökaluihin, erityisesti R:än. Valtaosa taloustieteen opiskelijoista varmasti tiedostaa R:n olevan hyödyllinen työväline, mutta kuitenkin monen into R:n opetteluun lopahtaa aivan ensimetreillä. Tähän suurin yksittäinen syy lienee oppimiskäyrän jyrkkyys; yliopiston järjestämällä R:n peruskurssilla ehditään keskittymään ohjelmoinnin perusteiden opetteluun harmillisen pintapuolisesti. Ärräkornerin kirjoitustiimi suositteleekin taloustieteen opintojen täydentämistä Ohjelmoinnin perusteet -kurssilla, joka antaa hyvät perusvalmiudet kaikkeen ohjelmointiin. Ensihätään tarjoamme lukijoille lyhyen listan perusnikseistä, joita jokaisen R:ää käyttävän tulisi noudattaa. Tämänkertaisen Ärräkornerin teemana on aloittelevan koodarin muistilista. 1. Ajattele kirjoittamaasi koodia ”to do” -listana tietokoneelle Ohjelmoinnin syvin olemus…
-
Linda Yueh marsittaa kirjassaan esiin joukon taloustieteilijöitä ja heidän ajatuksiaan, jotka voisi olla hyvä ottaa uudestaan mukaan analyysiin. Pitäisikö keskuspankkien vaikutusvaltaa vähentää? Miten valtioiden tulisi toimia talouden nousu- ja laskusuhdanteissa? Onko talouskasvu jatkuvaa vielä tulevaisuudessakin? Ekonomisti Linda Yuehin kirjoittama teos The Great Economists: How Their Ideas Can Help Us Today (2018, Viking Books/Picador) esittelee useita taloustieteilijöitä ja pyrkii lisäksi osoittamaan, miten kyseisten henkilöiden kehittämiä teorioita voi käyttää nykymaailman taloudellisten ongelmien (kuten talouskasvun ylläpito, julkisen vallan rooli taloudessa ja kehittyvien maiden talouksien kehitys) ymmärtämiseen ja ratkaisemiseen. Teos esittelee kaikkien tuntemia nimiä kuten Adam Smith ja Karl Marx, mutta toisaalta myös Joan…
-
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen uusi toimitusjohtaja Aki Kangasharju sympatisoi Juha Sipilän politiikkaa ja olisi toivonut perussuomalaisia hallitukseen. Vaalipäivän jälkeinen kaunis ja aurinkoinen maanantaiaamu saa unohtamaan vaalivalvojaisten aiheuttaman väsymyksen. Unelmasäästä huolimatta Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksella Töölössä, (entistä) kauppakorkeakoulua vastapäätä, ei päivää paljon paistatella. Kahvi on valmiiksi katettu pöytään, kun istumme alas tuoreen toimitusjohtaja Aki Kangasharjun kanssa. Keskustelu kääntyy heti edellisen illan tärkeimpään aiheeseen. ”Suomelta ryöstettiin maailmanmestaruus”, hän kommentoi edellisen illan tapahtumia mutta vakavoituu sitten. Hän on tyytyväinen, että useampien yllättävien äänestysten jälkeen gallupit osuivat tällä kertaa. Perussuomalaisten rooli jatkossa mietityttää häntä. ”Haluaisin, että perussuomalaiset otettaisiin mukaan hallitukseen, nähtäisiin että mitä he haluavat talouspoliittisissa kysymyksissä.” Kangasharju aloitti…
-
Karl Marx (1818-1883) on historian tunnetuin kapitalismin kriitikko. Tämän lisäksi hän oli myös aikansa taloustieteen kriitikko. Marxin oma työ jäi kuitenkin kesken. Hän kerkesi elinaikanaan julkaista vain ensimmäisen osan pääteoksestaan, kolmiosaisesta Pääomasta. Osin siksi myöskään Marxin työlle perustuva talousteoria, niin sanottu marxilainen taloustiede, ei ole sisäisesti yhtenäinen kokonaisuus. Tämän vuoksi tulkintani siitä eroaa varmasti eräistä muista tulkinnoista. Lyhyessä kirjoituksessani pyrin kuitenkin tuomaan yleisellä tasolla esiin viisi valtavirtataloustieteestä eroavaa kiinnostavaa näkökulmaa, joita Marxin teoriasta käsin avautuu. Teesi 1. Marx kyseenalaistaa taloustieteen lähtökohtana olevat kategoriat Marxin työlle on keskeistä, että sitä ei voi luokitella nykypäivän akateemisten oppialojen mukaan. Marxin työ sisältää niin…
