• ARTIKKELIT

    Pääkirjoitus: Uusi vuosi, uudet kujeet

    19/03/2019 - By 

    Pitkään ajattelin, etten kirjoita Kapitaalin vuoden ensimmäisen numeron pääkirjoitusta metatekstinä. Perinteiseen tapaan niin Kapitaalin kuin monen muunkin ylioppilaskuntamme järjestölehden vuoden ensimmäisten numeroiden pääkirjoitukset ovat täynnä ”tässä tämä nyt on rankkaa oli tehdä”– tyylistä kirjoittelua. Lehden tuotantoprosessin esitteleminen on kenties ihan kiinnostavaa, mutta useimmiten lukijalle turhaa – vaikeaa lehden tekemisen monia vaiheita on ymmärtää ennen kuin itse on lehteä tehnyt. Kuitenkin päädyin itsekin kirjoittamaan ensimmäiseen pääkirjoitukseen metatekstiä.  Lehden tekoprosessin sijaan haluan pääkirjoituksessa esitellä uuden vuoden Kapitaalin tavoitteita. Kapitaalille vuosi 2019 nimittäin tarkoittaa uuden vaiheen alkua. Taloustieteen opiskelijoiden ainejärjestölehti on ilmestynyt eri nimillä jo vuodesta 1974 lähtien ja Kapitaali täyttääkin kuluvana vuonna…

  • R-KORNERI

    Ja minähän en R:ää käytä!

    19/03/2019 - By 

    Aikaisemmilta vuosilta tuttu Ärräkorneri tekee nyt paluun Kapitaaliin. Ensimmäisessä kirjoituksessa käsitellään R-ohjelmointikielen opettelemisen merkitystä tulevalle ekonomistille. Tervetuloa Ärräkornerin pariin!  Ärräkorneri on moniosainen juttusarja, jossa osa Kapitaalin palstatilasta uhrataan nörttiagendan edistämiseen. Tarkoituksenamme on herätellä motivaatiota R:n opiskeluun ja tarjota apua niille, joille R tuntuu vieraalta tai pelottavalta. Lisäksi toivomme, että palstamme tarjoaa elämää helpottavia vinkkejä myös hieman tottuneemmille koodareille. Ensimmäisessä osassa aloitamme aivan perusasioista: minkä takia jokaisen itseään ekonomistiksi tulevaisuudessa kutsuvan tulisi laajentaa osaamistaan Excelistä maagiseen R:n maailmaan? Excel on varmasti kaikille taloustieteen opiskelijoille tuttu jo ajalta ennen yliopisto-opintojen aloittamista. Harva kuitenkaan törmää R:än ennen fuksivuottaan. Ensireaktio opiskelijalle saattaa olla syvä…

  • ARTIKKELIT - ILMIÖT

    Vaihdossa Queensin yliopistossa

    19/03/2019 - By 

    Queensin yliopistossa Kanadan Kingstonissa pääsee tutustumaan erilaiseen akateemiseen ympäristöön ja kohtaa arjessa yhteiskunnan vastakohtia. Vaihtoon lähteminen oli näin vanhempanakin opiskelijana yksi elämäni parhaimmista päätöksistä, jota ei ole tarvinnut katua. Oma opintotaustani on kirjava. Tässä toista tutkintoa 27-vuotiaana suorittavana voin rehellisesti sanoa, että Kanadan Kingstonissa viettämäni 4 kuukautta oli elämäni parasta aikaa.  Valitsin vaihtokohteekseni Kanadan, koska halusin kauas. Halusin kuitenkin myös maahan, jossa puhutaan englantia ja yhteiskunta on toimiva. En halunnut jenkkeihin ja Queen’sin yliopiston valitsin lopulta puhtaasti opintotarjonnan vuoksi. Suoritin yhteensä neljä kurssia, joista kolme oli taloustiedettä ja yksi sukupuolentutkimuksen laitokselta. Kurssien taso oli mielestäni hyvä. Professorit olivat omistautuneita työlleen…

  • ARTIKKELIT - ILMIÖT

    Ohjeita 2000-luvun taloustieteilijälle

    19/03/2019 - By 

    Donitsitaloustiede tarjoaa provokatiivisen esityksen taloustieteestä ja sen ongelmista.    Viime syksynä Suomessakin puheenaiheeksi noussut Kate Raworthin Donitsitaloustiede alkaa kriittisellä kuvauksella taloustieteen tilasta. Raworth kertaa taloustieteen ja sen aseman kehitystä 1900-luvulla.  Kriittisen johtopäätöksen mukaan taloustieteellinen ajattelu on jämähtänyt 1900-luvulle, vaikka maailma kohtaa 2000-luvun haasteita. Erityisen vakavina haasteina Raworth näkee kasvuun lähteneen eriarvoisuuden ja ympäristöongelmat. Raworth tiivistää 1900-luvulle jämähtäneen taloustieteen seitsemään ajattelutapaan. Seitsemälle 1900-lukulaiselle ajattelutavalle Raworth nostaa seitsemän 2000-lukulaista vastinetta. 1900-luvun taloustieteellisessä ajattelussa ollaan Raworthin mukaan esimerkiksi riippuvaisia talouskasvusta. 2000-luvun taloustieteellinen ajattelu sen sijaan vaatii, että kasvun suhteen ryhdyttäisiin agnostikoiksi. Raworth kritisoi myös taloustieteen ihmiskuvaa ja tasapainoon perustavia malleja. 2000-luvulle päivitetty ihmiskuva vaatisi…

  • ARTIKKELIT - ILMIÖT

    Miten käy kuntatalouden?