-
Aluksi Syyskuun 2008 rahoitusmarkkinakriisi ja sitä seurannut hitaan kasvun vuosikymmen ovat herättäneet laaja-alaista kiinnostusta talouden tutkimusta kohtaan. Kuten tunnettua, on uusklassista taloustiedettä syytetty kykenemättömyydestä ennakoida rahoitusmarkkinakriisin puhkeamista. Lieneekin ymmärrettävää, miksi aiemmin marginaalisina pidetyt, harvalukuisten tutkijajoukkojen ylläpitämät tutkimusperinteet, kuten jälkikeynesiläisyys, itävaltalaisen koulukunnan taloustiede sekä marxilaisuus ovat herättäneet laajamittaista kiinnostusta niin taloustieteen kuin muidenkin yhteiskuntatieteiden harjoittajien riveissä. Jopa taloustieteen periferiassa[i], Suomessa, on kuluneen vuosikymmenen aikana siinnyt lähtötasoonsa verrattuna runsasta kiinnostusta marxilaiseen taloustutkimukseen. Kuten taloustieteessä yleensäkin, on marxilaisen taloustutkimuksen painopiste siirtynyt kohti empiriaa. Syyt tähän siirtymään lienevät kahtalaiset. Yhtäältä kyse on ollut tilastojen saatavuuden sekä tilastollisten menetelmien käytön helpottumisesta. Toisaalta vuoden 2008 kriisi…
-
Kliseistään huolimatta Ipaneman tyttö voimaannuttaa Ipaneman tyttö on kiinnostava lisä Netflixin ei-englanninkielisten sarjojen valikoimaan. 1950–luvun Brasiliaan sijoittuvassa sarjassa kuvataan kiinnostavasti konservatiivisen perinteen ja progressiivisten pyrkimysten ristiriitoja. Sarja on kuvattu tyylikkään värikylläisesti ja puvustettu ajanmukaisesti. Myös miljöö vaikuttaa onnistuneelta. Harmittavasti sarjassa nähdään myös aikansa eläneitä kliseitä. Ensimmäisen kauden loppu yllättää ja pakottaa odottamaan seuraavaa kautta. TEKSTI: Tom-Henrik Sirviö
-
Aikuiset innostaa aluksi, mutta kiinnostus katoaa nopeasti. Ylen uusi sarjapanostus, Aikuiset, aloittaa lennokkaasti. Puolen tunnin mittaisissa jaksoissa liikutaan Kalliossa ja muussa Helsingin kantakaupungissa. Sarjan henkilöt, tapahtumat ja henkilöiden reaktiot tapahtumiin voisivat olla – uskomattomuudestaan huolimatta – kuin kenen tahansa kantakaupungissa elävän nuoren aikuisen elämästä ja suusta. Tuttuus sarjassa viehättääkin. Nuorten ja nuorten aikuisten elämästä kertovia suomalaisia sarjoja ei juuri ole nähty. Kansainvälisesti niiden suosio ja lukumäärä näyttävät viimeisten kahden vuosikymmenen aikana kasvaneen huomattavasti. Siinä mielessä oli korkea aika saada suomalainen avaus. Ensimmäisen kauden edetessä Aikuisten tyyli kuitenkin alkaa kyllästyttää. Sarjan tuttuus käy uuvuttavaksi. Henkilöhahmot eivät oikeastaan syvene. Sarja keskittyy kuvaamaan…
-
Taloustieteilijä Anwar Shaikhin teos Capitalism, Competition, Conflict, Crises (2016) on mittava empiirinen ja teoreettinen työ, joka kritisoi taloustieteen valtavirtaa hallitsevaa uusklassista koulukuntaa. Kritiikin lisäksi teos pyrkii kunnianhimoisesti luomaan taloustieteelle uuden teoreettisen perustan, joka ei pohjaa uusklassisen taloustieteen perusoletuksiin metodologisesta individualismista, täydellisestä kilpailusta ja optimaalisista markkinatasapainoista. Shaikhin mukaan uusklassisen taloustieteen perusongelma on, että se rakentaa markkinataloudesta abstraktion idealisaationa. Shaikh tekee tässä yhteydessä eron abstraktion ja idealisaation välille. Abstraktiossa tutkittava ilmiö pelkistetään sen keskeisiin tekijöihin. Idealisaatio pyrkii kuvaamaan ilmiötä parhaissa mahdollisissa olosuhteissa. Abstraktio on teorian rakennuksen välttämätön vaihe, mutta abstraktio on mahdollista tehdä ilman idealisaatiota. Koska uusklassisen talousteorian ideaalimarkkinatalous ei useinkaan toteudu…