    19/03/2019 - By 

    Useiden peruspalveluiden rahoitus on kuntien harteilla ja valtio osallistuu kustannuksiin valtionosuusjärjestelmän kautta. Mahdolliset leikkaukset valtionosuusjärjestelmästä julkisen talouden säästöpaineissa voivatkin vaikuttavaa suoraan kansalaisen kohtaamiin palveluihin, niiden saatavuuteen ja laatuun.   Kunnilla on merkittävä rooli Suomen julkisessa taloudessa. Valtion, kuntien ja sosiaalivakuutusrahastojen muodostamasta julkisen talouden kokonaisuudesta kunnat kattavat työllisyydellä mitattuna yli kolme neljäsosaa. Julkisen sektorin kokonaismenoista paikallishallinto kattaa noin 40 prosenttia. Suomessa – toisin kuin monessa muussa maassa – vastuu julkisten palvelujen, kuten erikoissairaanhoidon, vanhustenhuollon, perusopetuksen tai varhaiskasvatuksen, järjestämisestä on laajasti kunnilla. Kunnat rahoittavat pääosan, noin 75 prosenttia, edellä mainituista peruspalveluista verotuloillaan ja asiakasmaksuillaan. Myös valtio osallistuu julkisten peruspalvelujen järjestämiseen maksamalla kunnille valtionosuuksia.…

  • ARTIKKELIT - NÄKÖKULMA

    Vastuuton tekoäly

    19/03/2019 - By 

    Tietointensiivisessa nyky-yhteiskunnassa käydään kovaa kilpailua siitä, kuka onnistuu valjastamaan käyttöönsä eniten dataa. Tiedon – etenkin laadukkaan sellaisen – määrän arvo on jo pitkään ymmärretty, mutta pystyykö kukaan vielä kiskomaan täyttä potentiaalia irti kaikesta kerääntyneestä tiedosta? Ihmiset yksin tuskin pystyvät käsittelemään kaikkea saatavilla olevaa tietoa. Siinä, kuinka tietoa voitaisiin käyttää ja yhdistellä mahdollisimman paljon lisäarvoa tuottavalla tavalla, haetaan ratkaisua tekoälystä.  Vaikka tekoäly onkin paljon sanana paljon käytetty, voidaan kyseenalaistaa, onko “aitoa” tekoälyä oikeasti vielä olemassa. Ainakin tekoäly on harhaanjohtava termi kuvaamaan tämänhetkisen kehityksen astetta. Aitona tekoälynä voitaisiin pitää jotakin ihmismielen kaltaista – sellaista, joka pystyisi luomaan jotakin “tyhjästä” eli periaatteessa ilman,…

  • ARTIKKELIT - KULTTUURI

    Henkinen perintö

    19/03/2019 - By 

    Jarkko Tontin uusin romaani esittää kiinnostavan perhekuvauksen. Kirjailija ja juristi Jarkko Tontin uusin teos Perintö on kuvaus perheestä ja sen merkityksestä. Kaksi sisarusta käsittelee äitinsä kuoleman jälkeen perintöä ja siitä paljastuvia yllätyksiä sekä muistelee perhettään. Vaikka kirjan markkinoinnissa on hyödynnetty juuri perinnöstä löytyvää yllätystä, tuntuu se oikeastaan olevan vain pieni osa teosta. Enemmän Perinnössä tuntuu olevan kyse sisarusten tunteista toisiaan kohtaan ja niiden reflektoinnista. Tontti hyödyntää näkökulmatekniikkaa, joka on ikänsä kilpailleiden sisarusten tapauksessa erityisen kiinnostava valinta. Muistot samoista tapahtumista ovat aivan erilaiset. Sisarukset tuntuvat kumpikin kaivanneen äitinsä hyväksyntää. Kiinnostavaa olisikin ollut lukea enemmän kuolleen äidin ajatuksia lapsistaan. Perinnössä äidin ajatuksia…

  • ARTIKKELIT - ILMIÖT

    Kuznets-käyristä ja taloudellisen kehityksen ja eriarvoisuuden suhteesta Pohjoismaissa

    19/03/2019 - By 

    Hypoteesi taloudellisen kehityksen ja eriarvoisuuden kääntyneen U:n muotoisesta suhteesta on keritty moneen kertaan hylätä. Kuznets-käyriin liittyvä tutkimuskirjallisuus ei kuitenkaan ole kadonnut vaan suhteen muodolle on esitetty uusia ja uusiin aineistoihin sopivia hypoteesejä. Taloustieteellisessä tutkimuskirjallisuudessa henkeä kohden lasketulla keskitulolla mitatun taloudellisen kehityksen ja eriarvoisuuden suhteen muotoa koskeva kirjallisuus tunnetaan Kuznets-käyrien tutkimuskirjallisuutena. Simon Kuznets (1955) esitti, että taloudellisen kehityksen alussa eriarvoisuus nousee ensin ja alkaa myöhemmin laskea. Eriarvoisuuden kehitys on taloudellisen kehityksen edetessä kääntyneen U:n muotoinen. Juuri kääntynyt U tunnetaan alun perin Kuznets-käyränä.  Kuznetsin (1955) hypoteesi oli empiirinen, joskin aineisto oli ainakin nykynäkökulmasta katsottuna heikko. Havaintoja oli vain Yhdysvalloista, Isosta-Britanniasta ja Saksasta.…